Tag Archives: tasa-arvo

Tutkimukset osoittavat, että, maahanmuuttajanaiset jäävät työelämän ulkopuolelle miehiä useammin. Miksi?

Teksti ja kuva: Bahar Mozaffari, Monika-Naiset liiton puheenjohtaja

 

Se, että maahanmuuttajanaiset jäävät työelämän ulkopuolelle miehiä useammin, johtuu osittain naisten käsityksestä itsestään, eli heidän naisidentiteetistään.

Naisten asema vaihtelee eri maissa: osa maahanmuuttajista tulee maista, joissa sukupuoli vahvasti ja vakavasti määrittää henkilön oikeudet, velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet niin työelämässä, kotona kuin muutoinkin yhteiskunnassa.

Kaiken kaikkiaan maissa, joissa naiset eivät perinteisesti ole mukana työelämässä ja joissa naisten osallistuminen talous- ja elinkeinoelämään on rajoittunutta, he elävät alistettuina ja vailla todellista valtaa. Mies asetetaan naisen yläpuolelle laissa, uskonnossa ja kulttuurissa, ja naisten ja miesten tietoja, taitoa ja työtä ei arvosteta samalla tavalla. Naisella on välinearvo, hän on yksi työkalu, joka varmistaa, että miehellä menee hyvin.

Naiset ovat ne, jotka hoitavat kotityöt ja lapset, mikä on vaativaa, mutta sitä ei arvosteta eikä siitä makseta palkkaa. Lait ja säännöt on kirjoitettu patriarkaalisten ja ikivanhojen lakien perusteella, jotka vahvistavat naisten alistetun aseman ja pitävät heitä objekteina. Naiset joutuvat tukahduttamaan omat tarpeensa ja biologian saavuttaakseen kunnioitusta ja turvaa.

Maahanmuuttajanaiset, jotka ovat kokeneet systemaattista väkivaltaa melkein joka päivä sekä kotona että yhteiskunnassa, alkavat vähitellen uskoa, että ”naiset ovat naisia ja miehet ovat miehiä”. Lopulta he uskovat, että miehet todella ovat naisia viisaampia. Kaiken lisäksi heiltä opetetaankin niin!

Tällaisen ajattelun lopputulos on syrjäytyminen yhteiskunnasta. Syrjäytyminen on elämänhallinnan vastakohta. Syrjäytymiseen liittyvät vahvasti taloudellisten ja henkisten voimavarojen puute sekä sosiaalinen osattomuus.

Maahanmuuttajanaisten lähtömaassa vallitseva sukupuolten epätasa-arvo heijastuu helposti myös heidän tulevaisuuteensa Suomessa. Naiset, jotka kasvaessaan ovat oppineet suorittamaan muiden asettamia odotuksia ja uskoneet, että naisilla ei ole mahdollisuutta saada enempää kuin mitä esimerkiksi perheissä, kulttuurissa ja yhteisöissä heille annetaan, eivät voi myöskään löytää paikkansa esteettömästi uudessa kotimaassaan. He eivät pääse nauttimaan Suomen lainsäädännön takaamista oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista.

Entisen kotimaan ongelmista seuraava syrjäytyminen, sieltä periytyvä sukupuolten välinen epätasa-arvo ja uudessa kotimaassa mahdollisesti koettu maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen eriarvoisuus ajavat maahanmuuttajanaiset ”tuttuihin ja turvallisiin” ihmissuhteisiin oman lähtömaan miesten kanssa. Nämä suhteet sementoivat saman asetelman kuin jo kotimaassakin oli, ja tämä taas vahvasti rajoittaa maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia ymmärtää itseään ja tunteitaan. Sillä maahanmuuttajanaisten on vaikeampaa tunnistaa omia tarpeitaan ja sitä, mitä he itse haluavat.

Edelleen naiset kantavat suurimman vastuun lasten- ja kodinhoidosta perheissä, koska heidän omaan kulttuuriinsa kuuluu ja heidän omaantuntoonsa on syöpynyt käsitys, joka estää heitä uhraamasta aikaa itsensä kehittämiseen ja joka estää tai rajoittaa heitä toimimasta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Nämä syyt estävät maahanmuuttajanaisia kotoutumaan ja työllistymään.

