Tag Archives: järjestötoiminta

Turvakoti Monan vapaaehtoistyöntekijä vieraili turvakodissa Moldovassa

Casa Marioarei, skyddshem för kvinnor och barn i Moldavien

Text: Susanna Gulin
Bilderna: Elena Burca och Susanna Gulin i Casa Marioarei och Skyddshemmets trädgård

Tillsammans med en grupp journalister och andra representanter för media besökte jag i början av oktober Moldavien, Europas fattigaste land. Fattigdomen är där den främsta orsaken till den människohandel och export av kvinnor och barn till prostitution i andra europeiska länder som pågår i landet. Många kvinnor tar sig ut ur landet i hopp om arbete, vilket ger upphov bl.a. till trafficking. Kvinnor lämnar sina män till följd av våld i hemmet, ofta förorsakat av alkoholmissbruk och arbetslöshet. Kyrkan kan tillfälligt hjälpa dem med skyddat boende, men de tvingas ofta till prostitution, som är straffbart (vilket sexköp däremot inte är). Särskilt ensamstående mödrar och föräldralösa barn löper risk att bli offer för trafficking. En lag mot våld i hemmet stiftades 2010, men lagen har inte lett till någon större förändring i praktiken.

Centret för våldsdrabbade kvinnor och barn i huvudstaden Chisinau, Casa Marioarei, verkar inom NGO-organisationen Association against violence och leds av föreståndaren Elena Burca, som suttit i både sovjetiskt och moldaviskt parlament. Elena är en verklig eldsjäl som gått in för att engagera stadens invånare för olika aktiviteter som stöder centret, konserter och insamlingar av olika slag, enligt mottot ”Democracy starts with you”. Lokaliteterna har rustats upp och färdigställts av frivilliga, och i den vackra trädgården odlas blommor och grönsaker. I centret finns förutom inackorderingsrummen också kontor, konferensrum, väntrum, matsal och kök.

Centret som startades för 15 år sen erbjuder boende i 11 rum för kvinnor och barn som drabbats av våld i hemmet, samt psykologisk hjälp och läkarundersökning för både dem själva och barnen, bl.a. samtal, traumabearbetning genom lek och konstnärliga uttryck. Centret tillhandahåller också juridisk hjälp för bl.a. polisanmälan, skilsmässa och besöksförbud. Centret ger också utbildning om problematiken åt olika samhälls- och kommunala aktörer. Kvinnorna stannar vanligen ca 6 månader i hemmet och får också hjälp med att söka jobb och daghemsplats för barnen. Centret engagerar många frivilliga och samarbetar också med skolorna.

Den verksamhet som Casa Marioarei bedriver har många likheter med Monika-Naiset liittos och Turvakoti Monas arbete, bägge präglas av entusiasm och övertygelsen om att problem kan lösas. Besöket i Casa Marioarei gav mej en stark tro på att utsatta kvinnors situation runt om i världen kan förbättras med stöd av kvinnors inbördes solidariet och engagemang. Democracy starts with you!

MoniNaisten Tilassa tutkittiin järjestötoiminnan hyötyjä
RAY tukee 2016 -barometrilla

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Barometrin tulokset osoittavat, että MoniNaisten Tilan toiminta antaa maahanmuuttajataustaisille naisille mielekästä sisältöä arkeen ja tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

RAY tukee 2016 -barometri

MoniNaisten Tila osallistui tammi-maaliskuussa 2016 RAY tukee -barometrin toteuttamiseen. RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu, säännöllisesti toteutettava kysely, jonka tavoitteena on tuoda julkiseen keskusteluun järjestötoiminnan hyötyjä. Vuonna 2015—2016 barometri kohdistui niihin toimijoihin, jotka toiminnallaan edistävät yhteisöllisyyttä ja osallistumismahdollisuuksia.

Lue lisää Ray tukee -barometrista.

Barometrikyselyn kohderyhmänä MoniNaisten Tilan aktiiviset vapaaehtoiset ja asiakkaat

Kyselyä jaettiin MoniNaisten Tilassa aktiivisesti mukana oleville vapaaehtoisille sekä asiakkaille. Vapaaehtoisille kysely lähetettiin sähköpostin liitteenä, jolloin siihen oli mahdollista vastata nimettömänä sähköisen linkin kautta tai palauttamalla kysely MoniNaisten Tilaan. Asiakkaille jaettiin paperiversiot, joita oli sekä suomen-, että englanninkielisinä. Asiakkaita autettiin tarvittaessa kyselyyn vastaamisessa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 18 MoniNaisten Tilan asiakasta ja vapaaehtoista. Kaikki vastaajat olivat naisia ja heistä suuri osa äitejä. Nuorin vastaaja oli syntynyt vuonna 1987 ja vanhin 1943. Vastaajista 9 kertoi olevansa Suomen kansalaisia ja 8 edusti muita kansallisuuksia. Vastaajista kymmenen äidinkieli oli joku muu kuin suomi.

