Tag Archives: MoniNaisten Tila

MoniNaisten Tilassa tutkittiin järjestötoiminnan hyötyjä
RAY tukee 2016 -barometrilla

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Barometrin tulokset osoittavat, että MoniNaisten Tilan toiminta antaa maahanmuuttajataustaisille naisille mielekästä sisältöä arkeen ja tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

RAY tukee 2016 -barometri

MoniNaisten Tila osallistui tammi-maaliskuussa 2016 RAY tukee -barometrin toteuttamiseen. RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu, säännöllisesti toteutettava kysely, jonka tavoitteena on tuoda julkiseen keskusteluun järjestötoiminnan hyötyjä. Vuonna 2015—2016 barometri kohdistui niihin toimijoihin, jotka toiminnallaan edistävät yhteisöllisyyttä ja osallistumismahdollisuuksia.

Lue lisää Ray tukee -barometrista.

Barometrikyselyn kohderyhmänä MoniNaisten Tilan aktiiviset vapaaehtoiset ja asiakkaat

Kyselyä jaettiin MoniNaisten Tilassa aktiivisesti mukana oleville vapaaehtoisille sekä asiakkaille. Vapaaehtoisille kysely lähetettiin sähköpostin liitteenä, jolloin siihen oli mahdollista vastata nimettömänä sähköisen linkin kautta tai palauttamalla kysely MoniNaisten Tilaan. Asiakkaille jaettiin paperiversiot, joita oli sekä suomen-, että englanninkielisinä. Asiakkaita autettiin tarvittaessa kyselyyn vastaamisessa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 18 MoniNaisten Tilan asiakasta ja vapaaehtoista. Kaikki vastaajat olivat naisia ja heistä suuri osa äitejä. Nuorin vastaaja oli syntynyt vuonna 1987 ja vanhin 1943. Vastaajista 9 kertoi olevansa Suomen kansalaisia ja 8 edusti muita kansallisuuksia. Vastaajista kymmenen äidinkieli oli joku muu kuin suomi.

Barometrin tulokset

Vastaajista 9 kertoi osallistuvansa toimintaan 1-3 kertaa viikossa, kaksi 1-3 kertaa kuukaudessa ja yksi harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Kyselyllä haluttiin selvittää järjestön toimintaan osallistumisen syitä viimeisen 12 kuukauden aikana. 13 vastaajaa kertoi syyksi osallistua järjestön toimintaan halun auttaa muita ihmisiä. Seuraavaksi eniten haluttiin saada tietoa ja oppia uusia asioita sekä haluttiin tutustua uusiin ihmisiin. Vastaajista 6 mainitsi tärkeänä syynä sen, että haluaa vaikuttaa asioihin ja 4 sen, että haluaa kivaa tai mielekästä tekemistä.

Vastaajista työttömänä alle puoli vuotta oli kyselyhetkellä ollut 6 ja yli puoli vuotta 9 naista. Myös muita perheenjäseniä oli kyselyhetkellä työttömänä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa yhteiskunnallista asemaansa. Vastaajat arvioivat olevansa yhteiskunnassa keskitasolla tai keskitason yläpuolella.

Kyselyssä tiedusteltiin, miten järjestötoiminta on vaikuttanut itseen. Vastaajat olivat samaa mieltä erityisesti seuraavista väittämistä: ”järjestössä kuunnellaan minua”, ”olen saanut kertoa muille kokemuksistani” ja ”olen saanut järjestötoiminnan kautta uusia ystäviä”. Samat asiat nousivat esille kysyttäessä järjestötoiminnasta saatuja tärkeimpiä asioita 12 kuukauden aikana: mahdollisuus auttaa ihmisiä sekä uusiin ihmisiin tutustuminen. Lisäksi yhtä tärkeää oli se, että toiminnasta oli saatu uutta tietoa ja oli opittu uusia asioita. Tärkeäksi koettiin myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin sekä mielekäs tekeminen järjestötoiminnan kautta. Kysyttäessä, olisitko saanut samanlaisia asioita jostain muualtakin, suurin osa vastaajista vastasi ”en osaa sanoa”.

