Tag Archives: TEM

Monika-Naiset liiton lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä laiksi kotoutumisen edistämisestä

Monika-Naiset liitto ry
16.6.2017

Jakelu:
Työ- ja elinkeinoministeriö

ASIA: Monika-Naiset liitto ry:n lausunto

Viite: Lausuntopyyntönne 8.5.2017 (TEM/949/03.01.01/2017); luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Liitto oli myös mukana Etnisten suhteiden neuvottelukunnan lausunnon laatimisessa esitystä koskien.

 

35) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit:

Liitto pitää lain tarkoitusta edistää kotoutumista ja hyviä väestösuhteita, maahanmuuttajien työllisyyttä, osallisuutta, hyvinvointia, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamista ja palveluiden saatavuuden parantamista erittäin tärkeinä tavoitteina. On tärkeää, että lakiluonnos perustuu läpileikkaavasti perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Esityksen tavoitteena on säätää kotoutumisen edistämisestä selkeästi ja johdonmukaisesti ottaen huomioon maakunta- ja sote, sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistusten edellyttämät muutostarpeet. Uudistuksia koskeva lainsäädäntö on keskeneräinen eikä sitä ole hyväksytty eduskunnassa. Tämä tekee esityksen arvioinnista osin hypoteettista: tiedossa ei ole millaisina lait hyväksytään ja miten uudistukset toteutuvat käytännössä.

Lakiesitys kotoutumisen edistämisestä korostaa maakunnan roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa; sen mukaan sille tulisi yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta maakunnassa. Kunnalle jäisi yleisvelvoite kotoutumisen edistämisestä kuntatasolla. Kotoutumisen edistäminen olisi otettava huomioon kuntastrategiassa ja talousarviossa. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin pienevän merkittävästi maakuntauudistuksen jälkeen. Tällä on olennaista merkitystä kotoutumiseen käytettävissä oleviin resursseihin.

Maakunnan olisi valmisteltava maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelma monialaisessa yhteistyössä esim. järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja rahoituksen tason riittävyyden toteutumista seurattaisiin valtakunnallisesti ja maakunnittain määritellyssä neuvottelukunnassa ja seurantaa varten laadittaisiin omavalvontaohjelma.

Monika-Naiset liitto ry pitää uudenlaista kotoutumisen edistämisen suunnittelun, kehittämisen, yhteensovittamisen ja seurannan rakennetta epäselvänä. Rooleja ja vastuita ei tarkemmin määritellä, vastuualueet ovat osittain päällekkäiset. Kuvatun kaltainen monialaisen yhteistyön onnistuminen käytännössä edellyttäisi selkeää ja tehokasta koordinaatiota. Lakiluonnos ei anna vastausta kuka kotoutumisen edistämistä käytännössä koordinoi. Uusi rakenne myös mahdollistaa ja kannustaa uusien toimijoiden ryhtymistä kotoutumisen palvelujen tuottajiksi. Huolemme on, miten varmistetaan palvelujen laatu, lainmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Lain määrittelyssä myös palveluntuottaja termi jää epäselväksi; tarkoitetaanko myös oppilaitoksella ja koulutuksen järjestäjällä palveluntuottajaa?

Liitto on tehnyt 19 vuotta työtä kotoutumisen edistämiseksi. Erityiskohderyhmäämme ovat maahanmuuttajataustaiset naiset ja heidän lapsensa. Tarjoamme matalan kynnyksen palveluita kotoutumisen, kuntoutumisen ja työllistymisen tukemiseksi sekä väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi. Toimimme tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa sekä viranomaisten ja kuntien kumppanina peruspalvelujen aukkopaikkojen täydentäjinä.

Kokemuksemme mukaan kohderyhmäämme kuuluvat naiset jäävät herkästi peruspalvelujen ulkopuolelle. Syynä voi olla esim. kunnan riittämättömät kotoutumispalvelut tai se, ettei kunnan työntekijällä ole aikaa ja osaamista tunnistaa yksilöllisiä kotoutumistarpeita. Esimerkiksi lähi- ja parisuhdeväkivallalla, kunniaan liittyvällä väkivallalla, pakkoavioliittotilanteilla, ihmiskaupalla ja näistä aiheutuvilla seurauksilla on iso vaikutus yksilön kognitiivisiin kykyihin, mielenterveyteen ja yleiseen toimintakykyyn ja siten kotoutumiseen.

