Monika-Naiset liiton ehdotuksia työllisyyden parantamiseen

Helsingissä 19.2.2016

Työ- ja elinkeinoministeriö
Työllisyyskokeilujen selvityshenkilö Maria-Kaisa Aula

Asia: Kokeilulla keinoja työllisyyden parantamiseen

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa ehdotuksia kokeiluiksi työllisyyden parantamiseen. Liitto on tehnyt työtä pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajanaisten parissa jo vuodesta 2011.

Liiton ydintoimintaa on kehittää ja tarjota palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsilleen. Tätä työtä toteutetaan Voimavarakeskus Monikassa ja Turvakoti Monassa. Ydintoiminnan tukena kehitetään ja tarjotaan kotouttavaa toimintaa MoniNaisten Tilassa ja Osaavat naiset –projektissa, jossa tarjotaan ohjaus-, neuvonta- ja ryhmätoimintoja maahanmuuttajanaisten kotoutumisen, työllistymisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen tueksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Palvelut toimivat matalan kynnyksen periaatteella.

Liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä tukien jäsenjärjestöjään (11) niiden toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä ja aktivoimalla naisjärjestöjä yhteiseen toimintaan ja vaikuttamistyöhön. Liitto valvoo maahanmuuttajanaisten oikeuksia seuraamalla lainsäädäntöä ja päätöksentekoa, antamalla lausuntoja, tekemällä kannanottoja ja osallistumalla asiantuntijana työryhmiin ja neuvottelukuntiin. Liitto tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä ja toimii asiantuntijana maahanmuuttajataustaisiin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Järjestöömme on vuosien aikana kertynyt kokemuksia ja tietoa maahanmuuttajanaisten työelämätilanteesta. Moninaisena työyhteisönä kehitämme parhaita keinoja maahanmuuttajanaisten työllistymisen tukemiseksi myös osana oman organisaatiomme kehittämistä. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee nykyisin 27 henkilöä ja noin 70 % heistä on syntynyt muualla kuin Suomessa.

Lähtökohdat

Pääkaupunkiseudun suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät jatkuvasti kasvaviin työttömyyslukuihin ja pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymiseen yhdessä ennakoimattomasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän ja kotouttamisjärjestelmän kuormittumisen kanssa. Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät Suomessa kantasuomalaisia heikommin, ja hitainta työllistyminen on ulkomaalaistaustaisilla naisilla.

Monika-Naiset liitto ry on erityisen huolissaan niiden maahanmuuttajataustaisten naisten tilanteesta, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa huolimatta vuosien tai vuosikymmenten asumisesta Suomessa. Erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisilla naisilla on suuria vaikeuksia päästä mukaan työelämään ja löytää paikka suomalaisilla työmarkkinoilla.

Erityishaasteita kohderyhmän työelämään siirtymiselle muodostavat myös monet sosiaaliset ongelmat, esimerkiksi pari- ja lähisuhdeväkivalta tai lähtömaassa koetut traumat sekä fyysiset tai psyykkiset sairaudet. Maahanmuuttajien riski joutua pahoinpitelyrikoksen uhriksi Suomessa on kaksi ja puoli -kertainen kantaväestön riskiin nähden (Optula 2014). Myös kulttuuritaustalla on vaikutusta työllistymiseen, koska perhe perustetaan kantasuomalaisia aiemmin, lapsiluku on suurempi ja hoivavastuu kasaantuu perheissä useimmiten naisille. Hoivavastuu voi tarkoittaa vastuuta omista ja/tai sukulaisten lapsista sekä muista omaisista. Pitkään lapsia kotona hoitavien naisten suomen kielen taito ja tietoisuus yhteiskuntarakenteesta jää usein heikoksi, mikä puolestaan aiheuttaa eristäytymistä ja syrjäytymistä.

Maahanmuuttajanaisten tukeminen koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä on erityisen tärkeää yhteiskunnan peruspalvelujen siirtyessä verkkoon. Käytännön asiakastyössämme olemme huomanneet, että vuoden 2013 alusta käynnistynyt TE-palvelujen organisaatiomuutos on vaikuttanut merkittävästi erityisesti niiden työnhakijoiden tilanteeseen, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa siirtymävaiheessa kohti suomalaista työelämää.