Vastaajat kommentoivat järjestötoiminnasta saatua hyötyä tai iloa esimerkiksi näin:

”Olen tavannut upeita maahanmuuttajanaisia ja oppinut heiltä paljon. Vapaaehtoiskollegat ovat mielenkiintoisia ja mukavia ihmisiä.”
”Help in learning language (Finnish), meeting new people, boosted my mood and morale.”
“Minun ei tarvinnut koko ajan miettiä asioita mitä on tapahtunut mennyttä ja täällä oppii uusia asioita.”
”Help to learn Finnish courses. Advice and filling official documents.”
”Vapaaehtoistyö pakottaa näkemään asioita uudelta kannalta. Ihmisten kohtaaminen tuo todeksi sen, mitä teoriassa luulee tietävänsä.”

Kyselyssä tiedusteltiin, miten vastaajat ovat kokeneet elämäntilanteensa viimeisen kahden kuukauden ajalta. Vastauksissa korostuivat useimmiten tyytyväisyys omaan elämään ja turvallisuuteen sekä henkiseen ja fyysiseen terveyteen ja lisäksi siihen, miten muut arvostavat itseä.

Vastaajista 9 ilmoitti osallistuneensa viimeisen 12 kuukauden aikana jonkun muun sosiaali- tai terveysjärjestön toimintaan vähintään 1-3 kertaa kuukaudessa. Samoin 9 ilmoitti osallistuneensa jonkun muun kuin sosiaali- tai terveysjärjestön toimintaan.

Suomen kielen alkeita liikkuen ja tanssien

tanssiryhmä

Suomea ja tanssia -ryhmä on hauska tapa opiskella kieltä yhdessä

MoniNaisten Tilassa voit nyt opiskella suomen kielen alkeita liikkeen ja tanssin keinoin. Aikaisempaa tanssikokemusta ei tarvita, sillä kieltä opiskellaan yksinkertaisin liikkein.

Maahanmuuttajataustaisille naisille tarkoitettu ryhmä kokoontuu Kalasataman toimitiloissamme (Hermannin Rantatie 12 A, 4.krs, Helsinki) tiistaisin klo 14-15.30 24. marraskuuta saakka. 
Ryhmänvetäjänä toimii tanssinopettaja FM Annina Tuhkunen.

Tule sinäkin mukaan!

Lisätiedot: MoniNaisten Tilan ohjaaja Neleah Nwaeze, puh. 045 2635 729, neleah.nwaeze(at)monikanaiset.fi

Vuoden isovanhemmiksi palkittiin vapaaehtoiset lastenhoitajamme Celestine Vita-Buba ja Tiiu Holappa

2015-10-16 08.34.56Vuoden isovanhempi 2015 -tunnustus vapaaehtoistyöstä maahanmuuttajanaisten ja -lasten hyväksi

Vuoden isovanhempi 2015 -tunnustus on myönnetty kahdelle vaativassa vapaaehtoistyössä kunnostautuneelle isoäiti-ikäiselle naiselle, joiden omat juuret ovat Suomen ulkopuolella.

Tunnustuksen saavat parivaljakko Celestine Vita-Buba (66 v.) ja Tiiu Holappa (72 v.). He ovat toimineet vuosien ajan yhdessä vapaaehtoisina lastenhoitajina Monika-Naiset liitto ry:n kotouttamistyössä.

Lastenhoitajat vapauttavat pienten lasten äidit osallistumaan suomen kielen tunneille ja työelämätaitoihin valmentaviin ryhmiin. Tavallista on, että kokeneet vapaaehtoiset myös neuvovat arjen haasteissa nuoria maahanmuuttajaäitejä, joilla ei välttämättä ole tukenaan oman suvun tai perheen verkostoja.

Vuoden isovanhempi -tunnustus jaetaan lokakuussa vietettävän Isovanhempien päivän (la 17.10.) kunniaksi ja sen myöntää Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry.

Tunnustuksen saa vuosittain henkilö tai taho joka on myönteisellä tavalla edistänyt lasten ja isovanhempien suhteita ja isovanhempien arvostusta. Aikaisempia palkittuja ovat mm. ikäihmisten tietotekniikkataitoja edistävä Enter ry, rap-mummo Eila Nevanranta, arkkiatri Risto Pelkonen ja Pienperheyhdistyksen Mummila-toiminta.

