Tag Archives: Amnesty Suomen osasto

Järjestöt maailman pakolaispäivänä: Pakolaiskiintiötä korotettava historiallisessa pakolaistilanteessa

Yli 40 järjestöä vetoaa Suomen hallitukseen maailman pakolaispäivänä 20.6. Kun maailmassa on jälleen enemmän pakolaisia kuin koskaan, Suomen on osallistuttava yhteiseen vastuunjakoon. Pakolaiskiintiötä on korotettava, järjestöt vaativat eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa tänään.

YK:n pakolaisjärjestö julkaisi eilen tuoreet pakolaistilastot: viime vuoden lopussa pakenemaan joutuneiden ihmisten määrä kipusi jälleen historiallisen korkealle, 65,6 miljoonaan. Yli puolet maailman pakolaisista on lapsia.

Sisäministeri Paula Risikko (kok) esitti keväällä, että nykyinen 750 ihmisen pakolaiskiintiö tulisi korottaa 1 050 henkilöön. Päätöstä ei kuitenkaan kehysriihessä saatu aikaan.

”On vaikea nähdä, mitkä olisivat ne argumentit, että kiintiötä ei saataisi nostettua. Olen toiveikas, että kun arvot nyt ovat nousseet poliittiseen keskusteluun, niin se osoitettaisiin konkreettisesti korottamalla kiintiötä”, paneelikeskusteluun osallistunut Saara-Sofia Siren (kok) sanoi.

Kiintiöön pääsy on turvallinen reitti suojeluun. Kiintiöpakolaisten ei tarvitse turvautua salakuljettajien apuun, vaan heidät lennätetään suoraan pakolaisleiriltä suomalaiseen kuntaan.

Kuntavaalien alla yli 2 000 ehdokasta sitoutui vastaanottamaan pakolaisia kotikuntaansa. Nyt järjestöt vaativat samaa vastuunkantoa eduskunnalta.

Eduskunnan ihmisoikeusverkoston puheenjohtaja ja RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet’n mukaan moni kunta on saanut turvapaikanhakijoista piristysruiskeen ja haluaisi vastaanottaa lisää pakolaisia.  

”Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä kunnissa on nyt paljon osaamista kotouttamisesta ja vastaanottamisesta. Ei anneta sen osaamisen valua hukkaan. Kiintiötä on varaa korottaa, jopa moninkertaistaa”, Eva Biaudet toteaa.

Suomi sai YK:n pakolaisjärjestöltä kiitosta pitkäjänteisestä työstä pakolaisten vastaanottamisessa.

”Suomi rahoittaa UNHCR:ssä nimenomaan vammaisia pakolaisia tukevaa työtä. Suomen pakolaiskiintiössä on varattu myös noin sata paikkaa kiireellisille tapauksille, jotka saattavat terveydentilansa vuoksi tarvita kiireellistä hoitoa tai heillä on vamma, jonka vuoksi elämä leireillä ei tule kyseeseen”, Thomas Bergman, UNHCR:n lakimies, kertoo.

Bergmanin viesti on kuitenkin selvä: vauras maailma ei kanna vastuutaan pakolaisten määrän kasvaessa. Myös UNHCR vetoaa Suomeen pakolaiskiintiön merkittäväksi korottamiseksi.

Viime vuonna 37 valtiota vastaanotti kiintiöpakolaisia, mikä oli neljä maata enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 120 000 pakolaista sijoitettiin turvalliseen maahan vuonna 2016, mutta kiintiöpaikkoja tarvitaan UNHCR:n arvion mukaan kymmenen kertaa enemmän.

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto järjesti yhdessä yli 40 pakolaiskiintiön korottamista vaativan järjestön kanssa keskustelutilaisuuden Pikkuparlamentissa tänään, maailman pakolaispäivänä. Tilaisuudessa pakolaiskiintiöstä keskustelivat Mikko Aarnio (Amnesty), Paavo Arhinmäki (vas), Thomas Bergman (UNHCR), Eva Biaudet (r), Bahar Mozaffari (vuoden pakolaisnainen 2017), Hannele Rautamäki (SPR:n vapaaehtoinen), Nasima Razmyar (Helsingin apulaispormestari, sd), Saara-Sofia Sirén (kok) ja Ville Tavio (ps).

Eduskunnassa käytyä keskustelua ja järjestöjen kampanjaa voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnuksella #mevälitämme.

Korkeamman pakolaiskiintiön puolesta kampanjoivat järjestöt:

Amnesty International Suomen osasto, Emmaus Helsinki ry, Emmaus-Westervik r.f, Ensi- ja turvakotien liitto, ETMU ry, Ihmisoikeusliitto, Kehys ry, Kirkon Ulkomaanapu, Kynnys ry, Lastensuojelun keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Monika-Naiset liitto ry, Naisasialiitto Unioni, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, RASTER, Reilu kauppa ry, Seta, Solidaarisuus, SOS-Lapsikylä, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat, Suomen Lähetysseura, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen UN Women ry, Suomen UNICEF ry, Suomen World Vision, Taksvärkki ry, Trasek ry, Vammaiskumppanuus ry, Vapaa liikkuvuus -verkosto, Väestöliitto, Suomen YK-liitto.

