Tag Archives: osaavat naiset

Ammatillisesta koulutuksesta puhtia maahanmuuttajanaisten työllistymiseen

Maahan muuttaneen mahdollisuudet Pisalandiassa

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Teksti: Marjatta Vasara

Mariam saapui Somaliasta Suomeen noin 40-vuotiaana. Hän ei saanut kotimaassaan mitään koulutusta, eikä osannut lukea tai kirjoittaa. Hänen lapsensa, 14-vuotias Miriam ja 6-vuotias Mohamed, olivat aloitelleet koulunkäyntiä, mutta se oli jäänyt kesken. Mitä heille tarjoaisi Suomi, jonka koulutuksen tuloksia ihastellaan eri puolilla maailmaa?

Helpointa on Mohamedilla: Hän aloittaa esikoulussa, jota käyvät kaikki 6-vuotiaat ennen kouluun menoaan. Kun Mohamed täyttää 7 vuotta, hänestä tulee oppivelvollinen; näin on päättänyt Suomen eduskunta liki sata vuotta sitten (1921). Myös Miriam on oppivelvollinen 17-vuotiaaksi saakka ja voi jatkaa koulunkäyntiään, kunnes peruskoulutus on suoritettu.

Miriam ja Mohamed menevät ehkä samaan, yhteiseen kouluun. Tyttöjen kouluunpääsy mahdollistui Suomessa jo runsaat sata vuotta sitten. Vuonna 1866 kunnat velvoitettiin rakentamaan kansakouluja, joihin otettiin oppilaiksi sekä tyttöjä että poikia. Sitä ennen koulutus oli poikien etuoikeus. Vielä 1970-luvulla oli erillisiä tyttö- ja poikakouluja, jotka lakkautettiin, kun siirryttiin kaikille yhteiseen peruskoulujärjestelmään.

Miriam ja Mohamed aloittavat opiskelunsa heille oudolla kielellä, suomeksi. Tukea saa omasta äidinkielestä, jos löytyy sitä taitava opettaja. Vieraalla kielellä opiskelu oli Suomessa aikoinaan normaalia. Latina oli opetuskieli 1800-luvulle saakka ja suomi sai vähitellen valta-aseman ruotsin rinnalla vasta 1900-luvulla.

Kun Miriam ja Mohamed ovat läpäisseet peruskoulun, he voivat valita jatko-opiskelun joko ammattioppilaitoksessa tai lukiossa. Ja jos Miriam valitsee yliopiston, periaatteessa ei ole mitään esteitä: ei tarvitse anoa ”erivapautta sukupuolesta”, kuten Suomessa naisen piti anoa vielä 1900-luvun alussa.

Mutta miten käy Mariamin? Kotoutumislaissa säädetään, että oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä perehdytystä yhteiskuntaan joko työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai omaehtoisena opiskeluna. Sen jälkeen jatkuu polku jatko-opintoihin tai työhön. Koulutuksen saatavuus ja laatu vaihtelevat kuitenkin suuresti.

Jos Mariam haluaa lisäksi Suomen kansalaisuuden, hänen tulee suorittaa yleinen kielikoe suomen kielessä. Avuksi tarjotaan monenlaisia kursseja. Mutta aikuisille, eritoten kotona pysyville naisille, suomen kielen oppiminen saattaa olla vaikeaa. Ja jos ei ole oppinut lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellään, on opittava uusi tapa ajatella. Kaikilta se ei suju.

Jopa monessa virallisessa selvityksessä on vuosien mittaan todettu ongelmaksi se, että ei ole kyllin selkeästi määritelty maahanmuuttajien koulutusta, sen tavoitteita ja järjestämistä: ”…ei ole yhtenäistä tapaa rakentaa opiskelijalle tutkintopolkua.” Kenttä on perin kirjava.

Siksi nyt suunnitellaan muutosta. TE-koulutuksena järjestettävä luku- ja kirjoitustaidon opetus yhdistetään perusopetukseen. Tällöin vastuu opetuksesta siirtyy opetusministeriölle. Näin esittää maamme hallitus ja lainmuutos tulisi voimaan vuonna 2018. Sen toivotaan selkiyttävän järjestämisvastuita ja ennen kaikkea helpottavan oppijoiden tilannetta, kun asetetaan selvät henkilökohtaiset tavoitteet ja valvotaan niiden toteutumista.

Varmasti Mariamkin olisi tyytyväinen, kun opintopolulle tulisi selvät askelmerkit ja hän voisi myös omalta osaltaan luottaa Pisalandian oppimismahdollisuuksiin!

Kirjoittaja toimii vapaaehtoisena Monika-Naiset liiton Osaavat naiset -projektissa.

Osaavat naiset -projektin loppuseminaari 30.11.2016

anna-osaajalle-mahdollisuus

Aika: Keskiviikko 30.11.2016 klo 9-13
Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki (Kamppi)

Kenelle: Työnantajat, työnhakijat, viranomaiset, järjestötyöntekijät

Monika-Naiset liitto ry:n koordinoima työllistämisprojekti Osaavat naiset (2011-2016) tarjoaa tehokasta ja tuloksellista toimintaa maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseksi.

Tervetuloa keskustelemaan ja verkostoitumaan!

HUOM! Seminaari on täynnä. 

 

SEMINAARIOHJELMA:

9.00 Aamukahvit

9.15 Tervetuloa:
Toiminnanjohtaja Jenni Tuominen, Monika-Naiset liitto ry

9.20 Kokemuksia kentältä: Työllistämisprojekti naisille:
Osaavat naiset -projektin tiimi, Monika-Naiset liitto ry

9.40 Maahanmuuttajien työllistyminen väestöryhmien välisten suhteiden viitekehyksen näkökulmasta:
Ylitarkastaja Peter Kariuki, ETNO neuvottelukunta, Oikeusministeriö

10.00 Viisi vinkkiä monikieliseen tiedotukseen – Finnish Courses ja Infopankki:
Tiedottaja Helena Ikäheimo, Helsingin kaupunki

10.20 TE-toimiston palvelut maahan muuttaneille:
Asiantuntija Saila Ahonen, Uudenmaan TE-toimisto

10.40 Womento -mentorointiohjelma työnhaun tukena:
Erityisasiantuntija Gunta Ahlfors, Väestöliitto

11.00 Muutetaan maailmaa yksi nainen kerrallaan”
Mentorointi maahanmuuttajanaisten työllistymisen edistäjänä

Postdoc-tutkija Tytti Steel, WeAll-hanke 

11.20 Tauko

11.40-12.40 Työpajat
• KYKY-hanke, Helsingin kaupunki
• Osallisena verkossa, Luksia Länsi-Uudenmaan aikuisopisto
• Luetaan yhdessä -verkosto, Suomen Akateemisten Naisten Liitto
• Osaavat naiset -projekti, Monika-Naiset liitto ry

Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa toimivaa Osaavat naiset -projektia rahoittaa Uudenmaan TE-toimisto.