“Celestine Vita-Buba ja Tiiu Holappa osoittavat esimerkillään, että vanhat ihmiset ovat yhteiskunnassamme voimavara, eivät vain hoivan kohteita ja menoeriä”, sanoo toiminnanjohtaja Virpi Dufva Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:stä. “Tänä vuonna on mielestämme erityisen ajankohtaista nähdä voimavarana myös Suomeen muualta muuttaneet iäkkäät ihmiset, heidän osaamisensa ja elämänkokemuksensa.”

Opettajan ja psykologin ammattiosaaminen tehokäytössä

Molemmilla tunnustuksen saajilla on vahva ammatillinen tausta lasten ja perheiden kanssa toimimisessa. Kongossa syntynyt Celestine Vita-Buba on koulutukseltaan psykologi ja työskennellyt kotimaassaan myös englannin kielen opettajana. Virolaistaustainen Tiiu Holappa on ammatiltaan ala-asteen opettaja. Kaksikon kielivalikoimaan kuuluvat suomen lisäksi englanti, ranska, viro, venäjä ja lingala.

”Olen terve ja oma työurani on tehty. En halua vain istua kotona. Kun toinen tarvitsee apua, silloin pitää tulla auttamaan”, Vita-Buba sanoo. “Vapaaehtoistyössä saan edelleen kehittää ammattiosaamistani. Ja ilman meitä äidit eivät pääsisi opiskelemaan.”

”Minut on ohjelmoitu auttamaan. Ohjaudun aina sinne, missä tarvitaan apua. Tämä vapaaehtoistyö lasten ja äitien kanssa vaatii paljon myötätuntoa, herkkyyttä ja ymmärrystä. Kylmä ihminen ei tässä pärjää”, Tiiu Holappa sanoo.

Lisätiedot Vuoden isovanhempi -tunnustuksesta:
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry
Virpi Dufva, toiminnanjohtaja
virpi.dufva(at)valli.fi 050 365 4664
www.valli.fi

Lue aikaisempien vuosien palkituista täältä.

Vuoden isovanhempi 2015 -palkittujen haastattelupyynnöt:
Monika-Naiset liitto ry
Jenni Tuominen, toiminnanjohtaja
jenni.tuominen(at)monikanaiset.fi, 045 675 9276

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry (Valli ry) on vuonna 1953 perustettu valtakunnallinen vanhustyötä tekevä asiantuntijajärjestö. Teemme työtä paremman vanhuuden puolesta. Liitolla on 70 jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea. Liitto kehittää vanhuspalveluja, järjestää koulutusta ja konsultaatiota sekä toimii jäsenjärjestöjensä edunvalvojana.

MoniNaisten Talo uudistui MoniNaisten Tilaksi

Monika-Naiset liitto sai hienon uutisen viime vuodenvaihteessa: liiton ylläpitämä Helsingin MoniNaisten Tila sai Ak-avustuksen Raha-automaattiyhdistykseltä. Tilan edeltäjä MoniNaisten Talo toimi sitä ennen jo viisi vuotta projektirahoituksella. Tieto myönteisestä rahoituspäätöksestä tarkoittaa sitä, että Monika-Naiset liitto jatkaa kotouttavaa työtä väkivallan uhrien auttamistyön rinnalla. Olisimme miellämme jatkaneet kotouttavaa työtä myös Kemissä, mutta valitettavasti kaksi vuotta onnistuneesti toiminut Kemin MoniNaisten Talo ei saanut jatkoa.

MoniNaisten Tila –toiminta tukee Voimavarakeskus Monikan ja Turvakoti Monan tekemää työtä väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten auttamiseksi. On huomattu, että väkivaltakierteestä pois päässeet asiakkaat tarvitsevat paljon apua myös muussa kotoutumisessa.

Yksilöllisempää ohjausta ja jatkopolkujen etsintää

Uusi MoniNaisten Tila eroaa vanhasta projektimuotoisesta toiminnasta niin, että toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa tiivistyy ja asiakkaan jatkopoluista huolehditaan yksilöllisemmin. Ryhmiä tullaan järjestämään säännöllisesti päiväsaikaan. Teemoina ovat mm. konkreettisten yhteiskuntataitojen ja suomen kielen puhetaidon opettelu. Asiakkailta toivotaan sitoutumista ryhmiin: ennakkoilmoittautumisia otetaan ja maksimiosallistujamäärä on 10.

