Koronavirustilanne heikentää entisestään haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten naisten asemaa

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Koronavirus vaikuttaa tällä hetkellä ainakin välillisesti jokaisen arkeen. Kaikki me emme kuitenkaan ole tilanteessa tasavertaisessa asemassa; monelle naiselle ja lapselle koti on kaikista paikoista vaarallisin. Väkivaltaa ja traumaattisia asioita kokeneelle tuen saanti uudenlaisessa kriisitilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää silloinkin, kun tilanteessa ei ole akuuttia väkivallan uhkaa. Suomessa rajoituksia puretaan asteittain toukokuun puolesta välistä lähtien, mutta epidemian monet pitkäkestoiset vaikutukset ovat mahdollisesti vasta edessä.

Jaettu huoli naisten ja tyttöjen asemasta

Koronapandemian aikana on heitä, joilla on mahdollisuus sosiaaliseen eristäytymiseen ja etätöihin, riittävästi tietoa tilanteesta, kotona toimiva verkkoyhteys ja mahdollisuus pitää läheisiin yhteyttä sekä riittävät resurssit noudattaa ohjeita.  On heitä, joille tilanne on negatiivisten asioiden rinnalla myös tarjonnut mahdollisuuden hidastamiseen sekä tyhjentänyt kalenterista kaiken turhan ja muistuttanut läheisten tärkeydestä.

Koronaepidemiankin aikaan on kuitenkin myös ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta pestä käsiään, ei pääsyä terveydenhuoltoon tai turvalliseen olinpaikkaan. On ihmisiä konfliktialueilla, pakolaisleireillä, säilöönottoyksiköissä. On täynnä olevia vastaanottokeskuksia ja asunnottomia. On ihmisiä, joiden henkeä ja terveyttä uhkaa koronan lisäksi väkivalta tai hyväksikäyttö.

Me Monika-Naiset liitossa olemme muiden tahojen tavoin huolestuneita tilanteen vaikutuksista kaikkein heikoimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen asemaan ja turvallisuuteen. Euroopan parlamentin mukaan lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt joissain Euroopan maissa kolmanneksella. Huolensa tilanteesta ovat ilmaisseet myös Istanbulin sopimusta valvova GREVIO sekä YK:n Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoija.

Myös Suomessa viranomaiset, palveluita väkivaltaa kokeneille tarjoavat tahot ja naisjärjestöt ovat tuoneet esiin huolensa uhrien vaikeuksista saada apua, resurssien riittämättömyydestä sekä väkivallan mahdollisesta lisääntymisestä.  Muun muassa European Network for Migrant Women ja European Women´s Lobby ovat nostaneet esiin tilanteen sukupuolittuneita vaikutuksia sekä korostaneet erityisesti maahanmuuttaja- , turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten naisten ja tyttöjen tilanteen vakavuutta.

YK:n pääsihteeri Guterres on ilmaissut huolensa naistenoikeuksien takapakista pandemian varjolla sekä kutsunut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pandemiaksi pandemian sisällä. Lausunnossaan Guterres myös huomauttaa, että sen lisäksi, että naiset kattavat noin 70% sosiaali- ja terveysalan ruohonjuuritason työntekijöistä, tekevät naiset ison osan epäformaalista työstä, ansaitsevat ja säästävät vähemmän rahaa ja ovat näin suuremmassa riskissä ajautua köyhyyteen. Suomen UN-Women tuo puolestaan omassa kannanotossaan esiin, että ”viimeaikaiset epidemiat kuten ebola ja zika ovat osoittaneet, että vastaavanlaiset kriisit johtavat naisten tarvitsemien palveluiden karsimiseen, vaikka samalla heidän hoitotaakkansa kasvaa ja toimeentulo heikkenee”. Epidemian lopullisesta kestosta riippumatta on selvää, että taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan pitkäkestoiset. Lomautettujen joukossa oli toukokuun alussa naisia muita sukupuolia enemmän. Maahanmuuttajataustaisen riski jäädä työttömäksi kasvaa COVID-19 vaikutusten johdosta, ja tilanne voi vaikeuttaa myös huonoista työoloista tai työperäisestä hyväksikäytöstä irtautumista.