Barometrin tulokset

Vastaajista 9 kertoi osallistuvansa toimintaan 1-3 kertaa viikossa, kaksi 1-3 kertaa kuukaudessa ja yksi harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Kyselyllä haluttiin selvittää järjestön toimintaan osallistumisen syitä viimeisen 12 kuukauden aikana. 13 vastaajaa kertoi syyksi osallistua järjestön toimintaan halun auttaa muita ihmisiä. Seuraavaksi eniten haluttiin saada tietoa ja oppia uusia asioita sekä haluttiin tutustua uusiin ihmisiin. Vastaajista 6 mainitsi tärkeänä syynä sen, että haluaa vaikuttaa asioihin ja 4 sen, että haluaa kivaa tai mielekästä tekemistä.

Vastaajista työttömänä alle puoli vuotta oli kyselyhetkellä ollut 6 ja yli puoli vuotta 9 naista. Myös muita perheenjäseniä oli kyselyhetkellä työttömänä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa yhteiskunnallista asemaansa. Vastaajat arvioivat olevansa yhteiskunnassa keskitasolla tai keskitason yläpuolella.

Kyselyssä tiedusteltiin, miten järjestötoiminta on vaikuttanut itseen. Vastaajat olivat samaa mieltä erityisesti seuraavista väittämistä: ”järjestössä kuunnellaan minua”, ”olen saanut kertoa muille kokemuksistani” ja ”olen saanut järjestötoiminnan kautta uusia ystäviä”. Samat asiat nousivat esille kysyttäessä järjestötoiminnasta saatuja tärkeimpiä asioita 12 kuukauden aikana: mahdollisuus auttaa ihmisiä sekä uusiin ihmisiin tutustuminen. Lisäksi yhtä tärkeää oli se, että toiminnasta oli saatu uutta tietoa ja oli opittu uusia asioita. Tärkeäksi koettiin myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin sekä mielekäs tekeminen järjestötoiminnan kautta. Kysyttäessä, olisitko saanut samanlaisia asioita jostain muualtakin, suurin osa vastaajista vastasi ”en osaa sanoa”.

Vastaajat kommentoivat järjestötoiminnasta saatua hyötyä tai iloa esimerkiksi näin:

”Olen tavannut upeita maahanmuuttajanaisia ja oppinut heiltä paljon. Vapaaehtoiskollegat ovat mielenkiintoisia ja mukavia ihmisiä.”
”Help in learning language (Finnish), meeting new people, boosted my mood and morale.”
“Minun ei tarvinnut koko ajan miettiä asioita mitä on tapahtunut mennyttä ja täällä oppii uusia asioita.”
”Help to learn Finnish courses. Advice and filling official documents.”
”Vapaaehtoistyö pakottaa näkemään asioita uudelta kannalta. Ihmisten kohtaaminen tuo todeksi sen, mitä teoriassa luulee tietävänsä.”

Kyselyssä tiedusteltiin, miten vastaajat ovat kokeneet elämäntilanteensa viimeisen kahden kuukauden ajalta. Vastauksissa korostuivat useimmiten tyytyväisyys omaan elämään ja turvallisuuteen sekä henkiseen ja fyysiseen terveyteen ja lisäksi siihen, miten muut arvostavat itseä.

Vastaajista 9 ilmoitti osallistuneensa viimeisen 12 kuukauden aikana jonkun muun sosiaali- tai terveysjärjestön toimintaan vähintään 1-3 kertaa kuukaudessa. Samoin 9 ilmoitti osallistuneensa jonkun muun kuin sosiaali- tai terveysjärjestön toimintaan.

Lausunto sisäministeriölle luonnoksesta ihmiskaupan vastaiseksi toimintaohjelmaksi 2016-2017

29.2.2016

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä em. toimintasuunnitelman luonnoksesta.

Monika-Naiset liitto ry on tehnyt ihmiskaupan vastaista työtä vuodesta 2006. Vuosien aikana liitossa on tehty kansainvälistä yhteistyötä, vaikuttamistyötä sekä ruohonjuuritason uhrien tunnistamis- ja auttamistyötä. Vuosittain toiminnassamme tunnistetaan noin 10-20 tapausta, joissa on syytä epäillä ihmiskauppaa.