Lataa seminaarikutsu täältä (pdf).

Lisätietoja:
Heidi Hirvonen, projektivastaava, Monika-Naiset liitto ry
heidi.hirvonen@monikanaiset.fi puh. 045-2375 014
Twitter: @osaavatnaiset

Life between two cultures:
Siri Hustvedt

"Siri

Text: Heidi Hirvonen
Photo: Paula Kukkonen 2007

”The only way to understand each other is through dialogue. We should be more open to each other’s stories.” – Siri Hustvedt-

The world famous writer Siri Hustvedt has invited me to her home in Brooklyn and promised to tell about her life and work.  In Finland Hustvedt is best known for her novels The Sorrows of American (2008) and The Blazing World (2014).  The new essay collection will be published in December.

The Sorrows of American reflects in part Hustvedt’s family experiences and memories.

”I wanted to make it clear from the beginning that I took material from the memoir my father wrote for his family and friends. He gave me permission to use that material in the novel before his death in 2003.”

Hustvedt was born in the United States, but her mother was born in Norway and did not move to the U.S. until she was thirty. Her father’s grandparents were immigrants from Norway. Hustvedt grew up speaking Norwegian, and her connection to Norway remains close. She travels to Norway regularly and she has many cousins and relatives in the country.

”I think my mother felt displaced, although she said very little about her feelings. Living far away from her mother and siblings couldn’t have been easy, and years went by between her visits. My father was an American, but he spoke English with a Norwegian accent, and he was raised among farmers of immigrant stock who spoke Norwegian and English. My father was given an American name, Lloyd, although his father’s name was Lars. In immigrant communities the naming of children was a big deal – it was a sign of a decision to assimilate or not,” Hustvedt explains.

”My mother is now 93 years old. She told once, that when she will die, she wants half of her ashes buried next to my father’s grave. I have to take the other half to Norway to be scattered near her parents’ graves.  I think this is an excellent metaphor for the dual identity every immigrant experiences,” the author says.

Stories of our parents and grandparents

Immigrant women´s situation is a topic which interests us both. There is huge difference between voluntary immigration and asylum seeker´s situation.  Europe is struggling with refugee crisis. Globally women and children are in the most vulnerable position within the refugee process. T+raumas are common, and they can activate later in the new home country.

Siri Hustvedt has written about intergenerational traumas, personal and collective. There are many traumas in the The Sorrows of American: the 1930´s Depression, the Second World War and 9/11.

” I believe that each one of us carries the stories of our parents and grandparents. Those stories are both conscious and unconscious. Epigenetic research has shown that stress can cause changes at the molecular level after DNA replication (methylation, for example), which are then inherited by generations that follow. Much research needs to be done, but this may partly explain why the children of trauma victims may also suffer symptoms of trauma. There is no question that traumatic experiences are linked to developmental delays and mental illness. Trauma symptoms such as flashbacks are memory disturbances that can interfere with memory formation and therefore learning.

Hustvedt taught writing to psychiatric patients in the hospital for four years. She saw that writing about painful memories can have a therapeutic effect. In 2015, she was appointed a lecturer in psychiatry at Cornell Weill Medical School in New York City, where she holds a seminar in narrative psychiatry to psychiatric residents and junior faculty in the psychiatry department.

”One day in 2011 after I had stopped working with patients in the hospital,  I received a package in the mail. I opened it and inside I found a memoir that had been written by one of the patients in my class in the hospital. He had written the story of his life as a trader on Wall Street and the break down that landed him in the hospital.  The book was published by a major New York press, and I appear as a character in his book. On the title page, he had written: “Dear Siri, thank you  for saving my life and helping me to become a writer.” 

The books of Siri Hustvedt have been translated to over 30 languages. She has written poems, novels, and essays. Hustvedt has a PhD in English Literature.

More information:

www.otava.fi
sirihustvedt.net

KESÄBLOGI: From poverty to independent life – social work in New York City

Interview with Geniria Armstrong, Deputy Program Officer, Henry Street Settlement

Text: Heidi Hirvonen
Photos: Henry Street Settlement

HSS yhteiskuva

I take a subway from Greenwich Village to Lower East Side to meet a social worker Geniria Armstrong. She has promised to tell me about her work at Henry Street Settlement, which is one of the oldest and biggest NGOs in New York.

The organization was founded in 1893 by Lillian Wald, a nurse who became a pioneer of social work and public health in the country. Today Henry Street Settlement has over 700 employees and 18 locations around the city. Last year the NGO welcomed more than 1500 volunteers who gave their time and expertise to the Settlement. The NGO is resourced by 92 government contracts and private support from foundations, corporations and individuals. The NGO serves over 60 000 individuals annually through social services, healthcare and arts.

I meet Geniria in the headquarters building at Henry Street. Her bright smile and optimistic attitude are making a good first impression. It is hard to believe, that this woman has been working along with extremely difficult issues over 30 years of time. First I have to ask, how has the field of social work changed in New York. ”Due to the increased demand of homeless services in NYC over the last 10 years, there has been more demand of licensed or skilled social workers than is available. It has become more challenging to attract appropriate, capable staff to work for the homeless population.”

There are more than 8 million people living in New York City. As in all the biggest metropolitan cities of the world, there is also a huge range of disparity of income and inequality in NYC. Henry Street Settlement develops the community by creating new possibilities of every day life for Lower East Side residents through innovative social services. There are programs for young people as well as seniors.

HSS2

Shelter homes

New York City offers more public housing than any other city in the country. Despite of that, there are not enough cheap apartments available. Nearly 60 000 people are sleeping each night in the city shelters for homeless people. That is why there is a need for Settlement’s work.

Geniria Armstrong is in charge of Department of Transnational & Supportive Housing. The division has four shelter homes. Armstrong is responsible for the management of the agency’s four homeless shelters, including one for survivors of domestic violence.