Kannanotto 11.05.2017:
Naiset kantavat suhteettoman suuren osan sote-uudistuksen kustannuksista

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että sote-uudistusta koskevassa lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa huomioidaan uudistusten merkittävät naisiin kohdistuvat vaikutukset. Uudistuksen sukupuolivaikutuksia on arvioitava jatkuvasti uudistuksen edetessä, ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon naisnäkökulma ja naisten terveyden erityispiirteet. Sukupuolten tasa-arvosta ja naisten asemasta sote-uudistuksessa keskusteltiin 3. toukokuuta Naisjärjestöjen sote-klinikassa Eurooppasalissa.

Hallituksen esittämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa naisiin sote-palvelujen käyttäjinä, työntekijöinä ja palveluntuottajina. ”Edellytämme, että sote-palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Olemme huolissamme siitä, että muun muassa monimutkainen monituottajamalli ja palvelujen digitalisaatio voivat vaikeuttaa esimerkiksi ikääntyvien, vammaisten tai maahanmuuttajanaisten palveluihin pääsyä”, kiteyttää Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. ”Uudistuksen riskinä on myös naisvaltaisen sote-alan palkkauksen ja muiden työehtojen huonontuminen, joilla on pitkän aikavälin kielteiset vaikutukset palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin. Sote-alalla toimivien naisyrittäjien ja järjestöjen kohdalla sote-uudistus tarkoittaa mittavaa toimintakentän muutosta, jonka huolena on, että varsinkin pienet toimijat jäävät ulkomaisomisteisten suuryritysten jalkoihin.”

Naiset sote-palvelujen käyttäjinä

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Kätilöliiton puheenjohtaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen Millariikka Rytkönen näkee uudistuksen myös mahdollisuutena kehittää saumattomia hoito- ja hoivaketjuja ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluissa. Monika-Naiset liiton huolena on, osataanko sote-uudistuksessa ottaa huomioon maahanmuuttajataustaisten naisten tarpeet. Liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen kysyy: ”Parantaako sote-uudistus palveluiden saatavuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta vai vahvistaako se eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta tuottavia rakenteita?” Varatuomari Tuulikki PetäjäniemiZonta International Piiri 20:sta puolestaan muistuttaa ikäihmisten olevan sekä sosiaali- että terveyspalveluiden suuri käyttäjäryhmä. Mitä vanhempiin ikäluokkiin siirrytään, sitä suuremmaksi kasvaa naisten osuus väestöstä ja siten myös palveluiden käyttäjistä. ”Lähipalvelut ovat ikääntyneille tärkeitä, sillä etäällä olevat palvelut eristävät ja heikentävät osallisuutta. Myös jatkuvuus ja pysyvyys ovat ikäihmisille tärkeitä ja ne tulisi ottaa huomioon palveluiden laatukriteereissä hinnan ohella.” Invalidiliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija ja vammaisjärjestöjen naisverkoston edustaja Tiina Lappalainen on huolissaan vammaisten naisten valinnanvapaudesta ja sote-palvelujen esteettömyydestä. Valinnanvapauden toteutumisesta on huolehdittava esimerkiksi kuljetuspalveluista riippuvaisten kohdalla. Vammaisille naisille on tarjottava pääsy laadukkaisiin terveyspalveluihin, kuten joukkoseulontoihin, joissa käytettävien kuvantamis-, laboratorio ja muiden hoitovälineiden sekä tilojen on oltava esteettömiä. Tämä on edellytys seulontojen yhdenvertaiseen saavutettavuuteen. Esteettömyyden vaatimuksen on koskettava myös sähköisiä palveluja: ”Digitalisaatiosta halutaan ratkaisuja moneenkin palveluun. Toisia ihmisiä se auttaa, mutta toisille se tuo lisää kynnyksiä palvelun toteutumiseen. Miten tieto, tekstin selkeys ja välineet saadaan saavutettaviksi?”