Haavoittuvassa asemassa oleville erityisryhmille ei ole riittävästi saatavilla kotoutumisen tukea. Näissä tilanteissa järjestöjen rooli tuen tarjoajina korostuu. Pienet järjestöt, joilla olisi potentiaalia ja asiantuntemusta kotoutumista tukevaan työhön, eivät kuitenkaan tosiasiallisesti pysty kilpailemaan markkinoilla. On huolehdittava, että näiden merkittävien kotoutumisen tukitoimintojen tarjoajien osaamista ja resursseja vahvistetaan.

Kohderyhmämme näkökulmasta nykyinen kotoutumisjärjestelmä on epätasa-arvoinen ja palvelujen saatavuus ja laatu riippuu paljolti asuinpaikasta ja alueelliset erot voivat olla suuria. Huolemme on, miten vielä keskeneräisiin sote- ja maakuntauudistuksiin pohjautuvassa uudenlaisessa kotoutumisen rakenteessa osataan ottaa huomioon näiden haavoittuvien ryhmien tarpeet, pystytäänkö parantamaan palvelujen saatavuutta ja laatua ja yhdenvertaisuutta tai vahvistuvatko eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta tuottavat rakenteet entisestään? Vastuunjako ja käytännön toteutus kotoutumisen edistämiseksi ovat muotoutumassa uudella tavalla, mutta se ei saa vaikuttaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

 

36) 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit:

Pykälässä tulisi yksiselitteisesti määritellä se, kenellä on vastuu alkukartoituksen laatimisesta riittävällä asiantuntemuksella ja osaamisella. Pykälässä 11 roolit eivät ole selkeät maakunnan ja kunnan välillä. Pykälässä ei myöskään käy ilmi alkukartoituksen luonne: laaditaanko se maahanmuuttajalle tai maahanmuuttajan kanssa hänet osallistaen. Momentti 1 perusteella maakunta laatii alkukartoituksen maahanmuuttajalle yksipuolisesti. Perustellusta syystä 1 momentin 2 ja 3 kohdista poiketen kunta ja maahanmuuttaja tai maakunta ja maahanmuuttaja voivat laatia alkukartoituksen keskenään. Selväksi ei käy, mitkä nämä perustellut syyt ovat ja tämä jättää paljon tulkinnanvaraa työntekijöille. Olisi tärkeä varmistaa, että kaikki maahanmuuttajat voivat yhdenvertaisesti osallistua heidän oman kotouttamissuunnitelmansa laatimiseen. Esityksen mukaan alkukartoitus laaditaan kahden viikon kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Tämä on selkeää silloin, kun kyseessä on 2 § 1 momentin mukainen henkilö, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi. Asiakkuuden alkamishetken tulisi olla yksiselitteinen myös silloin, kun kyseessä on sosiaalipalveluihin kuuluva henkilö.

14 § määritellyt kotoutumisuunnitelman järjestämisvastuut ovat epäselvät. Ongelmaksi muodostuu se, jos osalle maahanmuuttajista ei laadita kotoutumissuunnitelmaa, esimerkiksi kotivanhemmille. Käytännön työmme kautta näemme, miten kotona lapsia hoitavat naiset jäävät syrjään virallisista kotoutumispalveluista. He saattavat syrjäytyä moneksi vuodeksi kotiin, jolloin suomen kielen taito ja yhteiskunnassa toimimisen valmiudet eivät kehity. Tilanteet vahvistavat naisten epätasa-arvoista asemaa ja luovat rakenteen, jossa syrjäytymisen malli siirtyy vanhemmilta lapsille. Perheen lapset joutuvat ottamaan aikuiselle kuuluvaa vastuuta, mikä hidastaa heidän omaa tasapainoista kotoutumistaan uuteen maahan.

On välttämätöntä, että kotoutumissuunnitelman laatimisesta vastaavat tahot ja keskeinen sisältö on yksiselitteisesti määritelty.