Urban Family Shelter has places for 82 families with children. Helen’s House supports single adults with their kids. Third street women’s mental health shelter has 79 beds for single women. There is also special shelter home for the victims of violence. There are places for 26 mothers with their children. ”We have the only shelter in New York, which is open 24/7. The staff is living in the same building. This is the reason, why our work is so effective. Most of the clients are women. Women are often victims of domestic violence, even though this is not the only reason they are coming to our shelter home”, Armstrong explains.

The NGO also has a supportive housing facility – 52 studio apartments for homeless men and women. This year Geniria’s division has already served over 300 families – altogether over 600 adults and the same amount of children. 79 families and over 200 individuals have been placed into supportive housing.

HSS3

Innovative aftercare program

The clients live in the shelter homes maximum 180 days. It is not easy to move from the shelter home to independent living. 60 percent of the clients of shelter homes have been in the system before, some of them were already there during their childhood. Many of the families in the shelter homes were returning to shelter because of a dearth of support systems to help them to face the challenges. ”That is why we have developed a new aftercare program. The program takes from six months to two years. The program will provide supportive services to families leaving shelter to smooth out the transition into permanent housing. It supports shelter residents moving into permanent apartments to help them succesfully settle in their new communities, thereby reducing the chance that they will return to shelter”, Geniria summarizes.

At last I have to ask from Geniria, what gives her the strength and the hope to work with these difficult issues? ”I question myself at times how I retain strength. I truly believe that a change is possible and that if you know better, you can do better. People can grow, develop and thrive, if surrounded by a supportive environment. I gain strength daily by knowing that the work we do at HSS provides support to those we serve. I have the advantage of witnessing our residents achieve success by obtaining employment, education, life skills and permanent housing. That gives me hope. Our most important goal is to look forward and help people from poverty to independent life.”

I believe her. The cycle of poverty can be broken. On my next blog I will tell you about a meeting with another special New Yorker working in the NGO.

Stay tuned!

The writer Heidi Hirvonen studied as a Fulbright scholar at the New York University summer 2016. In Finland she works as a Project Manager at MONIKA – Multicultural Women’s Association, Finland.

More information:

www.fulbright.fi
www.monikanaiset.fi
www.henrystreet.com

KESÄBLOGI: Osaava nainen maailmalla

Blogi 3_kuva 3

3. Kohtaamisia New Yorkissa: Angelika Kallio

Teksti: Heidi Hirvonen
Kuvat: Heidi Hirvonen ja Angelika Kallio

Tapaan Angelika Kallion kahvilassa Washington Square Parkin kulmilla. On helteinen perjantai-ilta, ja Kallio on luvannut kertoa työstään ja elämästään – siitä, miten vaatimattomista oloista lähtöisin oleva maahanmuuttajatyttö saavutti unelmansa.

Meille suomalaisille Kallio on se huikean kansainvälisen uran saavuttanut huippumalli, jonka muotisuunnittelija Karl Lagerfeld nosti päämallikseen 1990-luvun alussa. Mallin uransa huipulla Kallio työskenteli Calvin Kleinin kanssa ja poseerasi Ranskan Voguen kannessa. Tultuaan äidiksi 22-vuotiaana Kallio asettui asumaan New Yorkiin ja kouluttautui myöhemmin kiinteistönvälittäjäksi. Työkseen hän kunnostaa ja myy luksusasuntoja varakkaille newyorkilaisille.

Yli kahdeksan miljoonan asukkaan New York on yksi maailman kalleimpia kaupunkeja elää ja asua. Saman kadun varrella Manhattanilla voi nähdä miljonäärien luksustaloja ja kodittoman nukkuvan kadulla. Angelika vahvistaa, että suurin osa kaupunkilaisten tuloista kuluu asumiseen. Edullisia vuokra-asuntoja on harvoin vapaana, ja yksityisiltä markkinoilta vuokratusta pienestä asunnosta voi joutua maksamaan Manhattanilla 2300-3200 dollaria.

Blogi 3_kuva 2

Angelika itse asuu Manhattanilla, mutta hänen elämänsä ei ole aina ollut luksusta ja glamouria. Hän syntyi Latviassa yksinhuoltajaäidin tyttäreksi. Elämä Latviassa oli kovaa, ja Angelikan ollessa 11-vuotias äiti ja tytär muuttivat Suomeen. ”En osannut sanaakaan suomea, ja jouduin aluksi aika tiukille. Yritin parhaani, ja vähitellen opin kieltä ja sain ystäviä.”

Sisukkuus onkin piirre, jota Angelika on tarvinnut menestyäkseen urallaan. Ilman apua ja tukea ei menestyminen olisi ollut mahdollista. ”Mallitoimiston johtaja Laila Snellman on ollut tärkein tukijani. Hän on myös esikuvani, jolta olen saanut inspiraatiota ja uskallusta tavoitella omia unelmiani”, Angelika sanoo. ”Toinen esikuva on ollut oma äiti Rimma. Äiti on herkkä ihminen, mutta minua kohtaan hän oli ankara kasvattaja, joka uskalsi pitää rajat. Nyt jälkeenpäin ymmärrän häntä ja hänen kasvatusmenetelmiään vähän eri valossa kuin nuorempana”, Kallio jatkaa.

Yhä sujuvaa suomea puhuva Angelika toteaa olevansa suomalainen. ”Suomessa meidät hyväksyttiin ja saimme tukea ja apua. Sain vapauden ja mahdollisuuden kasvaa omaksi itsekseni.”

Angelika Kallio on esimerkki siitä, että vaikeistakin lähtökohdista huolimatta voi saavuttaa unelmansa. Tulevaisuus on täynnä uusia suunnitelmia töiden ja opintojen parissa. ”Haluan auttaa muita, erityisesti naisten aseman edistäminen on unelmani. Tiedän omasta kokemuksesta, miten kovaa esimerkiksi yksinhuoltajuus voi naiselle olla.”

Päämäärämme on yhteinen. Päätämme lähteä tutustumaan yhteen New Yorkin naisia auttavista järjestöistä. Millaista siellä on? Se selviää kesän edetessä. Rauhallista juhannusta!