Naiset sote-alan työntekijöinä

Erityisen suurten muutosten kohteena ovat naisvaltaiset sote-alojen työpaikat ja pienet sote-yritykset. Suomen sairaanhoitajaliitto kantaa huolta henkilöstön asemasta uudistuksessa. Uudistuksen myötä 220 000 sote-alan työntekijää, joista noin 90 prosenttia on naisia, siirtyy maakuntien palvelukseen. Osa henkilöstöstä vaihtanee maakuntien ohella myös yksityiselle työnantajalle. ”Enemmistö sairaanhoitajista pelkää uudistuksen vähentävän sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja ja lisäävän epätyypillisten työsuhteiden määrää. Tällaiset muutokset heikentävät naisten työsuhteiden ehtoja entisestään”, huomauttaa liiton puheenjohtaja Nina Hahtela. ”Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. On huolehdittava siitä, etteivät sote-menoja rajoitettaessa kärsijöinä ole hoivatyötä tekevät naiset”, muistuttaa lastenlääkäri ja Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n hallituksen jäsen Tiina Tuomela. ”Kustannukset eivät saa siirtyä hoivatyötä tekeville naisille huononevien palkkojen, työn kuormittavuuden ja palkattoman hoivatyön kasvun muodossa.”

Naiset sote-palvelujen tuottajina

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat naisyrittäjien toiseksi suurin toimiala. Naisten osuus sote-alan yrittäjistä on yli 70 prosenttia ja valtaosa sote-alan yrityksistä on pieniä, alle 10 hengen mikroyrityksiä. Fysioterapeutti Kirsi Miss peräänkuuluttaa pienyrittäjien toimintaedellytysten turvaamista: ”Tuleeko pienyrittäjistä suurten sote-keskusten kiireapulaisia? Vai pitääkö alkaa ketjuuntumaan ja myydä yrityksemme isommille toimijoille, jotta pysyisimme mukana?” Toinen uhka on asiakassetelin hinnan asettaminen niin alhaiseksi, ettei pienillä toimijoilla ole varaa tuottaa palvelua. Uuden sote-mallin ja maakunnan palveluntuottajille osoittamien kriteerien tulee mahdollistaa myös pienten toimijoiden pääsy markkinoille.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että sote-uudistusta koskevassa päätöksenteossa hyödynnetään asiantuntijatiedon lisäksi työntekijä- ja käyttäjäryhmien kokemustietoa. Erilaisilla palvelunkäyttäjäryhmillä on myös oltava yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa saatavilla olevista palveluista ja niiden laadusta.

Sote-uudistuksen tasa-arvovaikutuksia tarkasteleva Naisjärjestöjen sote-klinikka kokosi naisjärjestöjen edustajia, naisyrittäjiä sekä poliittisia päätöksentekijöitä keskusteluun naisista sote-palveluiden käyttäjinä, työntekijöinä ja palveluntuottajina.  Tilaisuuden järjesti Naisjärjestöjen Keskusliitto yhteistyökumppaneinaan Eurooppanaiset ry, Lastentarhanopettajaliitto ry, Monika-Naiset liitto ry, Naistoimittajat ry, Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry, Suomen Naisyhdistys ry, Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Suomen Kätilöliitto ry, Suomen Yrittäjänaiset ry, Tunne rintasi ry, Zonta International Piiri 20 ry, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen YK-liitto, Vammaisfoorumi ja Vammaisjärjestöjen naisverkosto.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä. Lue myös Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto hallituksen esityksestä valinnanvapauslaiksi.

Lisätietoja

Terhi Heinilä, pääsihteeri terhi.heinila@naisjarjestot.fi puh. 040 530 5544
Anniina Vainio, järjestösihteeri anniina.vainio@naisjarjestot.fi puh. 050 388 8868
Anni Hyvärinen, projektikoordinaattori anni.hyvarinen@naisjarjestot.fi puh. 050 3763020

Kannanotto pdf-versiona

KESÄBLOGI: Osaava nainen maailmalla

Blogi 3_kuva 3

3. Kohtaamisia New Yorkissa: Angelika Kallio

Teksti: Heidi Hirvonen
Kuvat: Heidi Hirvonen ja Angelika Kallio

Tapaan Angelika Kallion kahvilassa Washington Square Parkin kulmilla. On helteinen perjantai-ilta, ja Kallio on luvannut kertoa työstään ja elämästään – siitä, miten vaatimattomista oloista lähtöisin oleva maahanmuuttajatyttö saavutti unelmansa.