Muutokset ovat lisänneet merkittävästi henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta juuri maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kohdalla. Järjestöt vastaavat tähän haasteeseen järjestämällä työllisyyttä tukevaa toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa todettiin jo vuonna 2014 (Eronen et. al 2014: 75), että palvelujen siirtyessä yhä enenevässä määrin verkkoon on huomioitava myös ne asiakkaat, joiden kielitaito on puutteellinen. Tämä tarkoittaa myös selkosuomen huomioimista sähköisten palvelujen suhteen. Maahanmuuttajataustaisten naisten digitaaliset taidot ovat usein puutteelliset tai olemattomat, mikä vaikeuttaa niin ikään merkittävästi työnhakua.

Kolmannella sektorilla pystytään tavoittamaan ja auttamaan kustannustehokkaasti niitä maahanmuuttajataustaisia naisia, joita yhteiskunnan peruspalvelut eivät tavoita. Järjestöt tarjoavat myös useille maahanmuuttajataustaisille naisille ensimmäisen mahdollisuuden päästä tutustumaan suomalaiseen työelämään. Monika-Naiset liitto ry tarjoaa vuosittain lukuisia työmahdollisuuksia niin maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille kuin eri alojen oppilaitosten opiskelijoille. Vain naisille tarkoitettu tavoitteellinen toimintaympäristö tarjoaa näköalapaikan kolmannen sektorin työhön, verkostoja sekä tilaisuuden kartuttaa tietoja ja taitoja monikulttuurisesta ja sukupuolisensitiivisestä ohjaus- ja neuvontatyöstä. Vuonna 2015 liitto oli mukana Työvoiman Palvelukeskus Duurin pilottiprojektissa tarjoten viidelle kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevalle naiselle työkokeilumahdollisuuden.

Työllistämisprojektin parhaat käytännöt

Uudenmaan TE-toimiston rahoittaman ja Monika-Naiset liitto ry:n koordinoiman Osaavat naiset -projektin ydintavoitteena on auttaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia maahanmuuttajanaisia työelämään. Projekti on ylittänyt sille asetetut vuositavoitteet vuosina 2012–2015. Vuonna 2015 yli 100 projektin asiakasta pääsi työpolkunsa alkuun (työkokeilu, palkkatukijakso, määräaikainen tai vakituinen työ).

Toiminnan ensisijaista kohderyhmää ovat kotoutumisen tukea tarvitsevat maahanmuuttajanaiset, esimerkiksi Somaliasta, Irakista, Afganistanista, Syyriasta sekä Afrikan ja Kaakkois-Aasian maista tulevat naiset. Toiminta tavoittaa kohderyhmään kuuluvia naisia, jotka ovat iältään 18–65-vuotiaita. Vain naisille tarkoitetussa matalan kynnyksen toimintaympäristössä käytetään sukupuolisensitiivistä ohjausmallia. Sukupuolisensitiivisyys (gender sensitivity) merkitsee herkkyyttä ja taitoa huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset. Osaavat naiset -projekti toimii Helsin-gissä, Vantaalla ja Espoossa ja tekee kiinteää yhteistyötä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla toimivien työnantajien kanssa.

Osaavat naiset -työllistämisprojekti tarjoaa henkilökohtaista ohjausta kuudella eri kielellä. Koulutus- ja työpaikkaa etsiviä maahanmuuttajanaisia autetaan yksilö-ohjauksessa, ja tapaamisissa annetaan apua ansioluettelon, työpaikkahakemuksen kirjoittamiseen ja räätälöidään asiakaskohtaisesti yksilöllisiä työllistämispolkuja kolmikantayhteistyön avulla TE-toimistojen vastuuvirkailijan ja asiakkaan kanssa. Asiakkaita ohjataan hakeutumaan suomen kielen kursseille ja ammatillisiin koulutuksiin. Erityisesti monisivuiset, suomeksi täytettävät verkkolomakkeet ovat maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille usein vaikeita täyttää. Yksilötapaamisissa tarjotaan myös psykososiaalista tukea ja kannustetaan työnhakijoita tunnistamaan omat voimavaransa ja katsomaan eteenpäin.