Liitto toivoo, että toimintaohjelman toimenpiteitä konkretisoidaan ja siihen sisällytetään mitattavissa olevia ehdotuksia siitä, miten ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatiota ja kansallista yhteistyötä kehitetään. Käsillä oleva luonnos ei valitettavasti vielä anna vastausta tähän.

Erityisesti haluamme kiinnittää valmistelijoiden huomiota seuraaviin nykytilanteen epäkohtiin: alueelliset erot viranomaisten ja muiden toimijoiden osaamisessa tunnistaa ihmiskaupan uhreja, tukipalvelujen määrä ja laatu ja alueelliset erot näissä, ihmiskaupan vastaisen työn resursointi ja koordinointi. Myös toimenpiteet kysynnän vähentämiseksi ja kysynnän ehkäisemiseksi sekä sukupuolivaikutusten arviointi on lisättävä toimintaohjelmaan.

1. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaation ja kansallisen yhteistyön kehittäminen

Tässä kappaleessa keskitytään ihmiskauppakoordinaattorin tämänhetkiseen toimintaan ja kokemuksiin toiminnasta. Luonnoksessa olisi tärkeä tuoda selkeämmin esille, millä tavoin arviointi- ja palautetieto on kerätty, mitkä kehitysehdotukset tulivat esiin ja miten ne on otettu huomioon tulevan toiminnan suunnittelussa.

Osiossa korostetaan, että ihmiskaupan vastaisen työn rahoitus on monin tavoin vahvistunut. Kohta jää kuitenkin epäselväksi. Olisi tärkeä tuoda konkreettisesti esille, mitä lisäresursseja on otettu käyttöön ja mihin toimintaan ne on kohdistettu.

Liitto näkee koordinaattorin yhtenä tärkeänä tehtävänä kerätä ajantasaista tietoa ihmiskaupan vastaisen työn tilanteesta Suomessa. On tärkeää, että koordinaattori kerää eri toimijoiden tilastoja ja havaittuja ongelmia ja etsii näihin tehokkaasti ratkaisuja ja välittää tarvittavaa tietoa eri hallinnonalojen päätöksenteon tueksi. Kokemuksemme mukaan tähän työhön ei ole riittävästi vielä ehditty paneutua.

2. Ihmiskaupan uhrien etsiminen, tunnistamisen ja auttamisen tehostaminen

Kansallisen uhrien tunnistamista ja ohjaamista koskeva mekanismin kirjaaminen

Liitto pitää tärkeänä, että Suomessa kehitetään ja kirjataan uhrien tunnistamista ja ohjaamista koskeva mekanismi (NRF). Uskomme, että NRF ja kaikkien käytössä olevat yhteiset indikaattorit voivat edistää tehokkaampaa uhrien tunnistamista. Kirjaamis- ja kehittämistyössä on tärkeää ottaa huomioon sekä kansainväliset kokemukset että Suomessa toimivien tahojen kokemukset ja alueelliset erityispiirteet. NRF:n valmistumisen jälkeen on tärkeää, että sen olemassaolosta tiedotetaan laajasti ja toimijat koulutetaan käyttämään sitä. Tässä työssä koordinaattori on avainroolissa.

Uhreja etsivän työn, uhrien tunnistamisen ja auttamisen kehittäminen 

Etsivä työ on yksi keskeisemmistä menetelmistä ihmiskaupan uhrien tavoittamisessa ja tunnistamisessa. Viime vuosina ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on keskimäärin otettu noin 50 henkilöä vuodessa. Moni uhri jää edelleen tunnistamatta, myös toimijoiden osaamisessa on eroja. Esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa uhreja tunnistetaan heikosti.

Etsivän työn roolia on vahvistettava ja varmistettava eri ammattilaisten toimintavalmiudet ammatillisen ja muun koulutuksen avulla. Toimintaohjelman luonnoksessa mainitaan järjestöissä tehtävä etsivät työ. On hyvä muistaa, että etsivä työ ei ole ainoastaan järjestöjen vastuulla. Järjestöissä ei myöskään ole välttämättä erillisiä resursseja tähän. Etsivän työn osaamista on saatava kaikkien ns. asiakaspinnalla työskentelevien tahojen käyttöön.

Nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä asettaa uusia haasteita ja ihmiskaupan uhrien tunnistamiselle turvapaikanhakuprosessissa. Samalla mahdollisesti ns. läpikulkutapauksien määrä voi kasvaa ja niiden tunnistaminen lisää haasteita rajavartijaviranomaisille. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan ole huomioitu toimintaohjelmassa ja se olisi ehdottomasti lisättävä siihen.

