MoniNaisten Talot – kotoutumista käytännössä

Järjestöillä on merkittävä rooli kunnan järjestämien kotoutumispalveluiden täydentäjänä. Monika-Naiset liitto ry on maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen erityispalveluja tuottava järjestö, joka toimii asiantuntijana ja vaikuttajana yhdenvertaisuuteen ja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä sekä edistää kotoutumista tukemalla maahanmuuttajanaisten kansalaistoimintaa. Tässä jutussa sukellamme Monika-Naiset liitto ry:n kotoutumispalveluja tuottavien asiakastyöntekijöiden arkeen.
Kotoutumispalvelut on Monika-Naiset liitto ry:ssä organisoitu MoniNaisten Talo -hankkeen alle. Helsingissä, Kemissä ja Mikkelissä toimiva MoniNaisten Talojen tarkoituksena on tarjota maahanmuuttajanaisille monikulttuurinen kohtaamispaikka ja sosiaalinen toimintatila.  Sen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat kerhot, yksilöohjaus sekä palveluohjaus. MoniNaisten Talon toiminta ennaltaehkäisee syrjäytymistä, tukee osallisuutta ja kotoutumista uuteen kotimaahan. Matalan kynnyksen periaate mahdollistaa kerhossa aloittamisen itselle sopivana ajankohtana, ja suomen kielen kerhojen ajaksi on järjestetty lastenhoito. Ohjausta ja neuvontaa arkisissa asioissa on helppo pyytää, kun sitä saa luontevan sosiaalisen kanssakäymisen lomassa turvallisessa ympäristössä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.MoniNaisten Talo toimii viidettä vuotta Helsingissä, Kemissä ja Mikkelissä on meneillään toinen toimintavuosi. MoniNaisten Talojen henkilökunta piti viikon ajan päiväkirjaa Talojen kirjavista tapahtumista, tässä viikon kohokohdat:

Jumppa on yksi MoniNaisten Talon suosituimmista kerhoista. Kuvaaja: Daniela Wieliczko

Jumppa on yksi MoniNaisten Talon suosituimmista kerhoista.
Kuvaaja: Daniela Wieliczko

Maanantai

Maanantaiaamu Helsingin MoniNaisten Talolla alkoi tuttuun tapaan vapaaehtoisen vetämällä hikijumpalla. Yhdeksän naista kolmesta eri maasta, Somaliasta, Thaimaasta ja Afganistanista, olivat kokoontuneet lempilajinsa ääreen. Maahanmuuttajanaisten liikunnan tarve on suuri, sillä monella naisista on fyysisiä vaivoja, kuten särkyä ja kolotusta. Liikunnasta saa iloa ja energiaa niin, että jaksaa puurtaa kotoutumishaasteiden, kuten suomen kielen opiskelun, parissa.

Heti jumpan jälkeen alkoi Kalliolan nuoret ry:n vetämä Afganistanilaisena äitinä Suomessa -keskusteluryhmä, johon osallistui viisi naista. Ryhmä on vertaisryhmä ja siinä haetaan vastauksia yhteisesti mieltä askarruttaviin kysymyksiin: ”Miten tuen lastani Suomessa?”, ”Äidin ilot ja surut?” ja ”Millainen on hyvä äiti?” Ryhmässä on sekä suomen- että darinkielinen ohjaaja, joten naiset voivat keskustella myös omalla äidinkielellään.

Kemin Moninaisten Talolla kaksi opiskelijaa aloitti harjoittelun maanantaina.  Toinen opiskelee Kemi-Tornio AMK:ssa sosiaalialaa ja toinen Peräpohjolan opistossa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Aamulla opiskelijat saivat pikaohjausta ja tehtävälistan. Aluekoordinaattori Viktoria Karvonen joutui lähtemään asiakkaan kanssa tapaamiseen lastenpsykiatrin kanssa. Päivän aikana käytiin opiskelijoiden kanssa tarkemmin läpi viikko-ohjelmaa ja Talon sääntöjä. Iltapäivällä Syväkankaan palvelutalolla aluekoordinaattori piti infotilaisuuden Monika-Naiset liitosta sekä MoniNaisten Talon toiminnasta ja palveluista seniorikeskusteluryhmässä.

 Suomen kielen opiskelua Työväenopistolta jalkautuvan opettajan johdolla. Kuvaaja: Shakiba Adil


Suomen kielen opiskelua Työväenopistolta jalkautuvan opettajan johdolla.
Kuvaaja: Shakiba Adil

Tiistai

Tiistaina Mikkelin MoniNaisten Talolla oli vertaistukiryhmä kongolaisille naisille, jotka olivat juuri saapuneet Suomeen. Mukana oli 9 naista. Aiheena oli naisten terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset ja vierailijana terveydenhoitaja.
Viikko 12 on Rasismin vastainen viikko ja aluekoordinaattori Anna Shukan on ollut mukana suunnittelemassa nuorille tarkoitettua Yhdessä rasismia vastaan -tapahtumaa, johon on tulossa erimaalaisia esiintyjiä. Rasisminvastaisen päivän tapahtuman tuottavat yhdessä monet paikalliset toimijat: Monikulttuurisuuskeskus Mimosa ry, joka on myös Mikkelin MoniNaisten Talon tärkeä yhteistyökumppani, Pelastusarmeija, Non Fighting Generation, Maahanmuuttotoimisto, Nuorten kohtaamispaikka Olkkari, kaupungin nuorisotoimi ja Mikkelin MoniNaisten Talo.
Viikon aikana Mikkelin MoniNaisten Talolta haettiin apua mm. päivähoitopaikan hakemiseen, kesätyöpaikkojen etsimiseen, koulutushakuihin sekä verkkopankkiasiointiin. Aluekoordinaattori ohjasi nuoria kohtaamispaikka Olkkariin, jossa he voivat saada apua kesätyöpaikkahaussa. Palveluohjaus on tärkeä osa MoniNaisten Talon toimintaa: asiakas ohjataan sinne, mistä hän voi saada parhaan tiedon.