Ryhmäosallistumisen lisäksi tuetaan naisten henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamista ja ohjataan heitä yksilöllisesti esimerkiksi koulutuspaikkojen löytämisessä. Kerran viikossa on tulossa avoin päivä, muulloin tarvitaan ajanvaraus. Tilassa saa myös ohjausta ja neuvontaa sekä apua asioimiseen. Henkilöstö jalkautuu asiakkaan tueksi kaupungin ja muiden järjestöjen palveluiden löytymisen helpottamiseksi.

Tukea kotoutumiseen naisille, joita tavalliset kotouttamistoimenpiteet eivät tavoita

MoniNaisten Tilan asiakkaat ovat yleensä EU:n ulkopuolelta muuttaneita naisia. Toiminta tukee erityisesti sellaisia naisia, joilla peruskoulutus on kotimaassa jäänyt vähäiseksi. Suomen kieli, arjen taidot ja tietokoneen käyttö ovat taitoja, joita MoniNaisten Tilassa voi hioa. Viime vuosina on huomattu, että MoniNaisten Tilan tarjoamalle tuelle on tarvetta erityisesti TE-keskuksen järjestämään kotoutumiskoulutukseen jonottaville ja naisille, jotka tulivat jo kauan aikaa sitten Suomeen, jolloin kotoutumiskoulutusta ei ollut vielä tarjolla. Myös monilta pienten lapsien äideiltä kotoutumiskoulutus voi mennä ohi. Aamuisin monessa kodissa voi olla myös tilanne, että isä lähtee töihin, lapsi kouluun ja nainen jää kotiin. Tällaisia naisia MoniNaisten Tila haluaa palvella.

On arvokasta, että maahanmuuttajanainen voi toimia päivittäin MoniNaisten Tilan ryhmissä ja tavata muita naisia. Vieläkin arvokkaampaa on, jos sama nainen lisäksi esimerkiksi pääsee peruskouluun opiskelemaan ja löytää SPR:n läksyhelppiryhmästä apua opintojensa suorittamiseen tai oppii tietokoneen peruskäyttöä ja hoitamaan omatoimisesti asioitaan sähköisten palvelujen avulla.

On tärkeää auttaa asiakkaita käyttämään myös kuntien tarjoamia peruspalveluita. Jos maahanmuuttajanaiset eivät näy tarpeeksi kuntien peruspalveluissa, ei heidän kohtaamisessa myöskään kehitytä. Juuri tässä korostuu järjestöjen peruspalveluita täydentävä tehtävä ohjata myös heidät palveluiden piiriin, joita tavalliset kotouttamistoimenpiteet eivät tavoita.

MoniNaisten Tilan koordinaattori Daniela Björklund ja ohjaaja Neleah Kagiri

MoniNaisten Tilan koordinaattori Daniela Björklund ja ohjaaja Neleah Kagiri

 

Vapaaehtoistyötä MoniNaisten Tilassa

Vapaaehtoistyötä ryhmien vetäjänä on tulossa aluksi ainakin arkisuomea-ryhmien vetämisessä. Kyse ei ole pelkästään kielen opiskelusta, vaan puhetaidon vahvistamisesta yhteiskuntataitoja kehittävien teemojen (tasa-arvo, suomalainen työelämä jne.) kautta. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä ohjaaja Neleah Kagiriin, neleah.kagiri(at)monikanaiset.fi. Ryhmän vetäjien tulisi osata suomea hyvin ja sitoutua toimintaan lukukauden ajaksi.

Koordinaattorin ajatuksia

Alkuvuosi on ollut MoniNaisten Tilan suunnittelun ja uudelleenkäynnistämisen aikaa. On ollut mahdollista irrottautua hetkeksi asiakastyöstä ja tutustua siihen, mitä ympärillä tapahtuu ja mitä muut järjestöt ja kaupunki tekevät. Seuraavaksi haluan, että MoniNaisten Tila onnistuu luomaan sellaisia vahvoja yhteistyösiteitä, joiden kautta asiakkaat integroituvat kaupungin palveluihin ja muihin heidän tarvitsemilleen tahoihin. Toiminnan tarkoitus onkin toimia kanavana yhteiskuntaan.

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla alkaa kaksi ryhmää ja pääsemme taas tapaamaan asiakkaita ja työskentelemään heidän kanssaan.

Nähdään MoniNaisten Tilassa!

Daniela Björklund

MoniNaisten Tilan koordinaattori
Monika-Naiset liitto ry