Tag Archives: naisjärjestöt

Kannanotto 11.05.2017:
Naiset kantavat suhteettoman suuren osan sote-uudistuksen kustannuksista

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että sote-uudistusta koskevassa lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa huomioidaan uudistusten merkittävät naisiin kohdistuvat vaikutukset. Uudistuksen sukupuolivaikutuksia on arvioitava jatkuvasti uudistuksen edetessä, ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon naisnäkökulma ja naisten terveyden erityispiirteet. Sukupuolten tasa-arvosta ja naisten asemasta sote-uudistuksessa keskusteltiin 3. toukokuuta Naisjärjestöjen sote-klinikassa Eurooppasalissa.

Hallituksen esittämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa naisiin sote-palvelujen käyttäjinä, työntekijöinä ja palveluntuottajina. ”Edellytämme, että sote-palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Olemme huolissamme siitä, että muun muassa monimutkainen monituottajamalli ja palvelujen digitalisaatio voivat vaikeuttaa esimerkiksi ikääntyvien, vammaisten tai maahanmuuttajanaisten palveluihin pääsyä”, kiteyttää Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. ”Uudistuksen riskinä on myös naisvaltaisen sote-alan palkkauksen ja muiden työehtojen huonontuminen, joilla on pitkän aikavälin kielteiset vaikutukset palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin. Sote-alalla toimivien naisyrittäjien ja järjestöjen kohdalla sote-uudistus tarkoittaa mittavaa toimintakentän muutosta, jonka huolena on, että varsinkin pienet toimijat jäävät ulkomaisomisteisten suuryritysten jalkoihin.”

Naiset sote-palvelujen käyttäjinä

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Kätilöliiton puheenjohtaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen Millariikka Rytkönen näkee uudistuksen myös mahdollisuutena kehittää saumattomia hoito- ja hoivaketjuja ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluissa. Monika-Naiset liiton huolena on, osataanko sote-uudistuksessa ottaa huomioon maahanmuuttajataustaisten naisten tarpeet. Liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen kysyy: ”Parantaako sote-uudistus palveluiden saatavuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta vai vahvistaako se eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta tuottavia rakenteita?” Varatuomari Tuulikki PetäjäniemiZonta International Piiri 20:sta puolestaan muistuttaa ikäihmisten olevan sekä sosiaali- että terveyspalveluiden suuri käyttäjäryhmä. Mitä vanhempiin ikäluokkiin siirrytään, sitä suuremmaksi kasvaa naisten osuus väestöstä ja siten myös palveluiden käyttäjistä. ”Lähipalvelut ovat ikääntyneille tärkeitä, sillä etäällä olevat palvelut eristävät ja heikentävät osallisuutta. Myös jatkuvuus ja pysyvyys ovat ikäihmisille tärkeitä ja ne tulisi ottaa huomioon palveluiden laatukriteereissä hinnan ohella.” Invalidiliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija ja vammaisjärjestöjen naisverkoston edustaja Tiina Lappalainen on huolissaan vammaisten naisten valinnanvapaudesta ja sote-palvelujen esteettömyydestä. Valinnanvapauden toteutumisesta on huolehdittava esimerkiksi kuljetuspalveluista riippuvaisten kohdalla. Vammaisille naisille on tarjottava pääsy laadukkaisiin terveyspalveluihin, kuten joukkoseulontoihin, joissa käytettävien kuvantamis-, laboratorio ja muiden hoitovälineiden sekä tilojen on oltava esteettömiä. Tämä on edellytys seulontojen yhdenvertaiseen saavutettavuuteen. Esteettömyyden vaatimuksen on koskettava myös sähköisiä palveluja: ”Digitalisaatiosta halutaan ratkaisuja moneenkin palveluun. Toisia ihmisiä se auttaa, mutta toisille se tuo lisää kynnyksiä palvelun toteutumiseen. Miten tieto, tekstin selkeys ja välineet saadaan saavutettaviksi?”

Naiset sote-alan työntekijöinä

Erityisen suurten muutosten kohteena ovat naisvaltaiset sote-alojen työpaikat ja pienet sote-yritykset. Suomen sairaanhoitajaliitto kantaa huolta henkilöstön asemasta uudistuksessa. Uudistuksen myötä 220 000 sote-alan työntekijää, joista noin 90 prosenttia on naisia, siirtyy maakuntien palvelukseen. Osa henkilöstöstä vaihtanee maakuntien ohella myös yksityiselle työnantajalle. ”Enemmistö sairaanhoitajista pelkää uudistuksen vähentävän sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja ja lisäävän epätyypillisten työsuhteiden määrää. Tällaiset muutokset heikentävät naisten työsuhteiden ehtoja entisestään”, huomauttaa liiton puheenjohtaja Nina Hahtela. ”Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. On huolehdittava siitä, etteivät sote-menoja rajoitettaessa kärsijöinä ole hoivatyötä tekevät naiset”, muistuttaa lastenlääkäri ja Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n hallituksen jäsen Tiina Tuomela. ”Kustannukset eivät saa siirtyä hoivatyötä tekeville naisille huononevien palkkojen, työn kuormittavuuden ja palkattoman hoivatyön kasvun muodossa.”