Voimaantumisen kokemuksia Osaavat naiset -työllistämisprojektissa kartoittaneet Sini Moilanen ja Saara Tirronen korostivat Metropolia Ammattikorkeakouluun tehdyssä lopputyössään, että

“.. voimaantumisen tukeminen näyttäytyy asiakastyössä ja sen tavoitteissa keskeisenä. Työllistymisen voidaan nähdä lisäävän muun muassa asiakkaiden hyvinvointia ja henkilökohtaista hallinnan tunnetta, jotka ovat kummatkin yhteydessä ihmisen voimaantumiseen. Lisäksi projektissa tehtävässä työssä asiakkaiden henkilökohtaista osaamista ja kompetensseja pyritään nostamaan esille asiakkaan työllistymistä tukevina tekijöinä.”

Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi projekti tarjoaa viikoittain kolme työpajaa, joissa käydään läpi suomalaisen työelämän pelisääntöjä, harjoitellaan työhaastattelutilanteita sekä hyödynnetään projektissa kehitettyä selkokielistä työelämäopasta. Työhakijoiden haasteena on usein heikko käsitys suomalaisesta yhteiskuntaraken-teesta sekä epärealistiset käsitykset työelämästä. Suomeen muuttaneelle naiselle ei ole aina helppoa omaksua Suomessa vallitsevaa elinikäisen oppimisen ideologiaa ja nähdä itseään potentiaalisena aikuisopiskelijana ja/tai ammatinvaihtajana. Korkeasti koulutetuille naisille on perustettu oma mentorointiryhmä, jossa 22 naista työsken-telee kahdeksan kuukauden jakson ajan. Mentorointitoimintaa kehitetään Väestöliitto ry:n luoman Womento-mallin perusteella yhteistyössä Womento – projektin työntekijöiden kanssa. Projektissa toimii lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä, joista osa on maahanmuuttajataustaisia.

Projektissa luotu yritysyhteistyömalli mahdollistaa kiinteän yhteistyön pääkaupunkiseudun julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työmahdollisuuksia projektin asiakkaille ovat tarjonneet niin kaupunkien vanhainkodit, leikkipuistot, asukastalot, päiväkodit kuin ala-asteen koulutkin. Yhteistyötä tehdään Tokmanni-konsernin, SOL Palvelut Oy:n, HOK-Elannon sekä Tiger-myymäläketjun kanssa.

Tehokas verkostoituminen ja vaikuttamistyö eri sektoreilla on mahdollistanut tehokkaan ja tuloksellisen toimintamallin kehittämisen. Osaavat naiset -projektissa on tehty yhteistyötä EU-rahoitteisen, kuuden EU-maan kanssa yhteistyössä toteutetun maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistamiseen keskittyvän Forward-projektin (2011–2013) kanssa.

Vuoden 2016 yhteistyötahoja ovat Väestöliiton Womento-mentorointihanke, Stadin ammattiopiston ja Helsingin kaupungin KYKY-hanke sekä Luksian ammattiopiston Osallisena verkossa – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -hanke. Yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisen Luetaan yhdessä -verkoston sekä useiden muiden verkostojen kanssa.

Ratkaisuehdotuksia ja huomioitavaa työllistämisen edistämiseksi:

I Työnhakijoiden auttaminen työelämään

1. Faktatiedon tarjoaminen heti maahantulon alkumetreiltä koko perheelle: Tietoa suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta, työmarkkinatilanteesta, työelämän velvollisuuksista ja oikeuksista tulee tarjota maahan muuttaneille naisille, mutta myös koko perheelle. Suomessa kaikki aikuiset käyvät työssä kodin ulkopuolella, ja myös nainen/äiti osallistuu työelämään. Miehille tulisi siirtää tietoa siitä, että opiskelemaan ja/tai työelämään siirtyvä puoliso ei näyttäytyisi uhkana, joka voi pahimmillaan rikkoa parisuhteen ja perheen.