Meille suomalaisille Kallio on se huikean kansainvälisen uran saavuttanut huippumalli, jonka muotisuunnittelija Karl Lagerfeld nosti päämallikseen 1990-luvun alussa. Mallin uransa huipulla Kallio työskenteli Calvin Kleinin kanssa ja poseerasi Ranskan Voguen kannessa. Tultuaan äidiksi 22-vuotiaana Kallio asettui asumaan New Yorkiin ja kouluttautui myöhemmin kiinteistönvälittäjäksi. Työkseen hän kunnostaa ja myy luksusasuntoja varakkaille newyorkilaisille.

Yli kahdeksan miljoonan asukkaan New York on yksi maailman kalleimpia kaupunkeja elää ja asua. Saman kadun varrella Manhattanilla voi nähdä miljonäärien luksustaloja ja kodittoman nukkuvan kadulla. Angelika vahvistaa, että suurin osa kaupunkilaisten tuloista kuluu asumiseen. Edullisia vuokra-asuntoja on harvoin vapaana, ja yksityisiltä markkinoilta vuokratusta pienestä asunnosta voi joutua maksamaan Manhattanilla 2300-3200 dollaria.

Blogi 3_kuva 2

Angelika itse asuu Manhattanilla, mutta hänen elämänsä ei ole aina ollut luksusta ja glamouria. Hän syntyi Latviassa yksinhuoltajaäidin tyttäreksi. Elämä Latviassa oli kovaa, ja Angelikan ollessa 11-vuotias äiti ja tytär muuttivat Suomeen. ”En osannut sanaakaan suomea, ja jouduin aluksi aika tiukille. Yritin parhaani, ja vähitellen opin kieltä ja sain ystäviä.”

Sisukkuus onkin piirre, jota Angelika on tarvinnut menestyäkseen urallaan. Ilman apua ja tukea ei menestyminen olisi ollut mahdollista. ”Mallitoimiston johtaja Laila Snellman on ollut tärkein tukijani. Hän on myös esikuvani, jolta olen saanut inspiraatiota ja uskallusta tavoitella omia unelmiani”, Angelika sanoo. ”Toinen esikuva on ollut oma äiti Rimma. Äiti on herkkä ihminen, mutta minua kohtaan hän oli ankara kasvattaja, joka uskalsi pitää rajat. Nyt jälkeenpäin ymmärrän häntä ja hänen kasvatusmenetelmiään vähän eri valossa kuin nuorempana”, Kallio jatkaa.

Yhä sujuvaa suomea puhuva Angelika toteaa olevansa suomalainen. ”Suomessa meidät hyväksyttiin ja saimme tukea ja apua. Sain vapauden ja mahdollisuuden kasvaa omaksi itsekseni.”

Angelika Kallio on esimerkki siitä, että vaikeistakin lähtökohdista huolimatta voi saavuttaa unelmansa. Tulevaisuus on täynnä uusia suunnitelmia töiden ja opintojen parissa. ”Haluan auttaa muita, erityisesti naisten aseman edistäminen on unelmani. Tiedän omasta kokemuksesta, miten kovaa esimerkiksi yksinhuoltajuus voi naiselle olla.”

Päämäärämme on yhteinen. Päätämme lähteä tutustumaan yhteen New Yorkin naisia auttavista järjestöistä. Millaista siellä on? Se selviää kesän edetessä. Rauhallista juhannusta!

Blogi 3_kuva 1

Lisätietoa:

www.monikanaiset.fi / @monikanaiset / @osaavatnaiset
www.fulbright.fi / @FulbrightFIN
www.nyu.edu / @nyuniversity

Kirjoittaja Heidi Hirvonen opiskelee Fulbright Finlandin myöntämän stipendin avulla New Yorkin yliopiston Culture and Society-ohjelmassa. Hän työskentelee projektivastaavana Monika-Naiset liitto ry:n hallinnoimassa ja Uudenmaan TE-toimiston rahoittamassa työllistämisprojektissa Osaavat naiset, jossa autetaan pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia naisia koulutus- ja työpolkunsa alkuun.

