Tag Archives: kotoutuminen

Tutkimukset osoittavat, että, maahanmuuttajanaiset jäävät työelämän ulkopuolelle miehiä useammin. Miksi?

Teksti ja kuva: Bahar Mozaffari, Monika-Naiset liiton puheenjohtaja

 

Se, että maahanmuuttajanaiset jäävät työelämän ulkopuolelle miehiä useammin, johtuu osittain naisten käsityksestä itsestään, eli heidän naisidentiteetistään.

Naisten asema vaihtelee eri maissa: osa maahanmuuttajista tulee maista, joissa sukupuoli vahvasti ja vakavasti määrittää henkilön oikeudet, velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet niin työelämässä, kotona kuin muutoinkin yhteiskunnassa.

Kaiken kaikkiaan maissa, joissa naiset eivät perinteisesti ole mukana työelämässä ja joissa naisten osallistuminen talous- ja elinkeinoelämään on rajoittunutta, he elävät alistettuina ja vailla todellista valtaa. Mies asetetaan naisen yläpuolelle laissa, uskonnossa ja kulttuurissa, ja naisten ja miesten tietoja, taitoa ja työtä ei arvosteta samalla tavalla. Naisella on välinearvo, hän on yksi työkalu, joka varmistaa, että miehellä menee hyvin.

Naiset ovat ne, jotka hoitavat kotityöt ja lapset, mikä on vaativaa, mutta sitä ei arvosteta eikä siitä makseta palkkaa. Lait ja säännöt on kirjoitettu patriarkaalisten ja ikivanhojen lakien perusteella, jotka vahvistavat naisten alistetun aseman ja pitävät heitä objekteina. Naiset joutuvat tukahduttamaan omat tarpeensa ja biologian saavuttaakseen kunnioitusta ja turvaa.

Maahanmuuttajanaiset, jotka ovat kokeneet systemaattista väkivaltaa melkein joka päivä sekä kotona että yhteiskunnassa, alkavat vähitellen uskoa, että ”naiset ovat naisia ja miehet ovat miehiä”. Lopulta he uskovat, että miehet todella ovat naisia viisaampia. Kaiken lisäksi heiltä opetetaankin niin!

Tällaisen ajattelun lopputulos on syrjäytyminen yhteiskunnasta. Syrjäytyminen on elämänhallinnan vastakohta. Syrjäytymiseen liittyvät vahvasti taloudellisten ja henkisten voimavarojen puute sekä sosiaalinen osattomuus.

Maahanmuuttajanaisten lähtömaassa vallitseva sukupuolten epätasa-arvo heijastuu helposti myös heidän tulevaisuuteensa Suomessa. Naiset, jotka kasvaessaan ovat oppineet suorittamaan muiden asettamia odotuksia ja uskoneet, että naisilla ei ole mahdollisuutta saada enempää kuin mitä esimerkiksi perheissä, kulttuurissa ja yhteisöissä heille annetaan, eivät voi myöskään löytää paikkansa esteettömästi uudessa kotimaassaan. He eivät pääse nauttimaan Suomen lainsäädännön takaamista oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista.

Entisen kotimaan ongelmista seuraava syrjäytyminen, sieltä periytyvä sukupuolten välinen epätasa-arvo ja uudessa kotimaassa mahdollisesti koettu maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen eriarvoisuus ajavat maahanmuuttajanaiset ”tuttuihin ja turvallisiin” ihmissuhteisiin oman lähtömaan miesten kanssa. Nämä suhteet sementoivat saman asetelman kuin jo kotimaassakin oli, ja tämä taas vahvasti rajoittaa maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia ymmärtää itseään ja tunteitaan. Sillä maahanmuuttajanaisten on vaikeampaa tunnistaa omia tarpeitaan ja sitä, mitä he itse haluavat.

Edelleen naiset kantavat suurimman vastuun lasten- ja kodinhoidosta perheissä, koska heidän omaan kulttuuriinsa kuuluu ja heidän omaantuntoonsa on syöpynyt käsitys, joka estää heitä uhraamasta aikaa itsensä kehittämiseen ja joka estää tai rajoittaa heitä toimimasta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Nämä syyt estävät maahanmuuttajanaisia kotoutumaan ja työllistymään.

Monika-Naiset liiton lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä laiksi kotoutumisen edistämisestä

Monika-Naiset liitto ry
16.6.2017

Jakelu:
Työ- ja elinkeinoministeriö

ASIA: Monika-Naiset liitto ry:n lausunto

Viite: Lausuntopyyntönne 8.5.2017 (TEM/949/03.01.01/2017); luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Liitto oli myös mukana Etnisten suhteiden neuvottelukunnan lausunnon laatimisessa esitystä koskien.

 

35) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit:

Liitto pitää lain tarkoitusta edistää kotoutumista ja hyviä väestösuhteita, maahanmuuttajien työllisyyttä, osallisuutta, hyvinvointia, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamista ja palveluiden saatavuuden parantamista erittäin tärkeinä tavoitteina. On tärkeää, että lakiluonnos perustuu läpileikkaavasti perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Esityksen tavoitteena on säätää kotoutumisen edistämisestä selkeästi ja johdonmukaisesti ottaen huomioon maakunta- ja sote, sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistusten edellyttämät muutostarpeet. Uudistuksia koskeva lainsäädäntö on keskeneräinen eikä sitä ole hyväksytty eduskunnassa. Tämä tekee esityksen arvioinnista osin hypoteettista: tiedossa ei ole millaisina lait hyväksytään ja miten uudistukset toteutuvat käytännössä.

Lakiesitys kotoutumisen edistämisestä korostaa maakunnan roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa; sen mukaan sille tulisi yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta maakunnassa. Kunnalle jäisi yleisvelvoite kotoutumisen edistämisestä kuntatasolla. Kotoutumisen edistäminen olisi otettava huomioon kuntastrategiassa ja talousarviossa. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin pienevän merkittävästi maakuntauudistuksen jälkeen. Tällä on olennaista merkitystä kotoutumiseen käytettävissä oleviin resursseihin.

Maakunnan olisi valmisteltava maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelma monialaisessa yhteistyössä esim. järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja rahoituksen tason riittävyyden toteutumista seurattaisiin valtakunnallisesti ja maakunnittain määritellyssä neuvottelukunnassa ja seurantaa varten laadittaisiin omavalvontaohjelma.

Monika-Naiset liitto ry pitää uudenlaista kotoutumisen edistämisen suunnittelun, kehittämisen, yhteensovittamisen ja seurannan rakennetta epäselvänä. Rooleja ja vastuita ei tarkemmin määritellä, vastuualueet ovat osittain päällekkäiset. Kuvatun kaltainen monialaisen yhteistyön onnistuminen käytännössä edellyttäisi selkeää ja tehokasta koordinaatiota. Lakiluonnos ei anna vastausta kuka kotoutumisen edistämistä käytännössä koordinoi. Uusi rakenne myös mahdollistaa ja kannustaa uusien toimijoiden ryhtymistä kotoutumisen palvelujen tuottajiksi. Huolemme on, miten varmistetaan palvelujen laatu, lainmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Lain määrittelyssä myös palveluntuottaja termi jää epäselväksi; tarkoitetaanko myös oppilaitoksella ja koulutuksen järjestäjällä palveluntuottajaa?

Liitto on tehnyt 19 vuotta työtä kotoutumisen edistämiseksi. Erityiskohderyhmäämme ovat maahanmuuttajataustaiset naiset ja heidän lapsensa. Tarjoamme matalan kynnyksen palveluita kotoutumisen, kuntoutumisen ja työllistymisen tukemiseksi sekä väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi. Toimimme tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa sekä viranomaisten ja kuntien kumppanina peruspalvelujen aukkopaikkojen täydentäjinä.

Kokemuksemme mukaan kohderyhmäämme kuuluvat naiset jäävät herkästi peruspalvelujen ulkopuolelle. Syynä voi olla esim. kunnan riittämättömät kotoutumispalvelut tai se, ettei kunnan työntekijällä ole aikaa ja osaamista tunnistaa yksilöllisiä kotoutumistarpeita. Esimerkiksi lähi- ja parisuhdeväkivallalla, kunniaan liittyvällä väkivallalla, pakkoavioliittotilanteilla, ihmiskaupalla ja näistä aiheutuvilla seurauksilla on iso vaikutus yksilön kognitiivisiin kykyihin, mielenterveyteen ja yleiseen toimintakykyyn ja siten kotoutumiseen.