Me välitämme, vaikka kehysriihi ei

Puoliväliriihessä ei saatu aikaan päätöstä pakolaiskiintiön korottamisesta. Kyseessä oli puhdas arvovalinta.

Hallitus kokoontui alkuviikosta pääministeri Juha Sipilän johdolla puoliväliriiheen neuvottelemaan valtiontalouden suurista linjoista. Sisäministeri Paula Risikko tiedotti pääsiäisen alla ehdottavansa Suomen vuotuisen pakolaiskiintiön korottamista nykyisestä 750:stä paikasta 1050:een ensi vuonna. Pakolaiskiintiön nostamisesta ei kuitenkaan vielä saatu aikaan päätöstä.

Pakolaiskiintiötä korotettiin vuonna 2015 300 hengellä. Korotus edellytti yhteensä 1,6 miljoonan euron lisäystä valtion budjetissa. Valtiontalouden tasolla kiintiöpakolaisten vastaanotossa puhutaan pikkusummista. Päätös olla korottamatta pakolaiskiintiötä ei ollut taloudellinen. Kyseessä oli puhdas arvovalinta ja mielikuvaviesti kriisissä olevan populistisen politiikan kannattajille.

Sisäministeri Risikon ehdottama korotus ei ollut suuren suuri, mutta se oli ehdottoman tärkeä ja positiivinen ensimmäinen askel: jokaiselle pakolaiskiintiöön pääsevälle kyse on elämän pelastavasta käänteestä. Täpötäysillä pakolaisleireillä vuosikausia odottaneiden perheiden kannalta jokainen lisäys valtioiden kansallisiin pakolaiskiintiöihin on kullanarvoinen ja kaivattu.

Merkittävää korottamista on pidetty esillä toistuvasti hallituspuolueiden johtoa myöten, joskin lupaukset on sidottu milloin turvapaikanhakijatilanteen ”hallintaan saamiseen”, milloin taas pakolaisten kuntapaikkojen riittävyyteen tai yhteiseurooppalaisen ratkaisun ensisijaisuuteen. Sipilän kommentit sydämen äänestä ja valmiudesta nostaa pakolaiskiintiötä ovat kuitenkin täysin merkityksettömiä korulauseita, jos konkreettiset päätökset ja teot eivät milloinkaan nouse sanojen tasalle.

Suomeen on saapunut pitkään verrattain vähän turvapaikanhakijoita, ja yhden poikkeuksellisen vuoden jälkeen hakijoiden määrä on jälleen palannut takaisin pitkäaikaiselle normaalitasolleen. Muutos johtuu Suomenkin painostamasta  EU-maiden:n politiikasta, jossa niin unionin ulkorajat kuin maanosan sisäiset väylät on pyritty tilkitsemään ja turvapaikkaa hakevat pyritty pitämään maanosan ulkopuolella. Samaan aikaan hallitus on tehnyt turvapaikkapolitiikkaa, jonka keskeisimpänä lähtökohtana ei ole ollut vainoa ja sotaa pakenevien auttaminen vaan ”vetovoimatekijöiden” poistaminen.

Selittelyn ja epämääräisten, hamaan tulevaisuuteen sidottujen lupausten sijaan Suomella on mahdollisuus toimia juuri nyt. Suomi on vauras maa, ja meillä on vankkaa kokemusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Meidän on täysin mahdollista auttaa nykyistä useampaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista tarjoamalla hallittu ja turvallinen reitti pakolaisleireiltä suojeluun YK:n ja omien viranomaistemme huolella valitsemille henkilöille.

Norja on jo nostanut kiintiönsä 3 120:een. Ruotsi vastaanottaa tänä vuonna 3400 kiintiöpakolaista ja valmistautuu ensi vuonna nostamaan kiintiön 5 000:een. Mikäli Suomi olisi kunnioittanut globaalia oikeudenmukaisuutta puistattavan juhlarahasuunnitelman sijaan reagoimalla aidosti maailmanlaajuisen pakolaistilanteen pahenemiseen ja nostamalla pakolaiskiintiötä samassa suhteessa pakolaisten määrän kasvun kanssa, myös meidän kiintiömme olisi nyt samaa kokoluokkaa naapurimaiden kanssa.

Pakolaiskiintiön suuruudesta päättää eduskunta syksyn talousarviokäsittelyssä. Hallitus kokoontuu päättämään budjettiesityksensä yksityiskohdista elokuun budjettiriihessä. Meidän yli 40 suomalaisen eri alojen kansalaisjärjestön ja yhteiskunnallisen vaikuttajan yhteinen työ jatkuu, ja mukaan tarvitaan entistä useampia teistä. Kerrotaan kuuluvasti hallitukselle ja eduskunnalle millaisen Suomen haluamme. Pakolaiskiintiön kasvattamisen aika on nyt.

Teksti Mikko Aarnio. Kirjoittaja työskentelee oikeudellisena asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.