16 § Maahanmuuttajan velvollisuus noudattaa kotoutumissuunnitelmaa on esityksessä tiukka. Tilanne on ongelmallinen jos maahanmuuttajalta edellytetään osallistumista kotoutumissuunnitelmaan sovittuun palveluun toimeentulotuen alentamisen uhalla vaikka hänellä ei olisi tosiasiallista mahdollisuutta tai toimintakykyä osallistua siihen. Esimerkkinä ovat pienten lasten kanssa kotona olevat äidit tai vaikeissa tilanteissa olevat (esimerkiksi pari- ja lähisuhdeväkivalta tai muu väkivalta, joka estää suunnitelman laatimiseen osallistumista tai sen noudattamista). Jotta maahanmuuttajan ymmärrys hänelle annetuista velvoitteista voidaan tosiasiallisesti varmistaa muun kuin tulkkauksen avulla, olisi tässä pystyttävä hyödyntämään omakielistä ohjausta ja esimerkiksi tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Maakuntaa velvoitetaan tarjoamaan kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä palveluja ”käytettäväksi osoitettavien määrärahojen rajoissa”. Maahanmuuttajan velvollisuus noudattaa kotoutumissuunnitelmaa sanktion uhalla on tässä tiukempi kuin suunnitelman laativan / suunnitelman laatimisesta vastaavan maakunnan. Riittävillä resursseilla, laadukkaasti ja osallistavasti laaditun yksilöllisen kotoutumissunnitelman tulisi olisi sitovampi velvoite myös maakunnalle.

Koulutukseen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen edellyttäisi kotoutumissuunnitelmien laadun parantamista, konkreettisuuden lisäämistä, realistisuutta ja yksilöllisesti räätälöityjen ratkaisujen käyttämisestä. Tämä olisi myös taloudellisesti kestävämpi ratkaisu. Kaiken kaikkiaan kotoutumisen alkuvaiheeseen tulisi panostaa nykyistä paljon paremmin. Tutkimukset osoittavat, että yksilöllinen, lyhytaikainen ja hyvin resursoitu toimenpide vaikuttaa tehokkaammin kuin väljät ja pitkäaikaiset suunnitelmat.

 

37) 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit:

Monika-Naiset liitto pitää tärkeänä, että kotoutumislain yleisperusteluihin on kirjattu monialaisen yhteistyön velvoite kotoutumista kehitettäessä (3 luku 21 §) maakunnissa ja kunnissa.

On tärkeää, että sekä kunnat että maakunnat tekevät yhteistyötä kotoutumisen edistämiseksi järjestöjen kanssa. Tämä järjestöyhteistyön velvoite on kirjattava lakiin. Järjestöjen ja kunnan yhteistyö on kirjattu sote-järjestämislakiesitykseen, mutta maakunnan osalta vastaava yhteistyövelvoite on puuttunut. Maakunta voi hoitaa vain niitä asioita jotka lainsäädännön mukaan sille kuuluvat. Jos järjestöyhteistyö ei ole laissa, ei maakunta jatkossa voi välttämättä avustaa kuntia. Se tarkoittaisi, että monien järjestöjen toiminnot voisivat loppua tai supistua merkittävästi. Monia järjestöjen kotoutumisen matalan kynnyksen toimintoja on rahoitettu monikanavaisesti, osa Veikkauksen tuotoilla (STEA), osa kuntien toiminta-avustuksilla. Näissä tilanteissa ei ole kysymys myytävästä palvelusta, vaan järjestölähtöisestä auttamistyöstä kuten meillä Monika-Naiset liitossa.

On välttämätöntä, että näille matalan kynnyksen järjestölähtöisille auttamismuodoille turvataan maakuntien toiminta-avustukset Veikkauksen rahapelituottojen rinnalla, jotta järjestöt tosiasiallisesti voivat olla omalla asiantuntemuksellaan mukana monialaisessa yhteistyössä. Samalla pitää varmistaa, että pitkäjänteisellä kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä kehitetyt kotoutumisen tuen muodot voivat jatkua eivätkä romutu uudistuksessa.

 

38) 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit:

Kunnan roolia kotoutumisen edistämisen suunnittelussa ja kehittämisessä on esityksessä täsmennettävä. On muistettava, että kuntien talous tulee kiristymään entisestään. Kunnille on varattava riittävät resurssit kotoutumisen edistämiseen ja esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

 

39) 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit:

  • 35 säädetään ihmiskaupan uhrille annetuista palveluista ja tukitoimista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Epäselväksi jää, kuinka pitkään ajallisesti maakunnille ja kunnille korvauksia maksetaan. Käytännössä ihmiskaupan uhri voi tarvita erityispalveluja pitkäaikaisesti ja kenties pysyvästi. Asiasta on tärkeä säätää yksiselitteisesti.