Blogi 3_kuva 1

Lisätietoa:

www.monikanaiset.fi / @monikanaiset / @osaavatnaiset
www.fulbright.fi / @FulbrightFIN
www.nyu.edu / @nyuniversity

Kirjoittaja Heidi Hirvonen opiskelee Fulbright Finlandin myöntämän stipendin avulla New Yorkin yliopiston Culture and Society-ohjelmassa. Hän työskentelee projektivastaavana Monika-Naiset liitto ry:n hallinnoimassa ja Uudenmaan TE-toimiston rahoittamassa työllistämisprojektissa Osaavat naiset, jossa autetaan pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia naisia koulutus- ja työpolkunsa alkuun.

KESÄBLOGI: Osaava nainen maailmalla

Blogi 2 kuva 4

2. Opiskelijaelämää Manhattanilla

Teksti ja kuvat: Heidi Hirvonen

Saavun New Yorkiin lauantaina iltapäivällä. Kuuden viikon mittainen opinto-ohjelma New Yorkin yliopiston Culture and Society -ohjelmassa Fulbright Finlandin stipendiaattina on alkamassa. Lentokentältä jatkan taksilla kohtia Manhattania ja kampuksen asuntolaa, Palladiumia, joka sijaitsee Greenwich Villagen kaupunginosassa, aivan Broadwayn tuntumassa.

Blogi 2 kuva 2

Vuonna 1831 perustettu NYU on yksi maan suurimmista yksityisistä yliopistoista. New Yorkin lisäksi yliopistolla on kampukset Abu Dhabissa ja Shanghaissa sekä yhteistyötä yli 25 maan yliopiston kanssa. Opiskelijoista 25 % on vaihto-opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

Blogi 2 kuva 3

Multinational Institute of American Studies eli MIAS on järjestänyt Culture and Society-ohjelmia jo 35 vuoden ajan. Instituutin johtajana toimii professori Philip M. Hosay. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden syventää osaamista Yhdysvaltojen historiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyen, mutta myös tilaisuuden verkostoitua eri maista tulevien kollegojen kanssa. Lisäksi ohjelmaan kuuluu kolme matkaa, jotka suuntautuvat Bostoniin, Washingtoniin ja New Mexicoon.

Taksi pysähtyy yliopiston asuntolan eteen. Vihdoinkin saan tavata kasvotusten kollegani eri puolilta maailmaa. Tänä vuonna ohjelmaan osallistuu 17 asiantuntijaa. Suomen lisäksi edustettuina ovat mm. Angola, Brasilia, Bulgaria, Japani, Meksiko, Mongolia, Marokko ja Taiwan. Suurin osa osallistujista on kielten, kirjallisuuden tai kulttuurintutkimuksen oppiaineiden edustajia. Hieman yli puolet osallistujista on naisia.

Blogi 2 kuva 1

Yhteistä keskusteltavaa löytyy heti alusta alkaen niin luennoilla, kuin niiden jälkeenkin. Lounailla ja päivällisillä on mahdollisuus tutustua paremmin toisiimme sekä jakaa tietoa ja kokemuksia aiheiden risteillessä eri maiden työllisyystilanteista terveydenhuoltojärjestelmiin, perhevapaiden pituuteen tai ruokakulttuurien eroihin ja yhtäläisyyksiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat myös usein esillä, ja Suomea pidetään edelläkävijänä näissä kysymyksissä. Suomalainen koulutusjärjestelmä tunnetaan ja siitä halutaan oppia ja tietää lisää.

Ensi kerralla on aika tutustua muutamaan mielenkiintoiseen naiseen ja heidän tarinoihinsa.
Pysy verkossa! Seuraava blogi julkaistaan juhannusviikolla, tiistaina 21.6.2016.

Lisätietoa:

www.monikanaiset.fi / @monikanaiset / @osaavatnaiset
www.fulbright.fi / @FulbrightFIN
www.nyu.edu / @nyuniversity

Kirjoittaja Heidi Hirvonen työskentelee projektivastaavana Monika-Naiset liitto ry:n hallinnoimassa ja Uudenmaan TE-toimiston rahoittamassa työllistämisprojektissa Osaavat naiset, jossa autetaan pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia naisia koulutus- ja työpolkunsa alkuun.

KESÄBLOGI: Osaava nainen maailmalla

Osaava nainen Amerikassa, osa 1

1. Kohti New Yorkia

Teksti ja kuvat: Heidi Hirvonen

Istun lentokoneessa matkalla kohti New Yorkia. Mietin kulunutta vuotta ja edessä olevaa matkaa. Vuosi on ollut työntäyteinen kaikilla maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen parissa työskentelevillä, myös meillä Monika-Naiset liitossa. Suomeen saapui lyhyen ajan sisällä odotettua enemmän turvapaikanhakijoita, ja tehokkaita keinoja uusien tulijoiden kotouttamiseksi ja työllistämiseksi on kehitetty eri sektoreilla, eri puolilla maata.

Omassa työpaikassani maahanmuuttajataustaisten naisten oikeuksien, kotoutumisen ja työllistämisen eteen on tehty työtä jo lähes kaksi vuosikymmentä. Onkin hienoa päästä kertomaan tekemästämme työstä tällä kertaa maan rajojen ulkopuolelle, kaupunkiin, jossa asuu enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa.

Suomea pidetään usein kansainvälisissä vertailuissa tasa-arvon mallimaana. Viime viikolla tuli kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Suomi antoi naisille äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle vaaleissa – ensimmäisenä maana Euroopassa ja kolmantena maailmassa. Kansainvälisesti vertailtuna sukupuolten välisen tasa-arvon nähdäänkin usein olevan Suomessa hyvällä tasolla, mutta me Suomessa tiedämme, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu esimerkiksi työelämässä. Maahanmuuttajataustaisten naisten kokema epätasa-arvo on vieläkin epäreilumpaa: Työpaikan löytäminen on kolme kertaa vaikeampaa kuin kantasuomalaisilla, ja syrjintäkokemukset yleisiä jo työnhakuvaiheessa.

Odotan innolla, että pääsen pohtimaan näitä teemoja eri puolilta maailmaa tulevien kollegojen kanssa. New Yorkin yliopiston Culture and Society -ohjelmaan osallistuu 18 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa, ja olen ohjelman ainoa pohjoismainen edustaja.