Haavoittuvassa asemassa oleville erityisryhmille ei ole riittävästi saatavilla kotoutumisen tukea. Näissä tilanteissa järjestöjen rooli tuen tarjoajina korostuu. Pienet järjestöt, joilla olisi potentiaalia ja asiantuntemusta kotoutumista tukevaan työhön, eivät kuitenkaan tosiasiallisesti pysty kilpailemaan markkinoilla. On huolehdittava, että näiden merkittävien kotoutumisen tukitoimintojen tarjoajien osaamista ja resursseja vahvistetaan.

Kohderyhmämme näkökulmasta nykyinen kotoutumisjärjestelmä on epätasa-arvoinen ja palvelujen saatavuus ja laatu riippuu paljolti asuinpaikasta ja alueelliset erot voivat olla suuria. Huolemme on, miten vielä keskeneräisiin sote- ja maakuntauudistuksiin pohjautuvassa uudenlaisessa kotoutumisen rakenteessa osataan ottaa huomioon näiden haavoittuvien ryhmien tarpeet, pystytäänkö parantamaan palvelujen saatavuutta ja laatua ja yhdenvertaisuutta tai vahvistuvatko eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta tuottavat rakenteet entisestään? Vastuunjako ja käytännön toteutus kotoutumisen edistämiseksi ovat muotoutumassa uudella tavalla, mutta se ei saa vaikuttaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

 

36) 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit:

Pykälässä tulisi yksiselitteisesti määritellä se, kenellä on vastuu alkukartoituksen laatimisesta riittävällä asiantuntemuksella ja osaamisella. Pykälässä 11 roolit eivät ole selkeät maakunnan ja kunnan välillä. Pykälässä ei myöskään käy ilmi alkukartoituksen luonne: laaditaanko se maahanmuuttajalle tai maahanmuuttajan kanssa hänet osallistaen. Momentti 1 perusteella maakunta laatii alkukartoituksen maahanmuuttajalle yksipuolisesti. Perustellusta syystä 1 momentin 2 ja 3 kohdista poiketen kunta ja maahanmuuttaja tai maakunta ja maahanmuuttaja voivat laatia alkukartoituksen keskenään. Selväksi ei käy, mitkä nämä perustellut syyt ovat ja tämä jättää paljon tulkinnanvaraa työntekijöille. Olisi tärkeä varmistaa, että kaikki maahanmuuttajat voivat yhdenvertaisesti osallistua heidän oman kotouttamissuunnitelmansa laatimiseen. Esityksen mukaan alkukartoitus laaditaan kahden viikon kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Tämä on selkeää silloin, kun kyseessä on 2 § 1 momentin mukainen henkilö, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi. Asiakkuuden alkamishetken tulisi olla yksiselitteinen myös silloin, kun kyseessä on sosiaalipalveluihin kuuluva henkilö.

14 § määritellyt kotoutumisuunnitelman järjestämisvastuut ovat epäselvät. Ongelmaksi muodostuu se, jos osalle maahanmuuttajista ei laadita kotoutumissuunnitelmaa, esimerkiksi kotivanhemmille. Käytännön työmme kautta näemme, miten kotona lapsia hoitavat naiset jäävät syrjään virallisista kotoutumispalveluista. He saattavat syrjäytyä moneksi vuodeksi kotiin, jolloin suomen kielen taito ja yhteiskunnassa toimimisen valmiudet eivät kehity. Tilanteet vahvistavat naisten epätasa-arvoista asemaa ja luovat rakenteen, jossa syrjäytymisen malli siirtyy vanhemmilta lapsille. Perheen lapset joutuvat ottamaan aikuiselle kuuluvaa vastuuta, mikä hidastaa heidän omaa tasapainoista kotoutumistaan uuteen maahan.

On välttämätöntä, että kotoutumissuunnitelman laatimisesta vastaavat tahot ja keskeinen sisältö on yksiselitteisesti määritelty.

16 § Maahanmuuttajan velvollisuus noudattaa kotoutumissuunnitelmaa on esityksessä tiukka. Tilanne on ongelmallinen jos maahanmuuttajalta edellytetään osallistumista kotoutumissuunnitelmaan sovittuun palveluun toimeentulotuen alentamisen uhalla vaikka hänellä ei olisi tosiasiallista mahdollisuutta tai toimintakykyä osallistua siihen. Esimerkkinä ovat pienten lasten kanssa kotona olevat äidit tai vaikeissa tilanteissa olevat (esimerkiksi pari- ja lähisuhdeväkivalta tai muu väkivalta, joka estää suunnitelman laatimiseen osallistumista tai sen noudattamista). Jotta maahanmuuttajan ymmärrys hänelle annetuista velvoitteista voidaan tosiasiallisesti varmistaa muun kuin tulkkauksen avulla, olisi tässä pystyttävä hyödyntämään omakielistä ohjausta ja esimerkiksi tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Maakuntaa velvoitetaan tarjoamaan kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä palveluja ”käytettäväksi osoitettavien määrärahojen rajoissa”. Maahanmuuttajan velvollisuus noudattaa kotoutumissuunnitelmaa sanktion uhalla on tässä tiukempi kuin suunnitelman laativan / suunnitelman laatimisesta vastaavan maakunnan. Riittävillä resursseilla, laadukkaasti ja osallistavasti laaditun yksilöllisen kotoutumissunnitelman tulisi olisi sitovampi velvoite myös maakunnalle.

Koulutukseen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen edellyttäisi kotoutumissuunnitelmien laadun parantamista, konkreettisuuden lisäämistä, realistisuutta ja yksilöllisesti räätälöityjen ratkaisujen käyttämisestä. Tämä olisi myös taloudellisesti kestävämpi ratkaisu. Kaiken kaikkiaan kotoutumisen alkuvaiheeseen tulisi panostaa nykyistä paljon paremmin. Tutkimukset osoittavat, että yksilöllinen, lyhytaikainen ja hyvin resursoitu toimenpide vaikuttaa tehokkaammin kuin väljät ja pitkäaikaiset suunnitelmat.

 

37) 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit:

Monika-Naiset liitto pitää tärkeänä, että kotoutumislain yleisperusteluihin on kirjattu monialaisen yhteistyön velvoite kotoutumista kehitettäessä (3 luku 21 §) maakunnissa ja kunnissa.

On tärkeää, että sekä kunnat että maakunnat tekevät yhteistyötä kotoutumisen edistämiseksi järjestöjen kanssa. Tämä järjestöyhteistyön velvoite on kirjattava lakiin. Järjestöjen ja kunnan yhteistyö on kirjattu sote-järjestämislakiesitykseen, mutta maakunnan osalta vastaava yhteistyövelvoite on puuttunut. Maakunta voi hoitaa vain niitä asioita jotka lainsäädännön mukaan sille kuuluvat. Jos järjestöyhteistyö ei ole laissa, ei maakunta jatkossa voi välttämättä avustaa kuntia. Se tarkoittaisi, että monien järjestöjen toiminnot voisivat loppua tai supistua merkittävästi. Monia järjestöjen kotoutumisen matalan kynnyksen toimintoja on rahoitettu monikanavaisesti, osa Veikkauksen tuotoilla (STEA), osa kuntien toiminta-avustuksilla. Näissä tilanteissa ei ole kysymys myytävästä palvelusta, vaan järjestölähtöisestä auttamistyöstä kuten meillä Monika-Naiset liitossa.

On välttämätöntä, että näille matalan kynnyksen järjestölähtöisille auttamismuodoille turvataan maakuntien toiminta-avustukset Veikkauksen rahapelituottojen rinnalla, jotta järjestöt tosiasiallisesti voivat olla omalla asiantuntemuksellaan mukana monialaisessa yhteistyössä. Samalla pitää varmistaa, että pitkäjänteisellä kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä kehitetyt kotoutumisen tuen muodot voivat jatkua eivätkä romutu uudistuksessa.

 

38) 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit:

Kunnan roolia kotoutumisen edistämisen suunnittelussa ja kehittämisessä on esityksessä täsmennettävä. On muistettava, että kuntien talous tulee kiristymään entisestään. Kunnille on varattava riittävät resurssit kotoutumisen edistämiseen ja esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

 

39) 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit:

  • 35 säädetään ihmiskaupan uhrille annetuista palveluista ja tukitoimista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Epäselväksi jää, kuinka pitkään ajallisesti maakunnille ja kunnille korvauksia maksetaan. Käytännössä ihmiskaupan uhri voi tarvita erityispalveluja pitkäaikaisesti ja kenties pysyvästi. Asiasta on tärkeä säätää yksiselitteisesti.