Kemissä alkoi kello 10 suunnittelupalaveri, johon oli kutsuttu tärkeä yhteistyökumppani ja vuokranantaja, kriisikeskus Turvapoiju, ja sen johtaja Kaisa Lauri. Lisäksi tapaamisessa oli mukana Toivola-Luotola-setlementin toiminnanjohtaja ja Koti Lapissa-hankkeen työntekijä. Palaverin tarkoitus oli miettiä yhteistyökuvioita. Kemi on pieni paikkakunta, mutta työtä tehdään vahvasti verkostoissa ja toimijat ovat omaksuneet tehokkaan verkostomaisen työskentelytavan.
Heti kokouksen jälkeen kello 11 Talo täyttyi naisilla ja lapsilla, koska oli Siivet-perheklubin aika. Iltapäivä sujui rauhallisesti: Arkisuomea-kerhoon tuli vain yksi opiskelija, joka keskusteli opiskelijoiden kanssa ja tutustui heihin.

Torstai

Torstai oli Helsingissä kuuden kerhon päivä. Aamujumpan jälkeen vapaaehtoinen tuli paikalle ohjaamaan kokkikerhoa, jossa tänään tehtiin yhdessä kalakeittoa. Asiakkaat ovat viime aikoina opastaneet mm. irakilaisen spagetin ja salaatin teon saloihin.
Suomenkielen kerhot ovat kaikkein suosituimpia, mikä näkyi taas torstaina. Keskustelevaa suomen kieltä -kerhossa oli 21 naista. Naiset olivat mm. Nepalista, Kongosta, Etiopiasta, Sri Lankasta, Kamerunista ja Angolasta. Ohjaava vapaaehtoinen on kohta valmis toimintaterapeutti.
MoniNaisten Talon kerhot eivät ole virallista koulutusta eikä niistä voi saada todistusta, mutta usein ne ovat ensimmäinen askel suomen kieleen tutustumiseen. Monet naiset jonottavat TE-toimistojen tarjoamiin työvoimapoliittisiin kokopäiväisiin koulutuksiin, mutta jonotusajat voivat olla hyvin pitkiä. Kerhotoiminnan avulla naiset pääsevät aloittamaan opinnot heti. Lastenhoito suomen kielen kerhojen aikana mahdollistaa monien kotiäitien osallistumisen.

Torstaina MoniNaisten Talolla toimiva maahanmuuttajanaisten työllistämishanke Osaavat naiset oli kutsunut vieraaksi erittäin hienon uran Suomessa tehneen nigerialaissyntyisen naisen Oge Enehin, joka jakoi paikalle kerääntyneille akateemisesti koulutetuille naisille arvokkaita vinkkejä työpaikan löytämiseksi.
Samanaikaisesti Talolla toimivan Teehetki-kerhon osallistujat olivat lähteneet Ateneumiin katselemaan taidetta. Teehetki-kerho on yli 50-vuotiaille naisille suunnattu elämyksellinen keskustelukerho, jota vetää kaksi eläkeikäistä kantasuomalaista naista suurella menestyksellä.

Torstaina iltapäivällä Kemin MoniNaisten Talolla äiti-lapsi -kerhossa kokeiltiin vauvataidetta, maalaustarvikkeina toimivat hedelmäsoseet ja lasten näppärät sormet. Vaikka osa ”maaleista” joutui taiteilijanalkujen suuhun, hienoja töitä saatiin aikaiseksi.

 MoniNaisten Talon projektipäällikkö Daniela Wieliczko neuvoo asiakasta. Kuvaaja: Shakiba Adil


MoniNaisten Talon projektipäällikkö Daniela Wieliczko neuvoo asiakasta.
Kuvaaja: Shakiba Adil

Perjantai

Perjantaina Helsingin MoniNaisten Talolla vieraili maahanmuuttajanaisten opiskelijaryhmä. Heille kerrottiin toiminnasta ja palveluista selkosuomeksi – lopulta ryhmästä löytyi lisää asiakkaita sekä MoniNaisten Talolle että väkivaltatyöhön erikoistuneelle Monika-Naiset liiton Voimavarakeskus Monikalle.
Perjantaina sukulainen, joka oli kuullut toiminnasta, toi paikalle uuden asiakkaan. Nainen ei puhunut suomea eikä englantia, mutta onneksi meneillään oli Luetaan yhdessä -verkoston suomenkielen kerho, johon nainen ohjattiin. Hänet otettiin lämpimästi vastaan ja ryhmästä löytyi samaa kieltä puhuvia naisia. Hän päätti jatkaa kerhossa.
MoniNaisten Talo-hanke on onnellinen kaikista mahtavista vapaaehtoisista, jotka luovat toimintaa ja kohtaamisia maahanmuuttajanaisille.