Liitto kiittää, että kolmannen sektorin toimijoiden tekemä työ nähdään ohjelmassa merkittävänä. Liitto kuitenkin muistuttaa, että järjestöjen resurssit ihmiskaupan vastaiseen työhön eivät ole riittävät; rahoitus on epävarma ja toiminta projektiluonteista. Järjestöihin on vuosien aikana kertynyt merkittävä määrä asiantuntijaosaamista, mutta sitä ei päästä pitkäjänteisesti kehittämään ilman vakaampaa rahoituspohjaa.  Toimintaohjelmassa mainitaan, että järjestöjä tuetaan osallistumaan kansainvälisesti rahoitettuihin hankkeisiin. On muistettava, että kansainväliset hankkeet ovat usein erittäin raskaasti hallinnoitavia, määräaikaisia ja edellyttävät omarahoitusta. Näillä projekteilla ei voida ratkaista järjestöjen rahoitusongelmaa. Liitto pitää erittäin tärkeänä, että koordinaattori toimii ponnekkaasti järjestöjen ihmiskaupan vastaisen työn kansallisen perusrahoituksen turvaamiseksi.

3. Ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön seuranta

Liitto näkee ehdottoman tärkeänä lainsäädännön toimivuuden seurantaa. Toimintaohjelman luonnoksessa mainitaan, että seurannassa ja arvioinnissa voidaan hyödyntää vireillä olevista uhrien tunnistamista ja auttamista koskevista hankkeista saatuja kokemuksia. Koska toiminnanohjelman voimassaoloaika on lyhyt, toimintaohjelmassa olisi tärkeä konkreettisesti mainita, mitkä vireillä olevat hankkeet ovat avainroolissa seurannan ja arvioinnin toteuttamisessa.

Lisäksi lain toimivuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että edelleenkään kaikki uhrit eivät päädy ihmiskaupanuhrien auttamisjärjestelmään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heillä ei ole tarvetta tai oikeutta avun ja tuen saamiseen. Miten voimassa oleva laki on vaikuttanut näiden uhrien tilanteeseen? Miten toipumis- ja harkinta-ajan laajempi myöntämismahdollisuus on vaikuttanut uhrien valmiuksiin tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa? Tämä kohderyhmä tulisi konkreettisemmin huomioida toimintasuunnitelmassa.

4. Ihmiskaupan vastaisen koulutuksen tehostaminen ja tietoisuuden lisääminen

Koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen merkitys on nostettu esiin kaikissa toimintaohjelman osissa. Ajantasaisen osaamisen merkitystä on vaikea yliarvioida ihmiskaupan vastaisessa työssä.

Liitto näkee tärkeänä, että toimintaohjelmassa korostetaan sitä, että koulutus pohjautuu läpileikkaavasti ihmisoikeus- ja uhrilähtöiseen näkökulmaan. Koulutusta on sisällytettävä mm. sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen perus- ja jatkokoulutukseen. Myös syyttäjät, tuomarit, poliisit ja rajavartijaviranomaiset tarvitsevat säännöllistä ja syventävää koulutusta. Erityisesti ns. asiakaspinnassa työskentelevien osaamisen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Toimintaohjelman luonnoksessa ei kerrota, miten konkreettisesti koulutuksia toteutetaan ja tietoisuutta lisätään. Millä tavoin koulutuksen koordinointia, laatua ja kohdistamista parannetaan? Miten koulutuksen tarvetta alueellisesti ja alakohtaisesti selvitetään? Näihin kysymyksiin on syytä paneutua toimintaohjelmassa tarkemmin.

Monika-Naiset liitto näkee erittäin tärkeänä konkreettisen ja pitkäjänteisen koulutussuunnitelman laatimista ja sen toteuttamiseen tarvittavien resurssien varmistamista. Myös koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseen, hyvään koordinaatioon ja koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin on panostettava.

Lisäksi Monika-Naiset liitto muistuttaa, että sukupuolinäkökulma on ehdottomasti otettava huomioon toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja niiden arvioinnissa. Tässä vaiheessa ohjelman luonnoksesta sukupuolinäkökulma puuttuu kokonaan.

Liitto pitää ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa erittäin tärkeänä asiakirjana. Toimintaohjelman sisältöä on vielä konkretisoitava ja selkeytettävä, jotta tavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen olisi realistista näin lyhyessä aikataulussa.

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja
Monika-Naiset liitto ry
p. 045 6759 276

Lausunto (pdf)