Kunnioittavasti Monika-Naiset liitto ry:n hallituksen puolesta,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja

Asiantuntijat:

Natalie Gerbert, Voimavarakeskus Monikan johtaja, Monika-Naiset liitto ry
Marisel Soto Godoy, MoniNaisten Tilan koordinaattori, Monika-Naiset liitto ry

Lausunto (pdf)

Monikulttuuriset jäsenjärjestömme tukevat naisia kotoutumisessa

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Teksti, kuvat ja videot: Kirsi Moilanen, Monika-Naiset liitto ry:n tiedottaja

On aurinkoinen lauantaipäivä Maailma kylässä -festivaalilla Helsingissä. Kävelen kohti järjestömme ständiä Mahdollisuuksien tori -teltassa. Kuulen esittelypisteeltämme iloista naurua. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorimme Hitomi Tabuchi on juuri kertomassa Monika-Naiset liiton toiminnasta festivaalivieraille.

Monika-Naiset liitolla on tällä hetkellä 13 monikulttuurista jäsenjärjestöä. Liittomme on jäsenjärjestöjen yhteistoimintaa koordinoiva, järjestötoimintaa kehittävä ja maahanmuuttajataustaisten naisten ääntä ja oikeuksia esille tuova kattojärjestö.

Hitomi Tabuchi aloitti työnsä Monika-Naisissa noin vuosi sitten, jolloin saimme kauan kaivattuja resursseja palkata kokopäiväinen työntekijä koordinoimaan ja kehittämään vapaaehtois- ja jäsenjärjestötoimintaamme. Hän on onnistunut jo lyhyessä ajassa luomaan hyviä ja tuloksekkaita yhteistyön muotoja jäsenjärjestöjemme kanssa. Tabuchi kertoo pyrkineensä sähköpostittelun sijaan järjestämään mahdollisimman paljon kasvokkaisia kohtaamisia jäsenjärjestöjen edustajien kanssa.

Tämä on antanut minulle hyvät puitteet kuulla järjestöjä sekä voimavaraistaa järjestötoimijoita pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Huomioin työssäni kunkin jäsenjärjestön tarpeet ja yhteistyömme on monesti hyvin käytännönläheistä. Joku voi tarvita sparrausapua avustushakemusten laatimisessa, kun taas jollekin toiselle järjestölle saatan etsiä tiloja toteuttaa ryhmätoimintoja.”

Vuotuinen Maailma kylässä -festivaali kokoaa yhteen runsaan joukon järjestötoimijoita. Päätämme jututtaa Kaisaniemen puistossa Monika-Naiset liiton kahta tuoretta jäsenjärjestöä, Indian Women in Finland ry:tä ja HanTang Fashion ry:tä.

Indian Women in Finland ry

Indian Women in Finland ry:n Ramya Sriram kertoo, että kaksi vuotta sitten perustettu yhdistys pyrkii edistämään intialaistaustaisten naisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja ehkäisemään syrjäytymistä sekä ylläpitämään intialaiskulttuuria erilaisin monikulttuurisin ryhmätoiminnoin.

Sriram kiittää suomalaisia päätöksentekijöitä. He ovat mahdollistaneet ja tarjonneet motivoivia ja innostavia aktiviteetteja Suomeen muualta muuttaneille ja myös saaneet Suomen tuntumaan kodilta.

 

HanTang Fashion ry

HanTang Fashion ry:n Melissa Yuanyuan Xie ja Helle Linghui Zhang kertovat, että vastikään perustettu yhdistys tarjoaa kotoutumista tukevaa toimintaa mm. tanssin keinoin, iloisen yhdessäolon kautta. Yhdistys myös haluaa tehdä Suomessa kiinalaista kulttuuria tutuksi taiteen ja muodin kautta. Yhdistys järjestää aktiivisesti erilaisia ryhmätoimintoja ja kehottaa kaikkia naisia tulemaan mukaan, verkostoitumaan ja tutustumaan toinen toisiinsa.

Yuanyuan Xie ja Linghui Zhang toivovat, että maamme päättäjät auttavat ja rohkaisevat monikulttuurisia järjestöjä toiminnassaan ja kannustavat muualta muuttaneita tekemään eri maiden kulttuuria Suomessa tutuksi.

 

Kiinnostuitko jäsenjärjestötoiminnastamme?
Ota yhteyttä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin Hitomi Tabuchiin ja kysy lisää!
hitomi.tabuchi(at)monikanaiset.fi, puh. 045 1268 802

Maahan muuttaneen mahdollisuudet Pisalandiassa

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Teksti: Marjatta Vasara

Mariam saapui Somaliasta Suomeen noin 40-vuotiaana. Hän ei saanut kotimaassaan mitään koulutusta, eikä osannut lukea tai kirjoittaa. Hänen lapsensa, 14-vuotias Miriam ja 6-vuotias Mohamed, olivat aloitelleet koulunkäyntiä, mutta se oli jäänyt kesken. Mitä heille tarjoaisi Suomi, jonka koulutuksen tuloksia ihastellaan eri puolilla maailmaa?

Helpointa on Mohamedilla: Hän aloittaa esikoulussa, jota käyvät kaikki 6-vuotiaat ennen kouluun menoaan. Kun Mohamed täyttää 7 vuotta, hänestä tulee oppivelvollinen; näin on päättänyt Suomen eduskunta liki sata vuotta sitten (1921). Myös Miriam on oppivelvollinen 17-vuotiaaksi saakka ja voi jatkaa koulunkäyntiään, kunnes peruskoulutus on suoritettu.

Miriam ja Mohamed menevät ehkä samaan, yhteiseen kouluun. Tyttöjen kouluunpääsy mahdollistui Suomessa jo runsaat sata vuotta sitten. Vuonna 1866 kunnat velvoitettiin rakentamaan kansakouluja, joihin otettiin oppilaiksi sekä tyttöjä että poikia. Sitä ennen koulutus oli poikien etuoikeus. Vielä 1970-luvulla oli erillisiä tyttö- ja poikakouluja, jotka lakkautettiin, kun siirryttiin kaikille yhteiseen peruskoulujärjestelmään.

Miriam ja Mohamed aloittavat opiskelunsa heille oudolla kielellä, suomeksi. Tukea saa omasta äidinkielestä, jos löytyy sitä taitava opettaja. Vieraalla kielellä opiskelu oli Suomessa aikoinaan normaalia. Latina oli opetuskieli 1800-luvulle saakka ja suomi sai vähitellen valta-aseman ruotsin rinnalla vasta 1900-luvulla.

Kun Miriam ja Mohamed ovat läpäisseet peruskoulun, he voivat valita jatko-opiskelun joko ammattioppilaitoksessa tai lukiossa. Ja jos Miriam valitsee yliopiston, periaatteessa ei ole mitään esteitä: ei tarvitse anoa ”erivapautta sukupuolesta”, kuten Suomessa naisen piti anoa vielä 1900-luvun alussa.

Mutta miten käy Mariamin? Kotoutumislaissa säädetään, että oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä perehdytystä yhteiskuntaan joko työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai omaehtoisena opiskeluna. Sen jälkeen jatkuu polku jatko-opintoihin tai työhön. Koulutuksen saatavuus ja laatu vaihtelevat kuitenkin suuresti.

Jos Mariam haluaa lisäksi Suomen kansalaisuuden, hänen tulee suorittaa yleinen kielikoe suomen kielessä. Avuksi tarjotaan monenlaisia kursseja. Mutta aikuisille, eritoten kotona pysyville naisille, suomen kielen oppiminen saattaa olla vaikeaa. Ja jos ei ole oppinut lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellään, on opittava uusi tapa ajatella. Kaikilta se ei suju.

Jopa monessa virallisessa selvityksessä on vuosien mittaan todettu ongelmaksi se, että ei ole kyllin selkeästi määritelty maahanmuuttajien koulutusta, sen tavoitteita ja järjestämistä: ”…ei ole yhtenäistä tapaa rakentaa opiskelijalle tutkintopolkua.” Kenttä on perin kirjava.

Siksi nyt suunnitellaan muutosta. TE-koulutuksena järjestettävä luku- ja kirjoitustaidon opetus yhdistetään perusopetukseen. Tällöin vastuu opetuksesta siirtyy opetusministeriölle. Näin esittää maamme hallitus ja lainmuutos tulisi voimaan vuonna 2018. Sen toivotaan selkiyttävän järjestämisvastuita ja ennen kaikkea helpottavan oppijoiden tilannetta, kun asetetaan selvät henkilökohtaiset tavoitteet ja valvotaan niiden toteutumista.