KESÄBLOGI: Osaava nainen maailmalla

Blogi 2 kuva 4

2. Opiskelijaelämää Manhattanilla

Teksti ja kuvat: Heidi Hirvonen

Saavun New Yorkiin lauantaina iltapäivällä. Kuuden viikon mittainen opinto-ohjelma New Yorkin yliopiston Culture and Society -ohjelmassa Fulbright Finlandin stipendiaattina on alkamassa. Lentokentältä jatkan taksilla kohtia Manhattania ja kampuksen asuntolaa, Palladiumia, joka sijaitsee Greenwich Villagen kaupunginosassa, aivan Broadwayn tuntumassa.

Blogi 2 kuva 2

Vuonna 1831 perustettu NYU on yksi maan suurimmista yksityisistä yliopistoista. New Yorkin lisäksi yliopistolla on kampukset Abu Dhabissa ja Shanghaissa sekä yhteistyötä yli 25 maan yliopiston kanssa. Opiskelijoista 25 % on vaihto-opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

Blogi 2 kuva 3

Multinational Institute of American Studies eli MIAS on järjestänyt Culture and Society-ohjelmia jo 35 vuoden ajan. Instituutin johtajana toimii professori Philip M. Hosay. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden syventää osaamista Yhdysvaltojen historiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyen, mutta myös tilaisuuden verkostoitua eri maista tulevien kollegojen kanssa. Lisäksi ohjelmaan kuuluu kolme matkaa, jotka suuntautuvat Bostoniin, Washingtoniin ja New Mexicoon.

Taksi pysähtyy yliopiston asuntolan eteen. Vihdoinkin saan tavata kasvotusten kollegani eri puolilta maailmaa. Tänä vuonna ohjelmaan osallistuu 17 asiantuntijaa. Suomen lisäksi edustettuina ovat mm. Angola, Brasilia, Bulgaria, Japani, Meksiko, Mongolia, Marokko ja Taiwan. Suurin osa osallistujista on kielten, kirjallisuuden tai kulttuurintutkimuksen oppiaineiden edustajia. Hieman yli puolet osallistujista on naisia.

Blogi 2 kuva 1

Yhteistä keskusteltavaa löytyy heti alusta alkaen niin luennoilla, kuin niiden jälkeenkin. Lounailla ja päivällisillä on mahdollisuus tutustua paremmin toisiimme sekä jakaa tietoa ja kokemuksia aiheiden risteillessä eri maiden työllisyystilanteista terveydenhuoltojärjestelmiin, perhevapaiden pituuteen tai ruokakulttuurien eroihin ja yhtäläisyyksiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat myös usein esillä, ja Suomea pidetään edelläkävijänä näissä kysymyksissä. Suomalainen koulutusjärjestelmä tunnetaan ja siitä halutaan oppia ja tietää lisää.

Ensi kerralla on aika tutustua muutamaan mielenkiintoiseen naiseen ja heidän tarinoihinsa.
Pysy verkossa! Seuraava blogi julkaistaan juhannusviikolla, tiistaina 21.6.2016.

Lisätietoa:

www.monikanaiset.fi / @monikanaiset / @osaavatnaiset
www.fulbright.fi / @FulbrightFIN
www.nyu.edu / @nyuniversity

Kirjoittaja Heidi Hirvonen työskentelee projektivastaavana Monika-Naiset liitto ry:n hallinnoimassa ja Uudenmaan TE-toimiston rahoittamassa työllistämisprojektissa Osaavat naiset, jossa autetaan pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia naisia koulutus- ja työpolkunsa alkuun.

