Ihmiskauppa on vapauteen kohdistuva rikos, jossa on kysymys haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen kontrolloimisesta ja hyväksikäyttämisestä. Tekijä / tekijät voivat hyötyä uhrista taloudellisesti ja/tai esimerkiksi seksuaalisesti tai sosiaalisesti. Kontrollin keinoja voivat olla fyysisen, henkisen ja seksuaalisen väkivallan lisäksi esimerkiksi sosiaalinen eristäminen, huijaus, velkaannuttaminen tai uhkailu oleskelustatukseen liittyen.  Henkilö voi olla ihmiskaupan uhri, vaikka saattaa itse ajatella suostuneensa tilanteeseen, jossa häntä hyväksikäytetään.

Mielikuvamme ihmiskaupasta saattavat vaikeuttaa ihmiskaupan tunnistamista ja uhrien auttamista; aina ihmiskauppaan liittyvää kontrollia ei usein ole mahdollista nähdä ulospäin. Ihmiskaupan uhriksi voi joutua kuka tahansa.

Monella ihmiskaupan uhrilla on monia eri hyväksikäytön tai väkivallan kokemuksia, ja uhriksi joutunut voi joutua esimerkiksi yhtäaikaisesti työperäisen ihmiskaupan ja seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Ihmiskaupan muotoja:

  • Työperäinen hyväksikäyttö
  • Kotitaloustöihin painostaminen tai pakottaminen
  • Prostituutioon pakottaminen tai painostaminen
  • Muu seksuaalinen hyväksikäyttö
  • Elin-tai kudoskauppa
  • Laiton adoptio ja lapsikauppa
  • Avioliittoon painostaminen tai pakottaminen (pakkoavioliitto)
  • Rikolliseen toimintaan painostaminen tai pakottaminen
  • Kerjäämiseen painostaminen tai pakottaminen

Tarvitsetko apua?

  • Onko sinut pakotettu menemään naimisiin?
  • Uhkaako joku paljastaa sinut esimerkiksi poliisille, jos et suostu hänen vaatimuksiinsa?
  • Uhkaako joku sinua tai läheisiäsi väkivallalla, jos et suostu tekemään mitä sinua käsketään? Pelkäätkö oman tai läheistesi turvallisuuden vuoksi?
  • Käyttääkö joku hyväkseen rahattomuuttasi, oleskelulupastatustasi, päihderiippuvuuttasi tai asunnottomuuttasi saadakseen sinut tekemään asioita, joita et haluaisi tehdä?
  • Oletko velkaa henkilölle, joka painostaa sinua toimimaan tahtosi vastaisesti?
  • Onko sinua painostettu tai pakotettu myymään tai vaihtamaan seksiä esimerkiksi ruokaa tai yöpaikkaa vastaan?
  • Onko sinut huijattu tulemaan maahan lupaamalla työpaikka, jota ei ole ollut? Oletko joutunut esimerkiksi myymään seksiä tai tekemään työtä palkatta maksaaksesi maahantulon korvaukset sinua huijanneelle henkilölle?
  • Onko sinulle maksettu liian vähän palkkaa tai ei palkkaa lainkaan tai meneekö palkkasi jollekin toiselle henkilölle? Onko sinun pakko tehdä töitä ylipitkiä päiviä ilman taukoja tai viettää työpaikallasi kaikki aikaisi?
  • Onko nimissäsi oleva tili, jonne kaikki tulosi menevät, jonkun toisen ihmisen hallinnassa?
  • Onko sinua kielletty puhumasta asioistasi tai hakemasta apua tai onko sinua estetty olemasta yhteydessä muihin ihmisiin?
  • Onko liikkumistasi rajoitettu, onko sinulta otettu passisi pois tai saatko liikkua vain jonkun toisen valvonnassa?

Jos vastaat yllä oleviin kysymyksiin kyllä, on mahdollista, että olet joutunut ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhriksi. Mikäli epäilet joutuneesi ihmiskaupan uhriksi, soita kiireellisissä tapauksissa Ihmiskaupan auttamisjärjestelmään +358 295 463 177. Voit saada myös tukea Kriisikeskus Monikasta ja muista auttavista järjestöistä. 

Mikäli epäilet toisen henkilön joutuneen ihmiskaupan uhriksi, konsultoi viipymättä ihmiskaupan uhrien parissa työskentelevää tahoa. Voit konsultoida nimettömästi Monika-Naisten ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattoria, muita uhrien kanssa toimivia järjestöjä tai Ihmiskaupan uhrien Auttamisjärjestelmää. Tällä sivulla löydät myös ihmiskaupan uhreja kohtaaville ammattilaisille suunnattuja materiaaleja tueksi ihmiskaupan uhrin kohtaamiseen.

TUKEA JA LISÄÄ TIETOA:

Monika-Naiset liitto, Ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Anna Nuotio anna.nuotio(at)monikanaiset.fi, 050-3592904

Kriisikeskus Monika, Auttava puhelin 0800 05058 (ma-pe klo 9-16) ja Turvakoti Mona (24h) 045 639 6274.

Ihmiskaupan auttamisjärjestelmä, www.ihmiskauppa.fi +358 295 463 177

Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyö, https://www.riku.fi/fi/erilaisia+rikoksia/ihmiskauppa/

Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastainen työ, www.pro-tukipiste.fi/ihmiskauppa

Pakolaisneuvonta, www.pakolaisneuvonta.fi

Ihmiskaupan uhrin ensivaiheen tunnistaminen ja palveluohjaus 2017: http://www.iom.fi/sites/default/files/pictures/IOM_julkaisu_web.pdf

IHMISKAUPAN UHRIN KANNALTA OLENNAISET LAIT JA KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET:

Suomessa ihmiskauppa on kriminalisoitu rikoslain 25 luvun 3 ja 3a §:ssä. Ihmiskaupan uhrien auttamista koskeva lainsäädäntö löytyy vastaanottolain 4. luvusta.  Suomea  velvoittavat myös erinäiset kansainväliset ihmiskauppasäädökset.

Kansallisessa lainsäädännössä edellä mainittujen lisäksi olennaisia ovat perustuslakilastensuojelulaki ja sosiaalihuoltolaki. Perustuslaissa määritellään muun muassa jokaisen ihmisen oikeus elämään, vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Lapsiuhrista tai ihmiskaupan uhrin lapsista tehdään lastensuojelulain 25 §:n mukaisesti (25 §) lastensuojeluilmoitus, mikäli lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelutarpeen selvittämistä. Ihmiskaupan uhri voi olla sosiaalihuoltolaissa määritelty erityistä tukea tarvitseva henkilö. Tällaisessa tapauksessa voidaan tehdä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta myös aikuisesta henkilöstä.