Naiset sote-palvelujen tuottajina

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat naisyrittäjien toiseksi suurin toimiala. Naisten osuus sote-alan yrittäjistä on yli 70 prosenttia ja valtaosa sote-alan yrityksistä on pieniä, alle 10 hengen mikroyrityksiä. Fysioterapeutti Kirsi Miss peräänkuuluttaa pienyrittäjien toimintaedellytysten turvaamista: ”Tuleeko pienyrittäjistä suurten sote-keskusten kiireapulaisia? Vai pitääkö alkaa ketjuuntumaan ja myydä yrityksemme isommille toimijoille, jotta pysyisimme mukana?” Toinen uhka on asiakassetelin hinnan asettaminen niin alhaiseksi, ettei pienillä toimijoilla ole varaa tuottaa palvelua. Uuden sote-mallin ja maakunnan palveluntuottajille osoittamien kriteerien tulee mahdollistaa myös pienten toimijoiden pääsy markkinoille.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että sote-uudistusta koskevassa päätöksenteossa hyödynnetään asiantuntijatiedon lisäksi työntekijä- ja käyttäjäryhmien kokemustietoa. Erilaisilla palvelunkäyttäjäryhmillä on myös oltava yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa saatavilla olevista palveluista ja niiden laadusta.

Sote-uudistuksen tasa-arvovaikutuksia tarkasteleva Naisjärjestöjen sote-klinikka kokosi naisjärjestöjen edustajia, naisyrittäjiä sekä poliittisia päätöksentekijöitä keskusteluun naisista sote-palveluiden käyttäjinä, työntekijöinä ja palveluntuottajina.  Tilaisuuden järjesti Naisjärjestöjen Keskusliitto yhteistyökumppaneinaan Eurooppanaiset ry, Lastentarhanopettajaliitto ry, Monika-Naiset liitto ry, Naistoimittajat ry, Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry, Suomen Naisyhdistys ry, Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Suomen Kätilöliitto ry, Suomen Yrittäjänaiset ry, Tunne rintasi ry, Zonta International Piiri 20 ry, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen YK-liitto, Vammaisfoorumi ja Vammaisjärjestöjen naisverkosto.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä. Lue myös Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto hallituksen esityksestä valinnanvapauslaiksi.

Lisätietoja

Terhi Heinilä, pääsihteeri terhi.heinila@naisjarjestot.fi puh. 040 530 5544
Anniina Vainio, järjestösihteeri anniina.vainio@naisjarjestot.fi puh. 050 388 8868
Anni Hyvärinen, projektikoordinaattori anni.hyvarinen@naisjarjestot.fi puh. 050 3763020

Kannanotto pdf-versiona

Kannanotto: Naisjärjestöjen toiminnan jatkuminen on turvattava

Naisjärjestöt yhteistyössä  – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS  ry 
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry  
Monika-Naiset liitto ry 

KANNANOTTO   30.11.2015 

Valtioneuvoston talousarvioesitys vuodelle 2016 esittää nais- ja neuvontajärjestöjen valtionapuun 14 prosentin leikkausta. Lisäksi eduskunnalta vuosittain saatu lisärahoitus on aiemmin leikattu pois valtiovarainministeriön budjettiesityksestä.  Taloudellisesti poikkeuksellisena aikana naisjärjestöjen osaamista ja ääntä tarvitaan yhteiskunnassa, sillä vaarana on, että leikkaukset johtavat tasa-arvotilanteen taantumiseen.

Koska valtionapua on leikattu myös useina aiempina vuosina ja ulkopuolinen rahoitus on tiukassa, ovat järjestöt huolissaan naisten oikeuksien edistämisestä ja tasa-arvotyön jatkumisesta. Järjestöjen taloustilanne on jo nykyisellään hyvin niukka, kiinteät kulut on minimoitu ja valtaosa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Pienillä resursseilla tehdään tuloksekasta toimintaa Suomessa. Naisjärjestöillä on asiantuntemusta mm. työn ja perheen yhteensovittamisessa, palkkapolitiikassa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan erityiskysymyksissä. Lisäksi naisjärjestöillä on tärkeä rooli kansainvälisten tasa-arvoa koskevien sopimusten valvonnassa. Näköpiirissä oleva leikkaus on kriittinen, se osuu perustoimintaan ja tarkoittaa käytännössä toiminta- ja henkilöstösupistuksia.

Naisjärjestöt yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS  ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja Monika-Naiset liitto ry vaativat, että työ naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta voi jatkua. Näiden järjestöjen piirissä toimii yhteensä lähes puoli miljoonaa naista.

Naisjärjestöt yhteistyössä –  Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry

Outi Alanko-Kahiluoto, puheenjohtaja        Johanna Pakkanen, pääsihteeri
www.nytkis.org                                                johanna.pakkanen@nytkis.org

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry  

Sirkka-Liisa Anttila, puheenjohtaja              Terhi Heinilä, pääsihteeri
www.naisjarjestot.fi                                         terhi.heinila@naisjarjestot.fi

Monika-Naiset liitto ry 

Nasima Razmyar, puheenjohtaja                  Jenni Tuominen, toiminnanjohtaja
nasima.razmyar@eduskunta.fi                       jenni.tuominen@monikanaiset.fi

Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja Sukupuolentutkimuksen seura ry. 

Facebook: www.facebook.com/Nytkis, Twitter: @NytkisRy

Naisjärjestöjen Keskusliitto on vuonna 1911 perustettu tasa-arvotyötä tekevien naisjärjestöjen yhteistyöfoorumi, johon kuuluu 57 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskeisiä tavoitteita ovat tasa-arvoinen työ- ja perhe-elämä, tasa-arvoinen kasvatus ja koulutus, tyttöjen ja naisten hyvinvointi ja terveys, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja tasa-arvoinen päätöksenteko ja julkinen hallinto.  

Monika-Naiset liitto ry on v. 1998 perustettu sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, joka kehittää ja tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja -lapsille, toimii asiantuntijana ja vaikuttajana etniseen yhdenvertaisuuteen ja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä sekä edistää kotoutumista tukemalla maahanmuuttajien kansalaistoimintaa. Liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä, johon kuuluu tällä hetkellä 11 eri etnisiä ryhmiä edustavaa jäsenjärjestöä.