KESÄBLOGI: Osaava nainen maailmalla

Osaava nainen Amerikassa, osa 1

1. Kohti New Yorkia

Teksti ja kuvat: Heidi Hirvonen

Istun lentokoneessa matkalla kohti New Yorkia. Mietin kulunutta vuotta ja edessä olevaa matkaa. Vuosi on ollut työntäyteinen kaikilla maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen parissa työskentelevillä, myös meillä Monika-Naiset liitossa. Suomeen saapui lyhyen ajan sisällä odotettua enemmän turvapaikanhakijoita, ja tehokkaita keinoja uusien tulijoiden kotouttamiseksi ja työllistämiseksi on kehitetty eri sektoreilla, eri puolilla maata.

Omassa työpaikassani maahanmuuttajataustaisten naisten oikeuksien, kotoutumisen ja työllistämisen eteen on tehty työtä jo lähes kaksi vuosikymmentä. Onkin hienoa päästä kertomaan tekemästämme työstä tällä kertaa maan rajojen ulkopuolelle, kaupunkiin, jossa asuu enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa.

Suomea pidetään usein kansainvälisissä vertailuissa tasa-arvon mallimaana. Viime viikolla tuli kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Suomi antoi naisille äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle vaaleissa – ensimmäisenä maana Euroopassa ja kolmantena maailmassa. Kansainvälisesti vertailtuna sukupuolten välisen tasa-arvon nähdäänkin usein olevan Suomessa hyvällä tasolla, mutta me Suomessa tiedämme, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu esimerkiksi työelämässä. Maahanmuuttajataustaisten naisten kokema epätasa-arvo on vieläkin epäreilumpaa: Työpaikan löytäminen on kolme kertaa vaikeampaa kuin kantasuomalaisilla, ja syrjintäkokemukset yleisiä jo työnhakuvaiheessa.

Odotan innolla, että pääsen pohtimaan näitä teemoja eri puolilta maailmaa tulevien kollegojen kanssa. New Yorkin yliopiston Culture and Society -ohjelmaan osallistuu 18 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa, ja olen ohjelman ainoa pohjoismainen edustaja.

Opinto-ohjelmaan osallistumisen mahdollistaa Fulbright Centerin myöntämä stipendi. Suomi liittyi maailmanlaajuiseen Fulbright -ohjelmaan vuonna 1952, mutta Fulbright Centerin toiminnan juuret ulottuvat jo 1940-luvun lopulla käynnistyneeseen Suomen ja Yhdysvaltain väliseen akateemisen vaihdon ohjelmaan. Tänä vuonna Fulbright Finland lähettää Suomesta 33 stipendiaattia eri puolille Yhdysvaltoja, eri pituisille opintojaksoille. Stipendejä on mahdollista hakea opintojen eri vaiheissa: kandidaatti-, maisteri- tai tohtoritason opintoihin, mutta myös tohtorin tutkinnon jälkeiseen tutkimukseen ja luennointiin. Stipendejä myönnetään myös asiantuntijoille, opettajille sekä alan hallinto- ja tukihenkilöstölle.

Kyseessä ei ole lomamatka: Kuuden viikon opinto-ohjelmaan sisältyy vain muutama vapaapäivä. Luennoille, paneeleihin, seminaareihin ja kulttuuritapahtumiin osallistumisen lisäksi työstämme kukin omaa projektiamme. Lisäksi saamme mahdollisuuden osallistua kolmelle opintomatkalle, jotka suuntautuvat Bostoniin, Washingtoniin ja New Mexicoon.

Jos haluat kuulla lisää, seuraa tätä kesäblogia! Seuraavat blogikirjoitukset julkaistaan 14.6. ja 21.6.2016.

Lisätietoa:

www.monikanaiset.fi / @monikanaiset / @osaavatnaiset
www.fulbright.fi / @FulbrightFIN

Kirjoittaja Heidi Hirvonen työskentelee projektivastaavana Monika-Naiset liitto ry:n hallinnoimassa ja Uudenmaan TE-toimiston rahoittamassa työllistämisprojektissa Osaavat naiset, jossa autetaan pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia naisia koulutus- ja työpolkunsa alkuun.