Koronavirus näkyy myös seksuaali-ja lisääntymisterveyteen liittyvissä asioissa. Puolassa käsiteltiin pandemian aikana kahta lakiesitystä, joista toinen kieltäisi abortin lähes kokonaan, ja toinen vaikeuttaisi seksuaalikasvatusta. Lakiesityksen vastustamiseksi järjestettiin virtuaalista protestointia, jota ovat tukeneet monet kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. Seksuaalioikeusverkosto, johon myös Monika-Naiset liitto kuuluu, julkaisi yhteisen kannanoton, jossa nostimme esiin huolemme seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden heikkenemisestä COVID-19 seurauksena.  Koronaviruksen pelätään myös nostattavan rasistisia asenteita ympäri maailmaa.

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto (UNODC) on varoittanut koronaviruksen lisäävän ihmiskaupan uhrien riskiä joutua hyväksikäytön kohteeksi. Muun muassa ECPAT International on ollut huolissaan lapsiin kohdistuvan verkossa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan lisääntymisestä; Europolin huhtikuussa ilmestyneen raportin mukaan on nähtävissä merkkejä siitä, että verkossa tapahtuva hyväksikäyttö on pandemian aikana todella lisääntynyt.  Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä (GRETA) julkaisi oman tiedotteensa huhtikuun alussa, jossa toi esiin myös oman näkökulmansa sekä ihmiskaupan uhrien tukipalveluiden ylläpitämisen ja turvallisuuden tärkeydestä myös epidemian aikana, että huolensa mahdollisesta hyväksikäytön lisääntymisestä. ETYJI:n ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustaja Valiant Richey julkaisi myös oman kannanottonsa huhtikuun lopussa ja antoi suosituksensa valtioille COVID-19 pandemian aikana ihmiskaupan uhrien oikeuksien turvaamiseksi. Näiden suositusten joukossa on muun muassa ihmiskaupan uhrien suojelutoimenpiteiden ja tukipalveluiden pidentäminen ainakin kuudeksi kuukaudeksi sekä kuntouttavien palveluiden riittävä resurssointi. Richey huomauttaa, että pandemian aikana ja sen jälkeen on varmistettava, että ihmiskaupan uhreilla on turvallisia vaihtoehtoja ja mahdollisuus vaikeassa taloudellisessa tilanteessakin irtautua hyväksikäytöstä.

COVID19-epidemian vaikutukset maahanmuuttajataustaisten naisten elämiin

Monelle Monika-Naiset liiton asiakkaalle korona on yksi lisätekijä jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa. Asiakkaillemme koronavirus voi tuoda mukanaan väkivallan lisäksi lisääntyneen riskin mielenterveysongelmiin, työttömyyteen, lomautuksiin, epäformaalin työn lisääntymiseen, asunnottomuuteen ja köyhyyteen.

THL:n mukaan maahanmuuttajataustaiset naiset työllistyvät suomalaisia naisia heikommin, ja työllistyessään työllistyvät tyypillisesti hoiva-, siivous-,  tai kaupan alalle. Vaikka työsuhde jatkuisi epidemian aikana, ei näillä työaloilla olevalla ole mahdollisuutta jäädä etätöihin.

Asiakkaamme ovat keskusteluissa tuoneet esiin huolensa rikos- ja turvapaikkaprosessien mahdollisesta viivästymisestä, tilanteen henkisestä kuormittavuudesta sekä tiedon ja tuen puutteesta. Monia pelottaa sairastuminen, mutta sairastumistakin isompi pelko tai syy tämänhetkiseen ahdistukseen voi olla yksin jääminen, erityisesti silloin, jos asiakas huolehtii yksin lapsistaan.

Väkivaltaisessa parisuhteessa tai ihmiskauppaan viittaavassa hyväksikäyttötilanteessa oleville asiakkaille tilanne on erityisen pelottava; avun saanti voi tuntua entistä kaukaisemmalta.  Tilanne voi myös pakottaa väkivaltaa kokevan tekemään turvattomia ratkaisuja.