Opinto-ohjelmaan osallistumisen mahdollistaa Fulbright Centerin myöntämä stipendi. Suomi liittyi maailmanlaajuiseen Fulbright -ohjelmaan vuonna 1952, mutta Fulbright Centerin toiminnan juuret ulottuvat jo 1940-luvun lopulla käynnistyneeseen Suomen ja Yhdysvaltain väliseen akateemisen vaihdon ohjelmaan. Tänä vuonna Fulbright Finland lähettää Suomesta 33 stipendiaattia eri puolille Yhdysvaltoja, eri pituisille opintojaksoille. Stipendejä on mahdollista hakea opintojen eri vaiheissa: kandidaatti-, maisteri- tai tohtoritason opintoihin, mutta myös tohtorin tutkinnon jälkeiseen tutkimukseen ja luennointiin. Stipendejä myönnetään myös asiantuntijoille, opettajille sekä alan hallinto- ja tukihenkilöstölle.

Kyseessä ei ole lomamatka: Kuuden viikon opinto-ohjelmaan sisältyy vain muutama vapaapäivä. Luennoille, paneeleihin, seminaareihin ja kulttuuritapahtumiin osallistumisen lisäksi työstämme kukin omaa projektiamme. Lisäksi saamme mahdollisuuden osallistua kolmelle opintomatkalle, jotka suuntautuvat Bostoniin, Washingtoniin ja New Mexicoon.

Jos haluat kuulla lisää, seuraa tätä kesäblogia! Seuraavat blogikirjoitukset julkaistaan 14.6. ja 21.6.2016.

Lisätietoa:

www.monikanaiset.fi / @monikanaiset / @osaavatnaiset
www.fulbright.fi / @FulbrightFIN

Kirjoittaja Heidi Hirvonen työskentelee projektivastaavana Monika-Naiset liitto ry:n hallinnoimassa ja Uudenmaan TE-toimiston rahoittamassa työllistämisprojektissa Osaavat naiset, jossa autetaan pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia naisia koulutus- ja työpolkunsa alkuun.

 

”Puhutko somaliaa, farsia, nepalia, sonoria, entä suomea?”
Tukea maahanmuuttajanaisten työllistymiseen Monika-Naisista

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Teksti: Marjatta Vasara

Puheensorinaa, kysyviä katseita: tännekö piti tulla? Aamun saalis: viisi naista, ulkonäöstä arvaten Afrikasta ja Aasiasta, kuten useimmiten. Menemme perähuoneeseen, Heidi vetää esittäytymisen ja työrutiinit. Meitä vapaaehtoisia on paikalla kaksi, teemme työnjaon: sinä otat tuon uuden afganistalaisen, minä jatkan näiden somalien kanssa. Tulisiko Asho tarvittaessa tulkiksi?

Ovi käy, sisään pujahtaa kaksi naista, pälyileviä ensikertalaisia. Heidi nappaa heidät Dejana apunaan; lyhyt esittäytyminen, nimet listaan ja täyttämään ilmoittautumislomaketta.

Me etenemme perustietojen kanssa, pähkäilemme suomen kielen taitoa (uskaltaako pistää ´tyydyttävä´, kun ymmärtää jotenkin mutta puhuminen on epävarmaa?). Kysellään työkokemusta ja toiveita. Joku haluaisi ravintola-alalle, äkkiä selaamaan netistä koulutuspaikkoja. ”Onko sinulla jo hygieniapassi?” Kummastelua: ”Minun tuttu työ-, työtä ravintola, ei tarvita mikä passi?” Löytyy tulkkausapua, niin saan asian selitetyksi, sitten etsimään passin suorittamista. Nainen ihmettelee: ”Miksi Suomessa aina paperi, paperi?”

Heidi vetää fläppitaululle työhaastatteluaikoja ja -paikkoja. Onko kaikilla cv:t kunnossa, hän tarkistaa. Kysyviä silmäyksiä, osalle cv on täysin outoa. Siispä niitä laatimaan!

Puoli tuntia jäljellä, taas uusi tulija ovella. Hän on kuulemma käynyt joskus aiemmin ja haluaa nyt HETI töitä. Suomen kielen taito, koulutus, työkokemus – ”Olethan TE-toimiston asiakas?” Ehditään häthätää alkuun. ”Pääsetkö tulemaan torstaina – et – entä ensi tiistaina? Tavataan viikon päästä!”

Parituntinen hurahtaa pikaisesti; koskaan ei tullessaan tiedä, mitä aamupäivä mukanaan tuo. Joskus päästään nopeasti eteenpäin, kun työsuunnitelmat ovat selvät ja edellytyksiä on, mutta usein selviteltävää riittää: mihin oikein halutaan, riittävätkö tähänastinen koulutus ja työkokemus? Jos ne puuttuvat eikä suomen kielen taitoakaan juuri ole, saa todella tuumia, millaisia neuvoja voi antaa.

Yhteistyötahoja toki on, oppilaitoksia ja kursseja on tarjolla useita, kun vain löytyy se sopiva ja sinne vielä pääsisi. Ongelmallisinta on, jos puuttuu täysin luku- ja kirjoitustaito millään kielellä tai ei ole mitään käsitystä siitä, mitä haluaisi isona tehdä; kaikki tuntuu kelpaavan mutta mikään ei sitten sovikaan. Tärkeintä on työn saanti – miksi matkassa on niin monta mutkaa? Sitä välillä ihmettelee ns. auttajakin.

Kirjoittaja toimii vapaaehtoisena Monika-Naiset liiton Osaavat naiset -projektissa.

Monika-Naiset liiton ehdotuksia työllisyyden parantamiseen

Helsingissä 19.2.2016

Työ- ja elinkeinoministeriö
Työllisyyskokeilujen selvityshenkilö Maria-Kaisa Aula

Asia: Kokeilulla keinoja työllisyyden parantamiseen

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa ehdotuksia kokeiluiksi työllisyyden parantamiseen. Liitto on tehnyt työtä pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajanaisten parissa jo vuodesta 2011.

Liiton ydintoimintaa on kehittää ja tarjota palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsilleen. Tätä työtä toteutetaan Voimavarakeskus Monikassa ja Turvakoti Monassa. Ydintoiminnan tukena kehitetään ja tarjotaan kotouttavaa toimintaa MoniNaisten Tilassa ja Osaavat naiset –projektissa, jossa tarjotaan ohjaus-, neuvonta- ja ryhmätoimintoja maahanmuuttajanaisten kotoutumisen, työllistymisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen tueksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Palvelut toimivat matalan kynnyksen periaatteella.

Liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä tukien jäsenjärjestöjään (11) niiden toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä ja aktivoimalla naisjärjestöjä yhteiseen toimintaan ja vaikuttamistyöhön. Liitto valvoo maahanmuuttajanaisten oikeuksia seuraamalla lainsäädäntöä ja päätöksentekoa, antamalla lausuntoja, tekemällä kannanottoja ja osallistumalla asiantuntijana työryhmiin ja neuvottelukuntiin. Liitto tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä ja toimii asiantuntijana maahanmuuttajataustaisiin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Järjestöömme on vuosien aikana kertynyt kokemuksia ja tietoa maahanmuuttajanaisten työelämätilanteesta. Moninaisena työyhteisönä kehitämme parhaita keinoja maahanmuuttajanaisten työllistymisen tukemiseksi myös osana oman organisaatiomme kehittämistä. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee nykyisin 27 henkilöä ja noin 70 % heistä on syntynyt muualla kuin Suomessa.

Lähtökohdat

Pääkaupunkiseudun suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät jatkuvasti kasvaviin työttömyyslukuihin ja pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymiseen yhdessä ennakoimattomasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän ja kotouttamisjärjestelmän kuormittumisen kanssa. Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät Suomessa kantasuomalaisia heikommin, ja hitainta työllistyminen on ulkomaalaistaustaisilla naisilla.

Monika-Naiset liitto ry on erityisen huolissaan niiden maahanmuuttajataustaisten naisten tilanteesta, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa huolimatta vuosien tai vuosikymmenten asumisesta Suomessa. Erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisilla naisilla on suuria vaikeuksia päästä mukaan työelämään ja löytää paikka suomalaisilla työmarkkinoilla.

Erityishaasteita kohderyhmän työelämään siirtymiselle muodostavat myös monet sosiaaliset ongelmat, esimerkiksi pari- ja lähisuhdeväkivalta tai lähtömaassa koetut traumat sekä fyysiset tai psyykkiset sairaudet. Maahanmuuttajien riski joutua pahoinpitelyrikoksen uhriksi Suomessa on kaksi ja puoli -kertainen kantaväestön riskiin nähden (Optula 2014). Myös kulttuuritaustalla on vaikutusta työllistymiseen, koska perhe perustetaan kantasuomalaisia aiemmin, lapsiluku on suurempi ja hoivavastuu kasaantuu perheissä useimmiten naisille. Hoivavastuu voi tarkoittaa vastuuta omista ja/tai sukulaisten lapsista sekä muista omaisista. Pitkään lapsia kotona hoitavien naisten suomen kielen taito ja tietoisuus yhteiskuntarakenteesta jää usein heikoksi, mikä puolestaan aiheuttaa eristäytymistä ja syrjäytymistä.

Maahanmuuttajanaisten tukeminen koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä on erityisen tärkeää yhteiskunnan peruspalvelujen siirtyessä verkkoon. Käytännön asiakastyössämme olemme huomanneet, että vuoden 2013 alusta käynnistynyt TE-palvelujen organisaatiomuutos on vaikuttanut merkittävästi erityisesti niiden työnhakijoiden tilanteeseen, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa siirtymävaiheessa kohti suomalaista työelämää.

Muutokset ovat lisänneet merkittävästi henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta juuri maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kohdalla. Järjestöt vastaavat tähän haasteeseen järjestämällä työllisyyttä tukevaa toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa todettiin jo vuonna 2014 (Eronen et. al 2014: 75), että palvelujen siirtyessä yhä enenevässä määrin verkkoon on huomioitava myös ne asiakkaat, joiden kielitaito on puutteellinen. Tämä tarkoittaa myös selkosuomen huomioimista sähköisten palvelujen suhteen. Maahanmuuttajataustaisten naisten digitaaliset taidot ovat usein puutteelliset tai olemattomat, mikä vaikeuttaa niin ikään merkittävästi työnhakua.

Kolmannella sektorilla pystytään tavoittamaan ja auttamaan kustannustehokkaasti niitä maahanmuuttajataustaisia naisia, joita yhteiskunnan peruspalvelut eivät tavoita. Järjestöt tarjoavat myös useille maahanmuuttajataustaisille naisille ensimmäisen mahdollisuuden päästä tutustumaan suomalaiseen työelämään. Monika-Naiset liitto ry tarjoaa vuosittain lukuisia työmahdollisuuksia niin maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille kuin eri alojen oppilaitosten opiskelijoille. Vain naisille tarkoitettu tavoitteellinen toimintaympäristö tarjoaa näköalapaikan kolmannen sektorin työhön, verkostoja sekä tilaisuuden kartuttaa tietoja ja taitoja monikulttuurisesta ja sukupuolisensitiivisestä ohjaus- ja neuvontatyöstä. Vuonna 2015 liitto oli mukana Työvoiman Palvelukeskus Duurin pilottiprojektissa tarjoten viidelle kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevalle naiselle työkokeilumahdollisuuden.

Työllistämisprojektin parhaat käytännöt

Uudenmaan TE-toimiston rahoittaman ja Monika-Naiset liitto ry:n koordinoiman Osaavat naiset -projektin ydintavoitteena on auttaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia maahanmuuttajanaisia työelämään. Projekti on ylittänyt sille asetetut vuositavoitteet vuosina 2012–2015. Vuonna 2015 yli 100 projektin asiakasta pääsi työpolkunsa alkuun (työkokeilu, palkkatukijakso, määräaikainen tai vakituinen työ).

Toiminnan ensisijaista kohderyhmää ovat kotoutumisen tukea tarvitsevat maahanmuuttajanaiset, esimerkiksi Somaliasta, Irakista, Afganistanista, Syyriasta sekä Afrikan ja Kaakkois-Aasian maista tulevat naiset. Toiminta tavoittaa kohderyhmään kuuluvia naisia, jotka ovat iältään 18–65-vuotiaita. Vain naisille tarkoitetussa matalan kynnyksen toimintaympäristössä käytetään sukupuolisensitiivistä ohjausmallia. Sukupuolisensitiivisyys (gender sensitivity) merkitsee herkkyyttä ja taitoa huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset. Osaavat naiset -projekti toimii Helsin-gissä, Vantaalla ja Espoossa ja tekee kiinteää yhteistyötä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla toimivien työnantajien kanssa.