Varmasti Mariamkin olisi tyytyväinen, kun opintopolulle tulisi selvät askelmerkit ja hän voisi myös omalta osaltaan luottaa Pisalandian oppimismahdollisuuksiin!

Kirjoittaja toimii vapaaehtoisena Monika-Naiset liiton Osaavat naiset -projektissa.

Monika-Naiset liiton koulutus vapaaehtoisille alkaa marraskuussa

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Järjestämme koulutuksen vapaaehtoisille maahanmuuttajataustaisten naisten auttamistyöhön Monika-Naiset liitto ry:n tiloissa Helsingin Kalasatamassa (Hermannin Rantatie 12 A, Kalasataman metroaseman lähellä).

Koulutuksen käyneet voivat toimia vapaaehtoisina Monika-Naiset liitossa. Koulutuksen suorittamista edellytetään kaikilta Voimavarakeskus Monikassa ja Turvakoti Monassa toimivilta vapaaehtoisilta. Koulutusta suositellaan myös MoniNaisten Tilan vapaaehtoisille.

Koulutus antaa valmiudet toimia muun muassa tukihenkilönä, lastenhoito-, asiointi-, ja tulkkausapuna, keskustelukumppanina sekä kieli- tai taideryhmien vetäjänä.

Koulutuksessa annetaan tietoa kotoutumisesta, naisiin kohdistuvasta väkivallasta, tukihenkilönä toimimisesta, ja maahanmuuttajataustaisille naisille tarjolla olevista palveluista.

Osallistujilta edellytetään sitoutumista vapaaehtoistyöhön Monika-Naiset liitossa koulutuksen jälkeen vähintään puoleksi vuodeksi eteenpäin. Edellytyksenä koulutukseen osallistumiseen on myös hyvä suomen kielen taito. Hakijan oma maahanmuuttajatausta katsotaan eduksi.

Kokoontumiset
ti 8.11. klo 16.30-18.30
la 12.11. klo 9.30-15.30
to 17.11. klo 16.30-19.30
la 26.11. klo 9.30-15.30.

Viikoittaisten yhteiskokoontumisten lisäksi koulutettavia perehdytetään marraskuun aikana vapaaehtoistyöhön käytännön kautta. Todistusten jako ja työnohjausta järjestetään koulutuksen jälkeen 17. tammikuuta 2017.

Hakuaika: 16.9.-16.10.2016

Ilmoittaudu nyt (linkki)

Ilmoittautuneet kutsutaan keskusteluun syys-lokakuun aikana.

Tiedustelut 13.10.2016 mennessä: Hitomi Tabuchi, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori hitomi.tabuchi(at)monikanaiset.fi

Voit tulostaa mainoksen täältä (pdf) 

MoniNaisten Tilassa tutkittiin järjestötoiminnan hyötyjä
RAY tukee 2016 -barometrilla

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Barometrin tulokset osoittavat, että MoniNaisten Tilan toiminta antaa maahanmuuttajataustaisille naisille mielekästä sisältöä arkeen ja tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

RAY tukee 2016 -barometri

MoniNaisten Tila osallistui tammi-maaliskuussa 2016 RAY tukee -barometrin toteuttamiseen. RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu, säännöllisesti toteutettava kysely, jonka tavoitteena on tuoda julkiseen keskusteluun järjestötoiminnan hyötyjä. Vuonna 2015—2016 barometri kohdistui niihin toimijoihin, jotka toiminnallaan edistävät yhteisöllisyyttä ja osallistumismahdollisuuksia.

Lue lisää Ray tukee -barometrista.

Barometrikyselyn kohderyhmänä MoniNaisten Tilan aktiiviset vapaaehtoiset ja asiakkaat

Kyselyä jaettiin MoniNaisten Tilassa aktiivisesti mukana oleville vapaaehtoisille sekä asiakkaille. Vapaaehtoisille kysely lähetettiin sähköpostin liitteenä, jolloin siihen oli mahdollista vastata nimettömänä sähköisen linkin kautta tai palauttamalla kysely MoniNaisten Tilaan. Asiakkaille jaettiin paperiversiot, joita oli sekä suomen-, että englanninkielisinä. Asiakkaita autettiin tarvittaessa kyselyyn vastaamisessa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 18 MoniNaisten Tilan asiakasta ja vapaaehtoista. Kaikki vastaajat olivat naisia ja heistä suuri osa äitejä. Nuorin vastaaja oli syntynyt vuonna 1987 ja vanhin 1943. Vastaajista 9 kertoi olevansa Suomen kansalaisia ja 8 edusti muita kansallisuuksia. Vastaajista kymmenen äidinkieli oli joku muu kuin suomi.

Barometrin tulokset

Vastaajista 9 kertoi osallistuvansa toimintaan 1-3 kertaa viikossa, kaksi 1-3 kertaa kuukaudessa ja yksi harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Kyselyllä haluttiin selvittää järjestön toimintaan osallistumisen syitä viimeisen 12 kuukauden aikana. 13 vastaajaa kertoi syyksi osallistua järjestön toimintaan halun auttaa muita ihmisiä. Seuraavaksi eniten haluttiin saada tietoa ja oppia uusia asioita sekä haluttiin tutustua uusiin ihmisiin. Vastaajista 6 mainitsi tärkeänä syynä sen, että haluaa vaikuttaa asioihin ja 4 sen, että haluaa kivaa tai mielekästä tekemistä.

Vastaajista työttömänä alle puoli vuotta oli kyselyhetkellä ollut 6 ja yli puoli vuotta 9 naista. Myös muita perheenjäseniä oli kyselyhetkellä työttömänä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa yhteiskunnallista asemaansa. Vastaajat arvioivat olevansa yhteiskunnassa keskitasolla tai keskitason yläpuolella.

Kyselyssä tiedusteltiin, miten järjestötoiminta on vaikuttanut itseen. Vastaajat olivat samaa mieltä erityisesti seuraavista väittämistä: ”järjestössä kuunnellaan minua”, ”olen saanut kertoa muille kokemuksistani” ja ”olen saanut järjestötoiminnan kautta uusia ystäviä”. Samat asiat nousivat esille kysyttäessä järjestötoiminnasta saatuja tärkeimpiä asioita 12 kuukauden aikana: mahdollisuus auttaa ihmisiä sekä uusiin ihmisiin tutustuminen. Lisäksi yhtä tärkeää oli se, että toiminnasta oli saatu uutta tietoa ja oli opittu uusia asioita. Tärkeäksi koettiin myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin sekä mielekäs tekeminen järjestötoiminnan kautta. Kysyttäessä, olisitko saanut samanlaisia asioita jostain muualtakin, suurin osa vastaajista vastasi ”en osaa sanoa”.

Vastaajat kommentoivat järjestötoiminnasta saatua hyötyä tai iloa esimerkiksi näin:

”Olen tavannut upeita maahanmuuttajanaisia ja oppinut heiltä paljon. Vapaaehtoiskollegat ovat mielenkiintoisia ja mukavia ihmisiä.”
”Help in learning language (Finnish), meeting new people, boosted my mood and morale.”
“Minun ei tarvinnut koko ajan miettiä asioita mitä on tapahtunut mennyttä ja täällä oppii uusia asioita.”
”Help to learn Finnish courses. Advice and filling official documents.”
”Vapaaehtoistyö pakottaa näkemään asioita uudelta kannalta. Ihmisten kohtaaminen tuo todeksi sen, mitä teoriassa luulee tietävänsä.”

Kyselyssä tiedusteltiin, miten vastaajat ovat kokeneet elämäntilanteensa viimeisen kahden kuukauden ajalta. Vastauksissa korostuivat useimmiten tyytyväisyys omaan elämään ja turvallisuuteen sekä henkiseen ja fyysiseen terveyteen ja lisäksi siihen, miten muut arvostavat itseä.

Vastaajista 9 ilmoitti osallistuneensa viimeisen 12 kuukauden aikana jonkun muun sosiaali- tai terveysjärjestön toimintaan vähintään 1-3 kertaa kuukaudessa. Samoin 9 ilmoitti osallistuneensa jonkun muun kuin sosiaali- tai terveysjärjestön toimintaan.

Monika-Naiset liiton ehdotuksia työllisyyden parantamiseen

Helsingissä 19.2.2016

Työ- ja elinkeinoministeriö
Työllisyyskokeilujen selvityshenkilö Maria-Kaisa Aula

Asia: Kokeilulla keinoja työllisyyden parantamiseen

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa ehdotuksia kokeiluiksi työllisyyden parantamiseen. Liitto on tehnyt työtä pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajanaisten parissa jo vuodesta 2011.