Asiakkaamme kertovat myös ahdistuksen ja masennuksen lisääntymisestä. Jaettu tila esimerkiksi vastaanottokeskuksissa voi tuntua ahdistavalta ja pelottavalta. Asiakas saattaa oman terveytensä johdosta vältellä ruokailua ja jaettuja kylpyhuoneita tai altistua tahtomattaan silloinkin kun kuuluu riskiryhmään. Silloinkin, kun asiakkaalla on oma tila, tai kotia ei jaa väkivallan tekijän kanssa, voi ympärivuorokautinen viikkokausia jatkunut kotonaolo lisätä voimakkaasti psyykkistä ja fyysistä oireilua, itkuisuutta ja unettomuutta sekä erilaisia kiputiloja.

Avunsaanti väkivaltatilanteeseen ja COVID19

Kriittiset palvelut ovat pysyvät auki koko pandemian ajan. Turvakodit ovat myös varautuneet ottamaan vastaan myös koronavirukseen sairastuneita.  Moni väkivaltatyön toimija on laajentanut etätyön mahdollisuuksia, ja valmistelee parhaillaan palveluiden laajempaa kasvokkaista avaamisista asiakkaille.

Vaikka kriittiset palvelut ovat olleet auki myös koronavirustilanteen aikana, moni kasvokkainen tapaaminen siirtyy tai pahimmissa tapauksessa jää kokonaan tekemättä. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että samalla siirtyvät ja peruuntuvat kiireettömät keskustelut sekä nonverbaalisen viestinnän tärkeät vihjeet.  Koronan vuoksi tehdyt ja tehtävät rajoitustoimenpiteet voivat näin rajoittaa ihmiseltä mahdollisuuden saada tukea ja apua. Poikkeustilanne voi myös pahentaa hyväksikäyttöä tai viedä kirjaimellisesti ulospääsyn hyväksikäyttötilanteesta niissä tapauksissa, joissa hyväksikäyttöjä asuu samassa asunnossa tai kontrolloi uhria muilla tavoin.

On tärkeää ymmärtää, että tuttujen palveluiden ja verkostojen yhtäkkinen puuttuminen tai muuttuminen etäpalveluiksi voi aiheuttaa notkahduksen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja vaikeuttaa palveluiden saatavuutta. Tilanne voi lisätä oireilua ja ahdistusta sekä nostattaa traumaattisia asioita pintaan. Epidemian psyykkisistä vaikutuksista kertoo muun muassa se, että YLE uutisoi 15.5. koronakevään aikana itsemurhien lisääntyneen lähes 15% verrattuna edellisvuoteen.

Kaikilla ei myöskään ole pääsyä turvalliseen ja toimivaan verkkoyhteyteen tai välineisiin, joilla aukioleviin palveluihin saisi yhteyden. Puhelimessa pelkoaan tai huoltaan voi olla mahdoton sanoittaa, erityisesti jos väkivallan tekijä on samassa tilassa.

Asiakastyön kokemuksemme mukaan maahanmuuttajataustaisten naisten kynnys kertoa kokemastaan väkivallasta ja hakea apua myös muihin terveydellisiin ongelmiin on hyvin korkea jo normaalitilanteessa: viruksen pelko nostaa tätä entisestään. Väkivaltaa ja traumaattisia asioita kokeneelle tuen saanti uudenlaisessa kriisitilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää. Vaikka Suomessa rajoituksia puretaan nyt asteittain, epidemian vaikutukset tulevat todennäköisesti näkymään vielä pitkään paitsi taloudessa, myös esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvissa muutoksissa ja peruspalveluiden ruuhkautumisessa.

Teksti: Anna Nuotio, ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori, Kriisikeskus Monika, Monika-Naiset liitto ry

***
Monika-Naiset liiton palvelut poikkeusoloissa

Turvakoti Mona on auki normaalisti, ja varautunut muiden turvakotien tapaan vastaanottamaan myös sairastuneita väkivaltaa kokeneita. Kotoutumiskeskus Monika on avannut uuden ilmaisen päivystävän puhelinlinjan, ja Kriisikeskus Monikan chat-päivystys on laajentunut maanantai-iltoihin klo 18-20. Kaikissa Monika-Naisten palveluissa tukea tarjotaan monikielisesti.  Matalan kynnyksen kasvokkaisia tukipalveluita Kriisikeskus Monikassa ja Kotoutumiskeskus Monikassa avataan asteittain.

Löydät lisätietoja aukioloajoista kotisivuiltamme.

Monika-Naiset liiton aukioloajat