Maahanmuuttajanaiset Rikosuhripäivystyksen asiakkaina

RIKU tarjoaa tukea ja neuvontaa rikoksen uhreille, läheisille ja todistajille

Jos Rikosuhripäivystys eli RIKU ei ole ennestään tuttu, niin lyhyesti kuvattuna tehtävämme on tarjota kaikenlaisten rikosten uhreille, heidän läheisilleen sekä rikosasiassa todistaville tukea ja neuvontaa. Palvelumme on tarkoitettu kaikille tasapuolisesti esimerkiksi sukupuolesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Näin periaatteessa.

Käytännössä yli 80 % asiakkaistamme on viime vuosina ollut naisia. Ulkomaalaistaustaisia eri palvelumuodoissamme oli viime vuonna vajaat 300 henkilöä. Parhaiten onnistuu vertailu tukisuhteiden määrissä: ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli tukisuhteissa 162, kun yhteensä RIKUn tukisuhteita oli 2640. Se on noin 6 %. Tämä on aika lähellä vieraskielisen väestön osuutta Suomessa.

Toisaalta tiedetään, että maahanmuuttajat joutuvat – eri syistä – selvästi kantaväestöä useammin rikoksen kohteeksi. Myös uhritutkimusten perusteella näyttää siltä, että rikosten uhrien palvelut eivät lainkaan riittävästi tavoita maahanmuuttajia. RIKUssa tähän haasteeseen on vastattu kehittämishankkeilla, mutta edelleenkään tieto palveluistamme ei kulje riittävän hyvin maahanmuuttajayhteisöihin. Tällä hetkellä asiakkaat ohjautuvat pääosin poliisin, turvakodin tai muiden järjestöjen kautta.

RIKU tavoittaa toiminnallaan väkivaltaa kokeneita maahanmuuttajanaisia

RIKUn palvelut tavoittavat maahanmuuttajista parhaiten juuri naiset. Tämä on helposti selitettävissä sillä, että ylipäätään RIKUn palveluihin ohjautuu ja ohjataan selvästi enemmän naisia. Yli puolet RIKUn asiakkaista on lähisuhdeväkivallan tai seksuaalirikosten uhreja. Myös ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden osalta korostuu lähisuhdeväkivalta. Maahanmuuttajanaisten kohdalla nousevat esille kunniaan, häpeään ja ylipäätään naisen asemaan liittyvät pelot.

Lähisuhdeväkivallan osalta kohtaamme edelleen tilanteita, joissa puoliso uhkaa lasten huoltoon, oleskeluvan jatkumiseen ja ylipäätään maassa pärjäämiseen liittyvillä asioilla. On kuitenkin myös viitteitä siitä, että oleskeluluvan menettämiseen liittyvät pelot ovat vähentyneet.

EU:n rikosuhridirektiivi takaa rikoksen uhreille oikeuden tukipalveluihin

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi laaditun Euroopan Neuvoston ns. Istanbulin sopimuksen ratifioinnin yhteydessä hyväksyttiin eduskunnassa alkuvuodesta tärkeä ulkomaalaislain muutos. Jatkossa väkivalta tai hyväksikäyttö huomioidaan selkeämmin perusteena saada jäädä maahan, vaikka perheside päättyisi. 1.4.15 voimaan astunut 54 §:n lisäys kuuluu näin:

Ulkomaalaiselle, jolle on myönnetty tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa perhesiteen perusteella, voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen päätyttyä sillä perusteella, että henkilöllä on kiinteät siteet Suomeen tai että hänen henkilökohtainen tilanteensa on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön vuoksi ja luvan epääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.

Kun Suomi muiden EU-maiden joukossa marraskuussa saattaa voimaan EU:n rikosuhridirektiivin, on kaikilla rikosuhreilla oikeus uhrien tukipalveluihin ja muihin direktiivin tuomiin oikeuksiin oleskelustatuksesta riippumatta. Uhrin oikeus saada rikosprosessiin liittyvät asiakirjat käännettyä omalle kielelleen vahvistuu kuten myös oikeus saada tietoa asemastaan.

Direktiivi on merkittävä myös paperittomien rikoksen uhrien kannalta. Heilläkin on oikeus mm. tukipalveluihin ja tiedon saantiin, mutta oleskeluoikeuteen direktiivi ei vaikuta. Tarvitsemmekin käytännön keinoja, joilla mahdollistaa rikosilmoituksen jättäminen ilman, että henkilö joutuu pelkäämään maasta poistamista. Tähän on kehitetty hyviä malleja muualla Euroopassa.

Tulkkauspalveluja kehittämällä tukea mahdollisimman monille

RIKUssa on kipuiltu pitkään tulkkauksen kanssa, koska oikeus tulkkaukseen oikeusprosessissa ei ulotu uhrin tukipalveluihin. Olemme kuluvalle vuodelle rutistaneet vähän lisää rahaa tulkkaukseen perusrahoituksestamme. Ensi vuonna tilanne toivon mukaan helpottuu, kun valtion vastuu uhrien yleisten tukipalveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta tuo työllemme vakaamman rahoituspohjan.

Haluamme tavoittaa kaikki apua tarvitsevat rikoksen uhrit – kieleen, kansalaisuuteen, etniseen taustaan, ikään, terveydelliseen tilaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen katsomatta.

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja
Rikosuhripäivystys