Liiton ydintoimintaa on kehittää ja tarjota palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsilleen. Tätä työtä toteutetaan Voimavarakeskus Monikassa ja Turvakoti Monassa. Ydintoiminnan tukena kehitetään ja tarjotaan kotouttavaa toimintaa MoniNaisten Tilassa ja Osaavat naiset –projektissa, jossa tarjotaan ohjaus-, neuvonta- ja ryhmätoimintoja maahanmuuttajanaisten kotoutumisen, työllistymisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen tueksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Palvelut toimivat matalan kynnyksen periaatteella.

Liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä tukien jäsenjärjestöjään (11) niiden toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä ja aktivoimalla naisjärjestöjä yhteiseen toimintaan ja vaikuttamistyöhön. Liitto valvoo maahanmuuttajanaisten oikeuksia seuraamalla lainsäädäntöä ja päätöksentekoa, antamalla lausuntoja, tekemällä kannanottoja ja osallistumalla asiantuntijana työryhmiin ja neuvottelukuntiin. Liitto tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä ja toimii asiantuntijana maahanmuuttajataustaisiin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Järjestöömme on vuosien aikana kertynyt kokemuksia ja tietoa maahanmuuttajanaisten työelämätilanteesta. Moninaisena työyhteisönä kehitämme parhaita keinoja maahanmuuttajanaisten työllistymisen tukemiseksi myös osana oman organisaatiomme kehittämistä. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee nykyisin 27 henkilöä ja noin 70 % heistä on syntynyt muualla kuin Suomessa.

Lähtökohdat

Pääkaupunkiseudun suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät jatkuvasti kasvaviin työttömyyslukuihin ja pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymiseen yhdessä ennakoimattomasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän ja kotouttamisjärjestelmän kuormittumisen kanssa. Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät Suomessa kantasuomalaisia heikommin, ja hitainta työllistyminen on ulkomaalaistaustaisilla naisilla.

Monika-Naiset liitto ry on erityisen huolissaan niiden maahanmuuttajataustaisten naisten tilanteesta, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa huolimatta vuosien tai vuosikymmenten asumisesta Suomessa. Erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisilla naisilla on suuria vaikeuksia päästä mukaan työelämään ja löytää paikka suomalaisilla työmarkkinoilla.

Erityishaasteita kohderyhmän työelämään siirtymiselle muodostavat myös monet sosiaaliset ongelmat, esimerkiksi pari- ja lähisuhdeväkivalta tai lähtömaassa koetut traumat sekä fyysiset tai psyykkiset sairaudet. Maahanmuuttajien riski joutua pahoinpitelyrikoksen uhriksi Suomessa on kaksi ja puoli -kertainen kantaväestön riskiin nähden (Optula 2014). Myös kulttuuritaustalla on vaikutusta työllistymiseen, koska perhe perustetaan kantasuomalaisia aiemmin, lapsiluku on suurempi ja hoivavastuu kasaantuu perheissä useimmiten naisille. Hoivavastuu voi tarkoittaa vastuuta omista ja/tai sukulaisten lapsista sekä muista omaisista. Pitkään lapsia kotona hoitavien naisten suomen kielen taito ja tietoisuus yhteiskuntarakenteesta jää usein heikoksi, mikä puolestaan aiheuttaa eristäytymistä ja syrjäytymistä.

Maahanmuuttajanaisten tukeminen koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä on erityisen tärkeää yhteiskunnan peruspalvelujen siirtyessä verkkoon. Käytännön asiakastyössämme olemme huomanneet, että vuoden 2013 alusta käynnistynyt TE-palvelujen organisaatiomuutos on vaikuttanut merkittävästi erityisesti niiden työnhakijoiden tilanteeseen, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa siirtymävaiheessa kohti suomalaista työelämää.

Muutokset ovat lisänneet merkittävästi henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta juuri maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kohdalla. Järjestöt vastaavat tähän haasteeseen järjestämällä työllisyyttä tukevaa toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa todettiin jo vuonna 2014 (Eronen et. al 2014: 75), että palvelujen siirtyessä yhä enenevässä määrin verkkoon on huomioitava myös ne asiakkaat, joiden kielitaito on puutteellinen. Tämä tarkoittaa myös selkosuomen huomioimista sähköisten palvelujen suhteen. Maahanmuuttajataustaisten naisten digitaaliset taidot ovat usein puutteelliset tai olemattomat, mikä vaikeuttaa niin ikään merkittävästi työnhakua.

Kolmannella sektorilla pystytään tavoittamaan ja auttamaan kustannustehokkaasti niitä maahanmuuttajataustaisia naisia, joita yhteiskunnan peruspalvelut eivät tavoita. Järjestöt tarjoavat myös useille maahanmuuttajataustaisille naisille ensimmäisen mahdollisuuden päästä tutustumaan suomalaiseen työelämään. Monika-Naiset liitto ry tarjoaa vuosittain lukuisia työmahdollisuuksia niin maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille kuin eri alojen oppilaitosten opiskelijoille. Vain naisille tarkoitettu tavoitteellinen toimintaympäristö tarjoaa näköalapaikan kolmannen sektorin työhön, verkostoja sekä tilaisuuden kartuttaa tietoja ja taitoja monikulttuurisesta ja sukupuolisensitiivisestä ohjaus- ja neuvontatyöstä. Vuonna 2015 liitto oli mukana Työvoiman Palvelukeskus Duurin pilottiprojektissa tarjoten viidelle kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevalle naiselle työkokeilumahdollisuuden.

Työllistämisprojektin parhaat käytännöt

Uudenmaan TE-toimiston rahoittaman ja Monika-Naiset liitto ry:n koordinoiman Osaavat naiset -projektin ydintavoitteena on auttaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia maahanmuuttajanaisia työelämään. Projekti on ylittänyt sille asetetut vuositavoitteet vuosina 2012–2015. Vuonna 2015 yli 100 projektin asiakasta pääsi työpolkunsa alkuun (työkokeilu, palkkatukijakso, määräaikainen tai vakituinen työ).

Toiminnan ensisijaista kohderyhmää ovat kotoutumisen tukea tarvitsevat maahanmuuttajanaiset, esimerkiksi Somaliasta, Irakista, Afganistanista, Syyriasta sekä Afrikan ja Kaakkois-Aasian maista tulevat naiset. Toiminta tavoittaa kohderyhmään kuuluvia naisia, jotka ovat iältään 18–65-vuotiaita. Vain naisille tarkoitetussa matalan kynnyksen toimintaympäristössä käytetään sukupuolisensitiivistä ohjausmallia. Sukupuolisensitiivisyys (gender sensitivity) merkitsee herkkyyttä ja taitoa huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset. Osaavat naiset -projekti toimii Helsin-gissä, Vantaalla ja Espoossa ja tekee kiinteää yhteistyötä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla toimivien työnantajien kanssa.

Osaavat naiset -työllistämisprojekti tarjoaa henkilökohtaista ohjausta kuudella eri kielellä. Koulutus- ja työpaikkaa etsiviä maahanmuuttajanaisia autetaan yksilö-ohjauksessa, ja tapaamisissa annetaan apua ansioluettelon, työpaikkahakemuksen kirjoittamiseen ja räätälöidään asiakaskohtaisesti yksilöllisiä työllistämispolkuja kolmikantayhteistyön avulla TE-toimistojen vastuuvirkailijan ja asiakkaan kanssa. Asiakkaita ohjataan hakeutumaan suomen kielen kursseille ja ammatillisiin koulutuksiin. Erityisesti monisivuiset, suomeksi täytettävät verkkolomakkeet ovat maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille usein vaikeita täyttää. Yksilötapaamisissa tarjotaan myös psykososiaalista tukea ja kannustetaan työnhakijoita tunnistamaan omat voimavaransa ja katsomaan eteenpäin.

Voimaantumisen kokemuksia Osaavat naiset -työllistämisprojektissa kartoittaneet Sini Moilanen ja Saara Tirronen korostivat Metropolia Ammattikorkeakouluun tehdyssä lopputyössään, että

“.. voimaantumisen tukeminen näyttäytyy asiakastyössä ja sen tavoitteissa keskeisenä. Työllistymisen voidaan nähdä lisäävän muun muassa asiakkaiden hyvinvointia ja henkilökohtaista hallinnan tunnetta, jotka ovat kummatkin yhteydessä ihmisen voimaantumiseen. Lisäksi projektissa tehtävässä työssä asiakkaiden henkilökohtaista osaamista ja kompetensseja pyritään nostamaan esille asiakkaan työllistymistä tukevina tekijöinä.”

Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi projekti tarjoaa viikoittain kolme työpajaa, joissa käydään läpi suomalaisen työelämän pelisääntöjä, harjoitellaan työhaastattelutilanteita sekä hyödynnetään projektissa kehitettyä selkokielistä työelämäopasta. Työhakijoiden haasteena on usein heikko käsitys suomalaisesta yhteiskuntaraken-teesta sekä epärealistiset käsitykset työelämästä. Suomeen muuttaneelle naiselle ei ole aina helppoa omaksua Suomessa vallitsevaa elinikäisen oppimisen ideologiaa ja nähdä itseään potentiaalisena aikuisopiskelijana ja/tai ammatinvaihtajana. Korkeasti koulutetuille naisille on perustettu oma mentorointiryhmä, jossa 22 naista työsken-telee kahdeksan kuukauden jakson ajan. Mentorointitoimintaa kehitetään Väestöliitto ry:n luoman Womento-mallin perusteella yhteistyössä Womento – projektin työntekijöiden kanssa. Projektissa toimii lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä, joista osa on maahanmuuttajataustaisia.

Projektissa luotu yritysyhteistyömalli mahdollistaa kiinteän yhteistyön pääkaupunkiseudun julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työmahdollisuuksia projektin asiakkaille ovat tarjonneet niin kaupunkien vanhainkodit, leikkipuistot, asukastalot, päiväkodit kuin ala-asteen koulutkin. Yhteistyötä tehdään Tokmanni-konsernin, SOL Palvelut Oy:n, HOK-Elannon sekä Tiger-myymäläketjun kanssa.

Tehokas verkostoituminen ja vaikuttamistyö eri sektoreilla on mahdollistanut tehokkaan ja tuloksellisen toimintamallin kehittämisen. Osaavat naiset -projektissa on tehty yhteistyötä EU-rahoitteisen, kuuden EU-maan kanssa yhteistyössä toteutetun maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistamiseen keskittyvän Forward-projektin (2011–2013) kanssa.

Vuoden 2016 yhteistyötahoja ovat Väestöliiton Womento-mentorointihanke, Stadin ammattiopiston ja Helsingin kaupungin KYKY-hanke sekä Luksian ammattiopiston Osallisena verkossa – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -hanke. Yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisen Luetaan yhdessä -verkoston sekä useiden muiden verkostojen kanssa.

Ratkaisuehdotuksia ja huomioitavaa työllistämisen edistämiseksi:

I Työnhakijoiden auttaminen työelämään

1. Faktatiedon tarjoaminen heti maahantulon alkumetreiltä koko perheelle: Tietoa suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta, työmarkkinatilanteesta, työelämän velvollisuuksista ja oikeuksista tulee tarjota maahan muuttaneille naisille, mutta myös koko perheelle. Suomessa kaikki aikuiset käyvät työssä kodin ulkopuolella, ja myös nainen/äiti osallistuu työelämään. Miehille tulisi siirtää tietoa siitä, että opiskelemaan ja/tai työelämään siirtyvä puoliso ei näyttäytyisi uhkana, joka voi pahimmillaan rikkoa parisuhteen ja perheen.

2. Hoivavastuun kartoittaminen: Ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisilla naisilla hoivavastuu kasautuu usein suhteettoman suureksi. Hoivan kohteita voivat olla niin omat kuin sisaruksen lapset ja/tai muut sukulaiset tai lapsenlapset. Hoivavastuun seurauksena naisten voi olla vaikea irtautua kodin piiristä ja siellä vallitsevien velvollisuuksien ja odotusten paineista lisäkouluttautumaan ja työhön. Naisten voimaannuttaminen alkaakin juuri siksi ruohonjuuritason työstä eli siitä, että aletaan rakentaa hänelle tilaa nähdä itsensä yhteiskuntaan aktiivisesti osallistuvana kansalaisena ja työnhakijana.

3. Luku- ja kirjoitustaidottomien naisten eteenpäin ohjaaminen: Osalla köyhimmistä maista muuttaneista naisista ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua ollenkaan tai koulua on käyty muutaman vuoden ajan. Tällöin käsitys suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta voi olla hyvin ohut, ja luku- ja/tai kirjoitustaito heikko tai olematon. Osa em. ryhmän työnhakijoista onkin jumiutunut vuosien tai jopa vuosikymmenten työkokeilu- ja palkkatukikierteeseen, mikä tarkoittaa jatkuvaa vuorottelua tuetun työllistämisen ja työttömyysjakson välillä työpaikkojen ja tehtävien vaihtuessa.

4. Oppimisvaikeuksien kartoittaminen: Osalla työnhakijoista on myös aikuisiän oppimisvaikeuksia ja/tai hahmotushäiriöitä, joiden tunnistamiseen tulisi löytää lisää resursseja TE-palveluissa heti alusta lähtien.

5. Traumakokemusten vaikutuksen huomiominen: Osalla parisuhde- ja perheväkivaltaa koneista tai sota-alueilta Suomeen muuttaneista naisista posttraumaattiset oireet aktivoituvat vasta uuteen kotimaahan muuton jälkeen ja vaikeuttavat sekä suomen kielen oppimista että työelämään hakeutumista. Psyykkisten oireiden lisäksi myös fyysiset oireet ja sairaudet on kartoitettava.

6. Kotiäitien tilanteen huomioiminen: Pitkään kotona lapsiaan hoitaneiden äitien mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen ja työelämävalmennuksiin on lisättävä (järjestetty lastenhoito / varhaiskasvatus).

7. Muun osaamisen tunnistamisen tehostaminen: Maahan muuttaneilla naisilla on valtavasti osaamista, esimerkiksi harvinaisten kielten taitoa ja kulttuurien tuntemusta. Omaa osaamista pitää opetella tuomaan paremmin esille ja verkostoitua niin maahan muuttaneiden kuin kantasuomalaistenkin kanssa.

8. Realistisen tiedon lisääminen koulutusjärjestelmästä: Suomessa ja muissa länsimaissa vallitseva elinikäisen oppimisen visio ja (aikuis-)koulutusjärjestelmä tuntuvat usein erityisesti köyhimmistä maista muuttaneista naisista vierailta, eikä itseä ole helppo mieltää koulun penkille lähteväksi/palaavaksi opiskelijaksi, vaikka kyseessä olisi ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus/ammatillinen koulutus. Maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on kannustettava hakeutumaan työharjoittelupaikkoihin laaja-alaisesti (ei vain sosiaaliala).

9. Digiosaamisen kartoittaminen: Osalle maahanmuuttajataustaisista naisista tietokoneen käyttötaito on erittäin heikko tai olematon. Kyvyttömyys käyttää tietotekniikkaa hidastaa kotoutumista ja aiheuttaa syrjäytymistä sekä peruspalvelujen ja -tietojen ulkopuolelle jäämistä. Työnhaun näkökulmasta riittävät atk-taidot ovat välttämättömät: TE-toimiston palvelut ovat yhä enenevässä määrin verkossa.

10. Mentorointiohjelmien tehokkaampi hyödyntäminen.

II Työantajayhteistyö

1. Työantajien asenteisiin vaikutettava kampanjoinnin avulla.
2. Työnantajayhteistyötä lisättävä harjoittelupaikkojen löytämiseksi maahanmuuttajataustaisille naisille.
3. Suomen kielen taitovaatimusta alennettava joillain aloilla: Erinomainen suomen kielen taito ei ole kaikissa työtehtävissä työstä suoriutumisen edellytys.
4. Suomen kielen oppimista työn ohessa tuettava: Työpaikoilla on mahdollista tukea suomen kielen ja erityisesti ammattialaan liittyvän sanaston opiskelua
5. Työntekijäpankkeja perustettava lisää.
6. Työn vastaanottaminen tehtävä helpommaksi: Maahanmuuttajataustaisia naisia tulisi kannustaa ottamaan vastaan myös osa-aikatyötä.
7. Mikroyrittäjyyden mahdollistaminen tehtävä helpommaksi.
8. Yhteistyötä jo olemassa olevien, maahanmuuttajataustaisten naisten perustamien yritysten kanssa lisättävä.
9. Tietoa oppisopimuskoulutuksesta tulisi lisätä.
10. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen ja hyödyntäminen tehtävä helpommaksi.