 

Kannanotto: Naisjärjestöjen toiminnan jatkuminen on turvattava

Naisjärjestöt yhteistyössä  – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS  ry 
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry  
Monika-Naiset liitto ry 

KANNANOTTO   30.11.2015 

Valtioneuvoston talousarvioesitys vuodelle 2016 esittää nais- ja neuvontajärjestöjen valtionapuun 14 prosentin leikkausta. Lisäksi eduskunnalta vuosittain saatu lisärahoitus on aiemmin leikattu pois valtiovarainministeriön budjettiesityksestä.  Taloudellisesti poikkeuksellisena aikana naisjärjestöjen osaamista ja ääntä tarvitaan yhteiskunnassa, sillä vaarana on, että leikkaukset johtavat tasa-arvotilanteen taantumiseen.

Koska valtionapua on leikattu myös useina aiempina vuosina ja ulkopuolinen rahoitus on tiukassa, ovat järjestöt huolissaan naisten oikeuksien edistämisestä ja tasa-arvotyön jatkumisesta. Järjestöjen taloustilanne on jo nykyisellään hyvin niukka, kiinteät kulut on minimoitu ja valtaosa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Pienillä resursseilla tehdään tuloksekasta toimintaa Suomessa. Naisjärjestöillä on asiantuntemusta mm. työn ja perheen yhteensovittamisessa, palkkapolitiikassa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan erityiskysymyksissä. Lisäksi naisjärjestöillä on tärkeä rooli kansainvälisten tasa-arvoa koskevien sopimusten valvonnassa. Näköpiirissä oleva leikkaus on kriittinen, se osuu perustoimintaan ja tarkoittaa käytännössä toiminta- ja henkilöstösupistuksia.

Naisjärjestöt yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS  ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja Monika-Naiset liitto ry vaativat, että työ naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta voi jatkua. Näiden järjestöjen piirissä toimii yhteensä lähes puoli miljoonaa naista.

Naisjärjestöt yhteistyössä –  Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry

Outi Alanko-Kahiluoto, puheenjohtaja        Johanna Pakkanen, pääsihteeri
www.nytkis.org                                                johanna.pakkanen@nytkis.org

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry  

Sirkka-Liisa Anttila, puheenjohtaja              Terhi Heinilä, pääsihteeri
www.naisjarjestot.fi                                         terhi.heinila@naisjarjestot.fi

Monika-Naiset liitto ry 

Nasima Razmyar, puheenjohtaja                  Jenni Tuominen, toiminnanjohtaja
nasima.razmyar@eduskunta.fi                       jenni.tuominen@monikanaiset.fi

Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja Sukupuolentutkimuksen seura ry. 

Facebook: www.facebook.com/Nytkis, Twitter: @NytkisRy

Naisjärjestöjen Keskusliitto on vuonna 1911 perustettu tasa-arvotyötä tekevien naisjärjestöjen yhteistyöfoorumi, johon kuuluu 57 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskeisiä tavoitteita ovat tasa-arvoinen työ- ja perhe-elämä, tasa-arvoinen kasvatus ja koulutus, tyttöjen ja naisten hyvinvointi ja terveys, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja tasa-arvoinen päätöksenteko ja julkinen hallinto.  

Monika-Naiset liitto ry on v. 1998 perustettu sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, joka kehittää ja tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja -lapsille, toimii asiantuntijana ja vaikuttajana etniseen yhdenvertaisuuteen ja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä sekä edistää kotoutumista tukemalla maahanmuuttajien kansalaistoimintaa. Liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä, johon kuuluu tällä hetkellä 11 eri etnisiä ryhmiä edustavaa jäsenjärjestöä.

”Lead the Change – Be the Change” – tasa-arvoa urheiluun!

Sain ilon olla mukana kotikaupungissani järjestetyssä, kansainvälisen naisliikuntaverkosto IWG:n maailmankonferenssissa. Nelipäiväinen konferenssi oli Suomen suurin liikunnan ja urheilun kansainvälinen seminaaritapahtuma vuosiin. Tänä vuonna maailmankonferenssin pääteemana oli Lead the Change – Be the Change.