Osaavat naiset -työllistämisprojekti tarjoaa henkilökohtaista ohjausta kuudella eri kielellä. Koulutus- ja työpaikkaa etsiviä maahanmuuttajanaisia autetaan yksilö-ohjauksessa, ja tapaamisissa annetaan apua ansioluettelon, työpaikkahakemuksen kirjoittamiseen ja räätälöidään asiakaskohtaisesti yksilöllisiä työllistämispolkuja kolmikantayhteistyön avulla TE-toimistojen vastuuvirkailijan ja asiakkaan kanssa. Asiakkaita ohjataan hakeutumaan suomen kielen kursseille ja ammatillisiin koulutuksiin. Erityisesti monisivuiset, suomeksi täytettävät verkkolomakkeet ovat maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille usein vaikeita täyttää. Yksilötapaamisissa tarjotaan myös psykososiaalista tukea ja kannustetaan työnhakijoita tunnistamaan omat voimavaransa ja katsomaan eteenpäin.

Voimaantumisen kokemuksia Osaavat naiset -työllistämisprojektissa kartoittaneet Sini Moilanen ja Saara Tirronen korostivat Metropolia Ammattikorkeakouluun tehdyssä lopputyössään, että

“.. voimaantumisen tukeminen näyttäytyy asiakastyössä ja sen tavoitteissa keskeisenä. Työllistymisen voidaan nähdä lisäävän muun muassa asiakkaiden hyvinvointia ja henkilökohtaista hallinnan tunnetta, jotka ovat kummatkin yhteydessä ihmisen voimaantumiseen. Lisäksi projektissa tehtävässä työssä asiakkaiden henkilökohtaista osaamista ja kompetensseja pyritään nostamaan esille asiakkaan työllistymistä tukevina tekijöinä.”

Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi projekti tarjoaa viikoittain kolme työpajaa, joissa käydään läpi suomalaisen työelämän pelisääntöjä, harjoitellaan työhaastattelutilanteita sekä hyödynnetään projektissa kehitettyä selkokielistä työelämäopasta. Työhakijoiden haasteena on usein heikko käsitys suomalaisesta yhteiskuntaraken-teesta sekä epärealistiset käsitykset työelämästä. Suomeen muuttaneelle naiselle ei ole aina helppoa omaksua Suomessa vallitsevaa elinikäisen oppimisen ideologiaa ja nähdä itseään potentiaalisena aikuisopiskelijana ja/tai ammatinvaihtajana. Korkeasti koulutetuille naisille on perustettu oma mentorointiryhmä, jossa 22 naista työsken-telee kahdeksan kuukauden jakson ajan. Mentorointitoimintaa kehitetään Väestöliitto ry:n luoman Womento-mallin perusteella yhteistyössä Womento – projektin työntekijöiden kanssa. Projektissa toimii lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä, joista osa on maahanmuuttajataustaisia.

Projektissa luotu yritysyhteistyömalli mahdollistaa kiinteän yhteistyön pääkaupunkiseudun julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työmahdollisuuksia projektin asiakkaille ovat tarjonneet niin kaupunkien vanhainkodit, leikkipuistot, asukastalot, päiväkodit kuin ala-asteen koulutkin. Yhteistyötä tehdään Tokmanni-konsernin, SOL Palvelut Oy:n, HOK-Elannon sekä Tiger-myymäläketjun kanssa.

Tehokas verkostoituminen ja vaikuttamistyö eri sektoreilla on mahdollistanut tehokkaan ja tuloksellisen toimintamallin kehittämisen. Osaavat naiset -projektissa on tehty yhteistyötä EU-rahoitteisen, kuuden EU-maan kanssa yhteistyössä toteutetun maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistamiseen keskittyvän Forward-projektin (2011–2013) kanssa.

Vuoden 2016 yhteistyötahoja ovat Väestöliiton Womento-mentorointihanke, Stadin ammattiopiston ja Helsingin kaupungin KYKY-hanke sekä Luksian ammattiopiston Osallisena verkossa – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -hanke. Yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisen Luetaan yhdessä -verkoston sekä useiden muiden verkostojen kanssa.

Ratkaisuehdotuksia ja huomioitavaa työllistämisen edistämiseksi:

I Työnhakijoiden auttaminen työelämään

1. Faktatiedon tarjoaminen heti maahantulon alkumetreiltä koko perheelle: Tietoa suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta, työmarkkinatilanteesta, työelämän velvollisuuksista ja oikeuksista tulee tarjota maahan muuttaneille naisille, mutta myös koko perheelle. Suomessa kaikki aikuiset käyvät työssä kodin ulkopuolella, ja myös nainen/äiti osallistuu työelämään. Miehille tulisi siirtää tietoa siitä, että opiskelemaan ja/tai työelämään siirtyvä puoliso ei näyttäytyisi uhkana, joka voi pahimmillaan rikkoa parisuhteen ja perheen.

2. Hoivavastuun kartoittaminen: Ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisilla naisilla hoivavastuu kasautuu usein suhteettoman suureksi. Hoivan kohteita voivat olla niin omat kuin sisaruksen lapset ja/tai muut sukulaiset tai lapsenlapset. Hoivavastuun seurauksena naisten voi olla vaikea irtautua kodin piiristä ja siellä vallitsevien velvollisuuksien ja odotusten paineista lisäkouluttautumaan ja työhön. Naisten voimaannuttaminen alkaakin juuri siksi ruohonjuuritason työstä eli siitä, että aletaan rakentaa hänelle tilaa nähdä itsensä yhteiskuntaan aktiivisesti osallistuvana kansalaisena ja työnhakijana.

3. Luku- ja kirjoitustaidottomien naisten eteenpäin ohjaaminen: Osalla köyhimmistä maista muuttaneista naisista ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua ollenkaan tai koulua on käyty muutaman vuoden ajan. Tällöin käsitys suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta voi olla hyvin ohut, ja luku- ja/tai kirjoitustaito heikko tai olematon. Osa em. ryhmän työnhakijoista onkin jumiutunut vuosien tai jopa vuosikymmenten työkokeilu- ja palkkatukikierteeseen, mikä tarkoittaa jatkuvaa vuorottelua tuetun työllistämisen ja työttömyysjakson välillä työpaikkojen ja tehtävien vaihtuessa.

4. Oppimisvaikeuksien kartoittaminen: Osalla työnhakijoista on myös aikuisiän oppimisvaikeuksia ja/tai hahmotushäiriöitä, joiden tunnistamiseen tulisi löytää lisää resursseja TE-palveluissa heti alusta lähtien.