Lopuksi

Osaavat naiset -projektille on ollut alusta asti erittäin suuri kysyntä. TE-palvelujen asiakasohjaus ei riitä työllistymisen tukemiseen, kun kyseessä on pitkään työttömänä ollut maahanmuuttajataustainen työnhakija. Asioiden hoitaminen puhelimitse ja/tai verkon kautta on useimmille projektin asiakkaista mahdotonta. Projektissa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta määrällisten tavoitteiden ylittyneen vuosina 2012–2015. Työnhakijan vahvuuksiin ja osaamisen kehittämiseen keskittyvä toimintamalli on vaikuttanut asiakkaiden aseman paranemiseen työmarkkinoilla. Useille maahanmuuttajataustaisille naisille jo ensimmäisen työkokeilupaikan löytäminen Suomesta on todella haastavaa.

Projektista tehdyn kahden opinnäytetyön perusteella voi todeta, että asiakkaat ovat kokeneet tilanteensa kohentuneen ja itseluottamuksensa kasvaneen projektiin osallistumisen myötä. Turvallisessa ja vain naisille tarkoitetussa toimintaympäristössä naisten on ollut mahdollista voimaantua ja löytää avaimia oman tulevaisuutensa rakentamiseen uudessa kotimaassa. Projektissa saatujen tulosten perusteella voidaan siis todeta kehitetyn ohjausmallin soveltuvan juuri sukupuolisensitiivistä työotetta vaativaan ohjaustyöhön maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden parissa.

Vaikeasti työllistyvien ja/tai osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden aut-tamiseksi työelämään on luotu runsaasti projekteja niin pääkaupunkiseudulla kuin valtakunnallisestikin. Yhteistä matalan kynnyksen toimintaympäristöissä toteutettaville projekteille on mahdollisuus tarjota henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, työelämävalmennusta sekä kontakteja työelämään. Vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden auttamiseen kehitetyt toimintamallit ovat useimmiten kontekstivapaita ja sovellettavissa eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille. Osa kohderyhmistä, kuten maahanmuuttajataustaiset naiset, hyötyy kuitenkin eniten juuri matalan kynnyksen toimintaympäristössä vain naisille suunnatusta, sukupuolisentiivisestä ohjaus- ja neuvontatyöstä.

Monika-Naiset liitto ry ehdottaa maahanmuuttajataustaisille naisille suunnatun työllistämisprojektin hyvien käytäntöjen monistamista valtakunnallisesti toteutettavan pilottihankkeen avulla. Pilotointi on mahdollista toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimintaideana on hyödyntää Monika-Naiset liitto ry:n olemassa olevia verkostoja ja osallistaa toimintaan mukaan jo Suomeen kotoutuneita ja työelämässä toimivia maahanmuuttajataustaisia naisia.

Kunnioittavasti,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja
045 6759 276
jenni.tuominen@monikanaiset.fi

Heidi Hirvonen
Osaavat naiset – projektin vastaava
045 2375 014
heidi.hirvonen@monikanaiset.fi

Kokeilulla keinoja työllisyyden parantamiseen (pdf)

 

Maahanmuuttajanaiset työelämään voimavarakeskeisen ohjausmallin avulla

TIEDOTE 15.2.2016, julkaisuvapaa

Uudenmaan TE-toimiston rahoittama, pitkäaikaistyöttömiä maahanmuuttajataustaisia naisia tukeva työllistämisprojekti Osaavat naiset ylitti sille asetetut tavoitteet yli kolminkertaisesti vuonna 2015. Projektia koordinoi sosiaalialalla toimiva Monika-Naiset liitto ry. Projektin avulla yli 100 maahanmuuttajataustaista naista pääsi työpolkunsa alkuun Suomessa (työkokeilu, palkkatukijakso, määräaikainen tai vakituinen työ). Projektissa tehdään yhteistyötä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla toimivien työnantajien kanssa. Vuoden 2016 alusta toiminta laajentuu Espooseen.
– Maahanmuuttajataustaisen naisen on ainakin kolme kertaa vaikeampaa löytää työpaikka kuin kantasuomalaisen, ja siksi henkilökohtainen neuvonta on niin tärkeää, korostaa projektivastaava Heidi Hirvonen.

Vain naisille tarkoitettuun matalan kynnyksen toimintaan on helppo tulla mukaan, ja ohjausta saa kuudella kielellä. Projektin asiakkaat ovat kotoisin mm. Afganistanista, Somaliasta, Nepalista, Venäjältä ja Virosta. Työnhakijoiden koulutustausta voi olla muutama vuosi peruskoulua tai korkeakoulututkinto.
– Työnhaku uudessa kotimaassa on aina haastavaa. Köyhimmistä maista muuttaneella naisella ei aina ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Kriisialueilta tulevalla traumakokemukset voivat vaikeuttaa kielen oppimista ja työelämään pääsyä vielä pitkään vaikeiden kokemusten jälkeen.

Osaavat naiset -projektissa on opittu, että faktatietoa suomalaisesta työelämästä tarvitaan heti maahantulon alkumetreiltä, ja perustietoa velvollisuuksista ja oikeuksista on hyvä antaa koko perheelle.
– Työnhaku on aika vaikeaa, jos naiselle kasautuu hoivavastuu perheen lapsista tai muista sukulaisista, Hirvonen toteaa.

Projektin työpajoissa käydään läpi suomalaisen työelämän ja työnhaun pelisääntöjä sekä rohkaistaan käyttämään suomen kieltä. Tukea saa ansioluettelon ja työhakemuksen kirjoittamiseen sekä tietokoneen käyttöön. Korkeasti koulutetuille työnhakijoille on tarjolla oma mentorointiryhmä. Kaikessa ohjauksessa painopiste on vahvuuksien tunnistamisessa. Projektissa kehitetty voimavarakeskeinen ohjausmalli keskittyy työnhakijan osaamisen tunnistamiseen.
– Maahan muuttaneilla naisilla on valtavasti osaamista, esimerkiksi harvinaisten kielten taitoa ja kulttuurien tuntemusta. Omaa osaamista pitää opetella tuomaan paremmin esille ja verkostoitua niin maahan muuttaneiden kuin kantasuomalaistenkin kanssa.

Osaavat naiset -projekti auttaa tässä, ja viikoittain tehdään vierailukäyntejä pääkaupunkiseudun yrityksiin. Työhaastatteluja järjestetään joka viikko, ja lisäksi työnantajat saavat tietoa monimuotoisen työyhteisön sekä rekrytoinnin ja perehdyttämisen parhaista käytännöistä.

Vuosien työ on tuottanut tulosta.
-Työnantajat ottavat yhteyttä meihin, kun tarvitsevat uuden työntekijän. Meidän tehtävänämme on yhdistää työnhakija ja työantaja, antaa osaajalle mahdollisuus.

Lisätietoja: Projektivastaava Heidi Hirvonen, puh. 045-2375014, heidi.hirvonen@monikanaiset.fi, @osaavatnaiset, www.monikanaiset.fi

MO_logo_violetti_pieni te

 

Monika-Naiset liitto antoi lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle

tukea-kotoutumiseen

5.2.2016

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2016–2019

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä luonnoksesta Valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2016–2019. Kyseessä on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä dokumentti. Kotouttamisohjelman kausi ja toimeenpano tulevat tapahtumaan haastavassa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ohjelman hyvällä toimeenpanolla on osana muita toimenpiteitä tärkeä merkitys maahanmuuttoon liittyvien haasteiden ratkaisemisessa ja yhteiskuntarauhan säilymisessä Suomessa.

Monika-Naiset liitto ry kiittää ohjelman laatijoita huolellisesta ja selkeästä valmistelusta. On hyvä, että ohjelman rinnalla laaditaan laajapohjaisessa yhteistyössä kotouttamisen kumppanuusohjelma, jossa eri toimijat ja myös järjestöt ovat tiiviisti mukana. On myös tärkeää, että toimintaympäristössä tapahtuviin ennakoimattomiin muutoksiin voidaan tarttua joustavasti ohjelmakaudenkin aikana.

Toiminnan toteuttamisessa on otettava huomioon isot alueelliset erot ja kuntien eritasoiset valmiudet. Tarvitaan tehokasta koordinaatiota ja laajapohjaista yhteistyötä. Kentälle tulee jatkuvasti uusia toimijoita ja on erittäin tärkeää välttää päällekäistä työtä ja huolehtia toimintojen sujuvasta yhteennivomisesta. Tämä kaikki vaatii lisäresursseja, jotta tavoitteissa onnistutaan.