2. Hoivavastuun kartoittaminen: Ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisilla naisilla hoivavastuu kasautuu usein suhteettoman suureksi. Hoivan kohteita voivat olla niin omat kuin sisaruksen lapset ja/tai muut sukulaiset tai lapsenlapset. Hoivavastuun seurauksena naisten voi olla vaikea irtautua kodin piiristä ja siellä vallitsevien velvollisuuksien ja odotusten paineista lisäkouluttautumaan ja työhön. Naisten voimaannuttaminen alkaakin juuri siksi ruohonjuuritason työstä eli siitä, että aletaan rakentaa hänelle tilaa nähdä itsensä yhteiskuntaan aktiivisesti osallistuvana kansalaisena ja työnhakijana.

3. Luku- ja kirjoitustaidottomien naisten eteenpäin ohjaaminen: Osalla köyhimmistä maista muuttaneista naisista ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua ollenkaan tai koulua on käyty muutaman vuoden ajan. Tällöin käsitys suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta voi olla hyvin ohut, ja luku- ja/tai kirjoitustaito heikko tai olematon. Osa em. ryhmän työnhakijoista onkin jumiutunut vuosien tai jopa vuosikymmenten työkokeilu- ja palkkatukikierteeseen, mikä tarkoittaa jatkuvaa vuorottelua tuetun työllistämisen ja työttömyysjakson välillä työpaikkojen ja tehtävien vaihtuessa.

4. Oppimisvaikeuksien kartoittaminen: Osalla työnhakijoista on myös aikuisiän oppimisvaikeuksia ja/tai hahmotushäiriöitä, joiden tunnistamiseen tulisi löytää lisää resursseja TE-palveluissa heti alusta lähtien.

5. Traumakokemusten vaikutuksen huomiominen: Osalla parisuhde- ja perheväkivaltaa koneista tai sota-alueilta Suomeen muuttaneista naisista posttraumaattiset oireet aktivoituvat vasta uuteen kotimaahan muuton jälkeen ja vaikeuttavat sekä suomen kielen oppimista että työelämään hakeutumista. Psyykkisten oireiden lisäksi myös fyysiset oireet ja sairaudet on kartoitettava.

6. Kotiäitien tilanteen huomioiminen: Pitkään kotona lapsiaan hoitaneiden äitien mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen ja työelämävalmennuksiin on lisättävä (järjestetty lastenhoito / varhaiskasvatus).

7. Muun osaamisen tunnistamisen tehostaminen: Maahan muuttaneilla naisilla on valtavasti osaamista, esimerkiksi harvinaisten kielten taitoa ja kulttuurien tuntemusta. Omaa osaamista pitää opetella tuomaan paremmin esille ja verkostoitua niin maahan muuttaneiden kuin kantasuomalaistenkin kanssa.

8. Realistisen tiedon lisääminen koulutusjärjestelmästä: Suomessa ja muissa länsimaissa vallitseva elinikäisen oppimisen visio ja (aikuis-)koulutusjärjestelmä tuntuvat usein erityisesti köyhimmistä maista muuttaneista naisista vierailta, eikä itseä ole helppo mieltää koulun penkille lähteväksi/palaavaksi opiskelijaksi, vaikka kyseessä olisi ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus/ammatillinen koulutus. Maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on kannustettava hakeutumaan työharjoittelupaikkoihin laaja-alaisesti (ei vain sosiaaliala).

9. Digiosaamisen kartoittaminen: Osalle maahanmuuttajataustaisista naisista tietokoneen käyttötaito on erittäin heikko tai olematon. Kyvyttömyys käyttää tietotekniikkaa hidastaa kotoutumista ja aiheuttaa syrjäytymistä sekä peruspalvelujen ja -tietojen ulkopuolelle jäämistä. Työnhaun näkökulmasta riittävät atk-taidot ovat välttämättömät: TE-toimiston palvelut ovat yhä enenevässä määrin verkossa.