5. Traumakokemusten vaikutuksen huomiominen: Osalla parisuhde- ja perheväkivaltaa koneista tai sota-alueilta Suomeen muuttaneista naisista posttraumaattiset oireet aktivoituvat vasta uuteen kotimaahan muuton jälkeen ja vaikeuttavat sekä suomen kielen oppimista että työelämään hakeutumista. Psyykkisten oireiden lisäksi myös fyysiset oireet ja sairaudet on kartoitettava.

6. Kotiäitien tilanteen huomioiminen: Pitkään kotona lapsiaan hoitaneiden äitien mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen ja työelämävalmennuksiin on lisättävä (järjestetty lastenhoito / varhaiskasvatus).

7. Muun osaamisen tunnistamisen tehostaminen: Maahan muuttaneilla naisilla on valtavasti osaamista, esimerkiksi harvinaisten kielten taitoa ja kulttuurien tuntemusta. Omaa osaamista pitää opetella tuomaan paremmin esille ja verkostoitua niin maahan muuttaneiden kuin kantasuomalaistenkin kanssa.

8. Realistisen tiedon lisääminen koulutusjärjestelmästä: Suomessa ja muissa länsimaissa vallitseva elinikäisen oppimisen visio ja (aikuis-)koulutusjärjestelmä tuntuvat usein erityisesti köyhimmistä maista muuttaneista naisista vierailta, eikä itseä ole helppo mieltää koulun penkille lähteväksi/palaavaksi opiskelijaksi, vaikka kyseessä olisi ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus/ammatillinen koulutus. Maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on kannustettava hakeutumaan työharjoittelupaikkoihin laaja-alaisesti (ei vain sosiaaliala).

9. Digiosaamisen kartoittaminen: Osalle maahanmuuttajataustaisista naisista tietokoneen käyttötaito on erittäin heikko tai olematon. Kyvyttömyys käyttää tietotekniikkaa hidastaa kotoutumista ja aiheuttaa syrjäytymistä sekä peruspalvelujen ja -tietojen ulkopuolelle jäämistä. Työnhaun näkökulmasta riittävät atk-taidot ovat välttämättömät: TE-toimiston palvelut ovat yhä enenevässä määrin verkossa.

10. Mentorointiohjelmien tehokkaampi hyödyntäminen.

II Työantajayhteistyö

1. Työantajien asenteisiin vaikutettava kampanjoinnin avulla.
2. Työnantajayhteistyötä lisättävä harjoittelupaikkojen löytämiseksi maahanmuuttajataustaisille naisille.
3. Suomen kielen taitovaatimusta alennettava joillain aloilla: Erinomainen suomen kielen taito ei ole kaikissa työtehtävissä työstä suoriutumisen edellytys.
4. Suomen kielen oppimista työn ohessa tuettava: Työpaikoilla on mahdollista tukea suomen kielen ja erityisesti ammattialaan liittyvän sanaston opiskelua
5. Työntekijäpankkeja perustettava lisää.
6. Työn vastaanottaminen tehtävä helpommaksi: Maahanmuuttajataustaisia naisia tulisi kannustaa ottamaan vastaan myös osa-aikatyötä.
7. Mikroyrittäjyyden mahdollistaminen tehtävä helpommaksi.
8. Yhteistyötä jo olemassa olevien, maahanmuuttajataustaisten naisten perustamien yritysten kanssa lisättävä.
9. Tietoa oppisopimuskoulutuksesta tulisi lisätä.
10. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen ja hyödyntäminen tehtävä helpommaksi.

Lopuksi

Osaavat naiset -projektille on ollut alusta asti erittäin suuri kysyntä. TE-palvelujen asiakasohjaus ei riitä työllistymisen tukemiseen, kun kyseessä on pitkään työttömänä ollut maahanmuuttajataustainen työnhakija. Asioiden hoitaminen puhelimitse ja/tai verkon kautta on useimmille projektin asiakkaista mahdotonta. Projektissa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta määrällisten tavoitteiden ylittyneen vuosina 2012–2015. Työnhakijan vahvuuksiin ja osaamisen kehittämiseen keskittyvä toimintamalli on vaikuttanut asiakkaiden aseman paranemiseen työmarkkinoilla. Useille maahanmuuttajataustaisille naisille jo ensimmäisen työkokeilupaikan löytäminen Suomesta on todella haastavaa.

Projektista tehdyn kahden opinnäytetyön perusteella voi todeta, että asiakkaat ovat kokeneet tilanteensa kohentuneen ja itseluottamuksensa kasvaneen projektiin osallistumisen myötä. Turvallisessa ja vain naisille tarkoitetussa toimintaympäristössä naisten on ollut mahdollista voimaantua ja löytää avaimia oman tulevaisuutensa rakentamiseen uudessa kotimaassa. Projektissa saatujen tulosten perusteella voidaan siis todeta kehitetyn ohjausmallin soveltuvan juuri sukupuolisensitiivistä työotetta vaativaan ohjaustyöhön maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden parissa.

Vaikeasti työllistyvien ja/tai osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden aut-tamiseksi työelämään on luotu runsaasti projekteja niin pääkaupunkiseudulla kuin valtakunnallisestikin. Yhteistä matalan kynnyksen toimintaympäristöissä toteutettaville projekteille on mahdollisuus tarjota henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, työelämävalmennusta sekä kontakteja työelämään. Vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden auttamiseen kehitetyt toimintamallit ovat useimmiten kontekstivapaita ja sovellettavissa eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille. Osa kohderyhmistä, kuten maahanmuuttajataustaiset naiset, hyötyy kuitenkin eniten juuri matalan kynnyksen toimintaympäristössä vain naisille suunnatusta, sukupuolisentiivisestä ohjaus- ja neuvontatyöstä.

Monika-Naiset liitto ry ehdottaa maahanmuuttajataustaisille naisille suunnatun työllistämisprojektin hyvien käytäntöjen monistamista valtakunnallisesti toteutettavan pilottihankkeen avulla. Pilotointi on mahdollista toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimintaideana on hyödyntää Monika-Naiset liitto ry:n olemassa olevia verkostoja ja osallistaa toimintaan mukaan jo Suomeen kotoutuneita ja työelämässä toimivia maahanmuuttajataustaisia naisia.

Kunnioittavasti,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja
045 6759 276
jenni.tuominen@monikanaiset.fi

Heidi Hirvonen
Osaavat naiset – projektin vastaava
045 2375 014
heidi.hirvonen@monikanaiset.fi

Kokeilulla keinoja työllisyyden parantamiseen (pdf)