Olin vaikuttunut siitä, miten suuri määrä eri kulttuureista ja taustoista lähtöisin olevia asiantuntijoita, vaikuttajia ja liikunnan ja urheilun ystäviä oli saapunut Helsinkiin tekemään työtä saman päämäärän tasa-arvoisen liikuntakulttuurin eteen. Helsingissä pidettyyn konferenssiin matkusti osallistujia yli 100 maasta. IWG eli International Working Group on Women and Sport tähtää naisten roolin ja aseman vahvistamiseen sekä edistämiseen urheilussa maailmanlaajuisesti.

IWG-konferenssin suojelija presidentti Tarja Halonen, järjestäjiä sekä Monika-Naiset liiton Heidi Hirvonen

IWG-konferenssin suojelija presidentti Tarja Halonen, järjestäjiä sekä Monika-Naiset liiton Heidi Hirvonen

Epätasa-arvoa Euroopan urheilussa

Konferenssissa julkaistiin IWG:n tilaama, urheilun tasa-arvoa maailmanlaajuisesti selvittävä From Brighton to Helsinki -tutkimusraportti. Raportin tulokset olivat hälyttäviä: tasa-arvon kehitys on lähes pysähtynyt Euroopan urheilussa, erityisesti vuoden 2006 jälkeen. Tutkimus suosittaa urheilun tasa-arvon edistämiseksi mm. lastenhoidon järjestämistä urheilumahdollisuuksien yhteyteen, tukitoimia eläkkeelle siirtyville naisurheilijoille, sukupuolisen häirinnän ja hyväksikäytön vähentämistä sekä naisjohtajuuden tukemista etenkin tuomaroinnissa, valmennuksessa ja päätöksenteossa. Urheilu ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan olevaa toimintaa, vaan heijastaa ympäröivän yhteisön asenteita ja arvoja. Esimerkiksi Suomea pidetään usein tasa-arvon mallimaana, mutta urheilussa epätasa-arvo näkyy valmennuksessa, urheilujohtajuudessa tai medianäkyvyydessä.

Liikunta ja urheilu ihmisoikeutena

Yksi maailmankonferenssin teemoista käsitteli liikunnan ja urheilun roolia ihmisoikeuksien viestikapulana. Liikunta on kirjattu YK:n ihmisoikeusjulistukseen: tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua liikuntaan ja urheiluun kaikilla osa-alueilla ja tasoilla kuuluu meistä jokaiselle kulttuurista, sukupuolesta, iästä tai uskonnollisesta kannasta riippumatta. Liikunnalla on merkittävä rooli esimerkiksi väkivaltaa kokeneiden tyttöjen ja naisten toipumisessa ja voimaantumisessa: liikunnan ja urheilun kautta esimerkiksi sota-alueilla väkivaltaa kokeneet tytöt ja naiset voivat löytää liikunnasta turvapaikan sekä avaimen toipumiseen ja voimaantumiseen.

Kotouttamista liikunnan avulla

Suomessa erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten mahdollisuuksiin liikkua ja urheilla tulisi kiinnittää yhä enenevässä määrin huomiota. Liikuntaharrastukset ja urheiluseuroissa toimiminen edesauttavat niin tyttöjä kuin naisia osallistumaan ja integroitumaan tehokkaammin yhteiskuntaan. Pääkaupunkiseudulla tehdään jo nyt paljon tärkeää työtä maahanmuuttajataustaisten naisten ja tyttöjen liikuntaharrastusten tukemiseksi ja suotuisan ilmapiirin luomiseksi. Hyvinä esimerkkeinä kolmannelta sektorilta toimivat mm. Monikansallisten naisten liikunta ja kulttuuri ry Monaliiku sekä Vantaan Nicehearts ry.

Omien rajojen ja oman fyysisen ja psyykkisen voiman löytäminen ja liikunnan ja urheilun tuottama ilo ovat usein avaimia parempaan tulevaisuuteen. Lead the Change – Be the Change.

Heidi Hirvonen
Projektivastaava, Osaavat naiset
Monika-Naiset liitto ry
IWG-konferenssin pääkumppanit Suomessa olivat Valo ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Omaa osallistumistani tuki TANE.