10. Mentorointiohjelmien tehokkaampi hyödyntäminen.

II Työantajayhteistyö

1. Työantajien asenteisiin vaikutettava kampanjoinnin avulla.
2. Työnantajayhteistyötä lisättävä harjoittelupaikkojen löytämiseksi maahanmuuttajataustaisille naisille.
3. Suomen kielen taitovaatimusta alennettava joillain aloilla: Erinomainen suomen kielen taito ei ole kaikissa työtehtävissä työstä suoriutumisen edellytys.
4. Suomen kielen oppimista työn ohessa tuettava: Työpaikoilla on mahdollista tukea suomen kielen ja erityisesti ammattialaan liittyvän sanaston opiskelua
5. Työntekijäpankkeja perustettava lisää.
6. Työn vastaanottaminen tehtävä helpommaksi: Maahanmuuttajataustaisia naisia tulisi kannustaa ottamaan vastaan myös osa-aikatyötä.
7. Mikroyrittäjyyden mahdollistaminen tehtävä helpommaksi.
8. Yhteistyötä jo olemassa olevien, maahanmuuttajataustaisten naisten perustamien yritysten kanssa lisättävä.
9. Tietoa oppisopimuskoulutuksesta tulisi lisätä.
10. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen ja hyödyntäminen tehtävä helpommaksi.

Lopuksi

Osaavat naiset -projektille on ollut alusta asti erittäin suuri kysyntä. TE-palvelujen asiakasohjaus ei riitä työllistymisen tukemiseen, kun kyseessä on pitkään työttömänä ollut maahanmuuttajataustainen työnhakija. Asioiden hoitaminen puhelimitse ja/tai verkon kautta on useimmille projektin asiakkaista mahdotonta. Projektissa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta määrällisten tavoitteiden ylittyneen vuosina 2012–2015. Työnhakijan vahvuuksiin ja osaamisen kehittämiseen keskittyvä toimintamalli on vaikuttanut asiakkaiden aseman paranemiseen työmarkkinoilla. Useille maahanmuuttajataustaisille naisille jo ensimmäisen työkokeilupaikan löytäminen Suomesta on todella haastavaa.

Projektista tehdyn kahden opinnäytetyön perusteella voi todeta, että asiakkaat ovat kokeneet tilanteensa kohentuneen ja itseluottamuksensa kasvaneen projektiin osallistumisen myötä. Turvallisessa ja vain naisille tarkoitetussa toimintaympäristössä naisten on ollut mahdollista voimaantua ja löytää avaimia oman tulevaisuutensa rakentamiseen uudessa kotimaassa. Projektissa saatujen tulosten perusteella voidaan siis todeta kehitetyn ohjausmallin soveltuvan juuri sukupuolisensitiivistä työotetta vaativaan ohjaustyöhön maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden parissa.

Vaikeasti työllistyvien ja/tai osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden aut-tamiseksi työelämään on luotu runsaasti projekteja niin pääkaupunkiseudulla kuin valtakunnallisestikin. Yhteistä matalan kynnyksen toimintaympäristöissä toteutettaville projekteille on mahdollisuus tarjota henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, työelämävalmennusta sekä kontakteja työelämään. Vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden auttamiseen kehitetyt toimintamallit ovat useimmiten kontekstivapaita ja sovellettavissa eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille. Osa kohderyhmistä, kuten maahanmuuttajataustaiset naiset, hyötyy kuitenkin eniten juuri matalan kynnyksen toimintaympäristössä vain naisille suunnatusta, sukupuolisentiivisestä ohjaus- ja neuvontatyöstä.

Monika-Naiset liitto ry ehdottaa maahanmuuttajataustaisille naisille suunnatun työllistämisprojektin hyvien käytäntöjen monistamista valtakunnallisesti toteutettavan pilottihankkeen avulla. Pilotointi on mahdollista toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimintaideana on hyödyntää Monika-Naiset liitto ry:n olemassa olevia verkostoja ja osallistaa toimintaan mukaan jo Suomeen kotoutuneita ja työelämässä toimivia maahanmuuttajataustaisia naisia.

Kunnioittavasti,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja
045 6759 276
jenni.tuominen@monikanaiset.fi

Heidi Hirvonen
Osaavat naiset – projektin vastaava
045 2375 014
heidi.hirvonen@monikanaiset.fi

Kokeilulla keinoja työllisyyden parantamiseen (pdf)