Tag Archives: puoliväliriihi

Me välitämme, vaikka kehysriihi ei

Puoliväliriihessä ei saatu aikaan päätöstä pakolaiskiintiön korottamisesta. Kyseessä oli puhdas arvovalinta.

Hallitus kokoontui alkuviikosta pääministeri Juha Sipilän johdolla puoliväliriiheen neuvottelemaan valtiontalouden suurista linjoista. Sisäministeri Paula Risikko tiedotti pääsiäisen alla ehdottavansa Suomen vuotuisen pakolaiskiintiön korottamista nykyisestä 750:stä paikasta 1050:een ensi vuonna. Pakolaiskiintiön nostamisesta ei kuitenkaan vielä saatu aikaan päätöstä.

Pakolaiskiintiötä korotettiin vuonna 2015 300 hengellä. Korotus edellytti yhteensä 1,6 miljoonan euron lisäystä valtion budjetissa. Valtiontalouden tasolla kiintiöpakolaisten vastaanotossa puhutaan pikkusummista. Päätös olla korottamatta pakolaiskiintiötä ei ollut taloudellinen. Kyseessä oli puhdas arvovalinta ja mielikuvaviesti kriisissä olevan populistisen politiikan kannattajille.

Sisäministeri Risikon ehdottama korotus ei ollut suuren suuri, mutta se oli ehdottoman tärkeä ja positiivinen ensimmäinen askel: jokaiselle pakolaiskiintiöön pääsevälle kyse on elämän pelastavasta käänteestä. Täpötäysillä pakolaisleireillä vuosikausia odottaneiden perheiden kannalta jokainen lisäys valtioiden kansallisiin pakolaiskiintiöihin on kullanarvoinen ja kaivattu.

Merkittävää korottamista on pidetty esillä toistuvasti hallituspuolueiden johtoa myöten, joskin lupaukset on sidottu milloin turvapaikanhakijatilanteen ”hallintaan saamiseen”, milloin taas pakolaisten kuntapaikkojen riittävyyteen tai yhteiseurooppalaisen ratkaisun ensisijaisuuteen. Sipilän kommentit sydämen äänestä ja valmiudesta nostaa pakolaiskiintiötä ovat kuitenkin täysin merkityksettömiä korulauseita, jos konkreettiset päätökset ja teot eivät milloinkaan nouse sanojen tasalle.

Suomeen on saapunut pitkään verrattain vähän turvapaikanhakijoita, ja yhden poikkeuksellisen vuoden jälkeen hakijoiden määrä on jälleen palannut takaisin pitkäaikaiselle normaalitasolleen. Muutos johtuu Suomenkin painostamasta  EU-maiden:n politiikasta, jossa niin unionin ulkorajat kuin maanosan sisäiset väylät on pyritty tilkitsemään ja turvapaikkaa hakevat pyritty pitämään maanosan ulkopuolella. Samaan aikaan hallitus on tehnyt turvapaikkapolitiikkaa, jonka keskeisimpänä lähtökohtana ei ole ollut vainoa ja sotaa pakenevien auttaminen vaan ”vetovoimatekijöiden” poistaminen.

Selittelyn ja epämääräisten, hamaan tulevaisuuteen sidottujen lupausten sijaan Suomella on mahdollisuus toimia juuri nyt. Suomi on vauras maa, ja meillä on vankkaa kokemusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Meidän on täysin mahdollista auttaa nykyistä useampaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista tarjoamalla hallittu ja turvallinen reitti pakolaisleireiltä suojeluun YK:n ja omien viranomaistemme huolella valitsemille henkilöille.

Norja on jo nostanut kiintiönsä 3 120:een. Ruotsi vastaanottaa tänä vuonna 3400 kiintiöpakolaista ja valmistautuu ensi vuonna nostamaan kiintiön 5 000:een. Mikäli Suomi olisi kunnioittanut globaalia oikeudenmukaisuutta puistattavan juhlarahasuunnitelman sijaan reagoimalla aidosti maailmanlaajuisen pakolaistilanteen pahenemiseen ja nostamalla pakolaiskiintiötä samassa suhteessa pakolaisten määrän kasvun kanssa, myös meidän kiintiömme olisi nyt samaa kokoluokkaa naapurimaiden kanssa.

Pakolaiskiintiön suuruudesta päättää eduskunta syksyn talousarviokäsittelyssä. Hallitus kokoontuu päättämään budjettiesityksensä yksityiskohdista elokuun budjettiriihessä. Meidän yli 40 suomalaisen eri alojen kansalaisjärjestön ja yhteiskunnallisen vaikuttajan yhteinen työ jatkuu, ja mukaan tarvitaan entistä useampia teistä. Kerrotaan kuuluvasti hallitukselle ja eduskunnalle millaisen Suomen haluamme. Pakolaiskiintiön kasvattamisen aika on nyt.

Teksti Mikko Aarnio. Kirjoittaja työskentelee oikeudellisena asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.