Liitto kantaakin huolta siitä, että iso osa ohjelman toimenpiteistä on suunniteltu toteutettavaksi virkamiestyönä ilman uusia resursseja tai vasta haettavalla, epävarmalla EU-rahoituksella. Käytännössä se tarkoittaa jo entistä suuremman työmäärän teettämistä samoilla henkilöillä tai toiminnan toteuttamista lyhytaikaisen ja hallinnollisesti raskaan EU-rahan avulla. Ohjelman toimeenpanemiseksi ja laadukkaan arvioinnin ja seurannan toteuttamiseksi onkin varattava riittävät resurssit niin valtion, kunnan kuin järjestöjen käyttöön.

Haavoittuvassa asemassa olevien kotoutumiseen lisää huomiota

Monika-Naiset liitto tarkastelee ohjelmaa ja sen vaikutuksia oman toimialansa näkökulmasta. Liiton toiminnalla tuetaan ja autetaan väkivaltaa kokeneita maahanmuuttajanaisia ja edistetään heidän kotoutumistaan ja työllistymistään. Liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä Suomessa.

Liitto on huolissaan siitä, että maahanmuuttajanaisiin ja muihin haavoittuviin ryhmiin ei ohjelmaluonnoksessa kiinnitetä huomiota. Siitä huolimatta, että uusista tulijoista 80 % on nuoria miehiä, kotoutumistoimenpiteissä on otettava naiset ja haavoittuvat ryhmät huomioon. Ohjelmassa mainitaan, että kotiäitien, puolisoiden, opiskelijoiden ja ikääntyneiden tavoittamista ja palveluihin ohjaamista on tarpeen kehittää, mutta ei kuitenkaan esitetä, miten tämä konkreettisesti toteutetaan.

Erityisesti patriarkaalisista yhteiskunnista Suomeen muuttavien naisten riski joutua kotoutumistoimien ulkopuolelle on merkittävä. Naiselle kasautuvan hoivavastuun lisäksi kulttuuriset syyt ja perinteiset käsitteet naisen roolista ja asemasta estävät häntä pääsemästä osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan. Heidän mahdollisuutensa osallistua esimerkiksi kieli- ja ammatilliseen koulutukseen ja eteenpäin työelämässä ovat rajalliset. Joukossa on tulijoita, joilla ei ole esimerkiksi peruskoulua suoritettuna eikä luku- ja kirjoitustaitoa äidinkielellään. Kotoutumistoimenpiteissä tulisi räätälöidä ratkaisuja myös tämän ryhmän saamiseksi mukaan yhteiskuntaan.

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi isoimmista kotoutumisen esteistä. Liiton tilastojen mukaan maahanmuuttajanaiset kokevat väkivaltaa sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajataustaisten miesten ja yhteisöjen taholta. Vuosittain liitto tarjoaa apua noin 700 väkivaltaa kokeneelle maahanmuuttajanaiselle. Suurin osa väkivallan kokemuksista ei kuitenkaan tule näkyviin. Viranomaisilla ja muilla auttavilla tahoilla ei vielä ole riittävästi osaamista tunnistaa esimerkiksi pakkoavioliittoon, kunniaan liittyvään väkivaltaan tai ihmiskauppaan liittyviä tapauksia. Myös tavallinen perheessä tapahtuva väkivalta jää piiloon.

On hyvä, että ohjelmaluonnoksessa tavoitellaan nyt nopeampaa ja tehokkaampaa kotoutumistoimenpiteisiin pääsemistä ja korostetaan osaamisen tunnistamista jo vastaanottokeskuksessa. Isona riskinä on kuitenkin, että juuri haavoittavassa asemassa olevat, esimerkiksi väkivallan uhrit, jäävät nopeatahtisessa prosessissa tunnistamatta, eikä henkilöiden oikeus saada apua toteudu. Traumaattiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi kognitiivisiin taitoihin ja sen kautta kykyihin sopeutua uuteen ympäristöön.

Ohjelmaluonnoksessa tulisikin kiinnittää huomiota esimerkiksi vastaanottokeskusten työntekijöiden ja kaikkien kotoutumistoimenpiteissä mukana olevien viranomaisten ja toimijoiden koulutukseen väkivallan tunnistamiseksi. Sijoittaminen laadukkaaseen alkuvaiheen tunnistamiseen ja ohjaukseen säästää resursseja jatkossa.

Lisäksi liitto on huolissaan yksin maahantulleista alaikäisistä. He ovat erittäin haavoittuva ryhmä, jotka ovat vaarassa joutua monenlaisen hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi. Näiden lasten ja nuorten tukemiseksi ja kotoutumiseksi tulisi kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota.

Liitto pitää tärkeänä, että kotoutumisohjelmaa arvioitaessa laaditaan erillinen sukupuolivaikutusten arviointi ja sen tulokset huomioidaan toiminnan suuntaamisessa.

Järjestöjen rooli kotoutumisessa

Järjestöillä on Suomessa kasvava rooli täydentävien kotoutumisen tukitoimintojen ylläpitämisessä viranomaisten kumppanina. Aiheesta on koostettu tietoa ja hyviä käytäntöjä (mm. Kumppanuutta kotoutumisen kentillä. Esimerkkejä järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöstä kotoutumisessa. Hannele Lautiola 2013.) Lisäksi Osallisena Suomessa – hankkeesta saatiin hyviä kokemuksia. Mm. nämä hyvät tulokset ja käytännöt tulisi ottaa huomioon valtion kotouttamisohjelmassa.

Järjestöt kuitenkin toimivat pienillä ja määräaikaisilla resursseilla. Osin vielä käyttämätön voimavara piilee monissa maahanmuuttajajärjestöissä, joilla ei ole lainkaan taloudellisia resursseja osallistua kotouttamistyöhön. Näiden järjestöjen voimavaraistamiseen olisi nyt toden teolla panostettava, jotta niiden asiantuntemus ja osaaminen pääsisivät hyötykäyttöön.

Kotouttamisohjelmaluonnoksessa korostetaan järjestöjen roolia myös mm. asenneilmapiiriin vaikuttamisessa ja maahanmuuttajien asiakkuusnäkökulman välittämisessä. Toimenpiteissä mainittava TEM:n laatima järjestöstrategia on erittäin tarpeellinen, jotta järjestöjen roolia kotouttamisohjelman toteuttamisessa voidaan konkretisoida ja määrittää siihen tarvittavat resurssit. Olemme mielellämme mukana tässä prosessissa.

Lopuksi

Kotouttamisohjelmassa painottuvat uudet turvapaikanhakijat ja heidän mukanaan tuomat uudet haasteet. Liitto on huolissaan jo maassa olevien ja muiden ryhmien kuin turvapaikanhakijoiden kotoutumisesta huomion kiinnittyessä uusiin tulijoihin.

Liitto kantaa tällä hetkellä suurta huolta yleisen asenneilmapiirin kiristymisestä ja rasismista. Ihmisarvoa kunnioittavan keskustelukulttuurin edistäminen olisi nostettava erityiseksi painopistealueeksi ohjelmassa. Tarvitaan pitkäjänteistä ihmisoikeuskasvatusta ja laajamittaista asennetyötä kaikkialla Suomessa. Nykyiset työlle varatut resurssit ovat riittämättömät. Esimerkiksi Etnisten Suhteiden neuvottelukunnan tekemä arvokas työ tulisi turvata ja resursoida paljon aikaisempaa paremmin. Nykytilanteessa se on ensiarvoisen tärkeää.

Kunnioittavasti,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja
Monika-Naiset liitto ry

Projektitreffeillä keskusteltiin maahanmuuttajataustaisten työelämäkokemuksista

on_29.10.

Kutsuimme median edustajia koolle torstaina 29.10. projektitreffeille Kirjasto 10 -tiloihin. Tilaisuudessa keskusteltiin maahanmuuttajataustaisten työelämäkokemuksista Suomessa.

Kokemuksistaan  kertoivat maahanmuuttajataustaiset työntekijät ja kolmannella sek­torilla työllistämiskysymysten parissa työskentelevät asiantuntijat Heidi Hirvonen Osaavat naiset -työllistämisprojektistamme ja Hunderra As­sefa Urax -työhönvalmennushankkeesta. Molemmat hankkeet tukevat työnhakijoita kohti työelämää tiiviissä yhteistyössä TE-palvelujen kanssa. Projektien rahoituksesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus.

Tilaisuudessa korostettiin verkostojen ja hyvien työelämätaitojen merkitystä työllistymisessä.

Katso Yle Fem tv-uutisointi tilaisuudesta kohdasta 16.37-25.32 (linkki)