Kunnioittavasti Monika-Naiset liitto ry:n hallituksen puolesta,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja

Asiantuntijat:

Natalie Gerbert, Voimavarakeskus Monikan johtaja, Monika-Naiset liitto ry
Marisel Soto Godoy, MoniNaisten Tilan koordinaattori, Monika-Naiset liitto ry

Lausunto (pdf)

Monika-Naiset liitto antoi lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle

tukea-kotoutumiseen

5.2.2016

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2016–2019

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä luonnoksesta Valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2016–2019. Kyseessä on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä dokumentti. Kotouttamisohjelman kausi ja toimeenpano tulevat tapahtumaan haastavassa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ohjelman hyvällä toimeenpanolla on osana muita toimenpiteitä tärkeä merkitys maahanmuuttoon liittyvien haasteiden ratkaisemisessa ja yhteiskuntarauhan säilymisessä Suomessa.

Monika-Naiset liitto ry kiittää ohjelman laatijoita huolellisesta ja selkeästä valmistelusta. On hyvä, että ohjelman rinnalla laaditaan laajapohjaisessa yhteistyössä kotouttamisen kumppanuusohjelma, jossa eri toimijat ja myös järjestöt ovat tiiviisti mukana. On myös tärkeää, että toimintaympäristössä tapahtuviin ennakoimattomiin muutoksiin voidaan tarttua joustavasti ohjelmakaudenkin aikana.

Toiminnan toteuttamisessa on otettava huomioon isot alueelliset erot ja kuntien eritasoiset valmiudet. Tarvitaan tehokasta koordinaatiota ja laajapohjaista yhteistyötä. Kentälle tulee jatkuvasti uusia toimijoita ja on erittäin tärkeää välttää päällekäistä työtä ja huolehtia toimintojen sujuvasta yhteennivomisesta. Tämä kaikki vaatii lisäresursseja, jotta tavoitteissa onnistutaan.

Liitto kantaakin huolta siitä, että iso osa ohjelman toimenpiteistä on suunniteltu toteutettavaksi virkamiestyönä ilman uusia resursseja tai vasta haettavalla, epävarmalla EU-rahoituksella. Käytännössä se tarkoittaa jo entistä suuremman työmäärän teettämistä samoilla henkilöillä tai toiminnan toteuttamista lyhytaikaisen ja hallinnollisesti raskaan EU-rahan avulla. Ohjelman toimeenpanemiseksi ja laadukkaan arvioinnin ja seurannan toteuttamiseksi onkin varattava riittävät resurssit niin valtion, kunnan kuin järjestöjen käyttöön.

Haavoittuvassa asemassa olevien kotoutumiseen lisää huomiota

Monika-Naiset liitto tarkastelee ohjelmaa ja sen vaikutuksia oman toimialansa näkökulmasta. Liiton toiminnalla tuetaan ja autetaan väkivaltaa kokeneita maahanmuuttajanaisia ja edistetään heidän kotoutumistaan ja työllistymistään. Liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä Suomessa.

Liitto on huolissaan siitä, että maahanmuuttajanaisiin ja muihin haavoittuviin ryhmiin ei ohjelmaluonnoksessa kiinnitetä huomiota. Siitä huolimatta, että uusista tulijoista 80 % on nuoria miehiä, kotoutumistoimenpiteissä on otettava naiset ja haavoittuvat ryhmät huomioon. Ohjelmassa mainitaan, että kotiäitien, puolisoiden, opiskelijoiden ja ikääntyneiden tavoittamista ja palveluihin ohjaamista on tarpeen kehittää, mutta ei kuitenkaan esitetä, miten tämä konkreettisesti toteutetaan.

Erityisesti patriarkaalisista yhteiskunnista Suomeen muuttavien naisten riski joutua kotoutumistoimien ulkopuolelle on merkittävä. Naiselle kasautuvan hoivavastuun lisäksi kulttuuriset syyt ja perinteiset käsitteet naisen roolista ja asemasta estävät häntä pääsemästä osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan. Heidän mahdollisuutensa osallistua esimerkiksi kieli- ja ammatilliseen koulutukseen ja eteenpäin työelämässä ovat rajalliset. Joukossa on tulijoita, joilla ei ole esimerkiksi peruskoulua suoritettuna eikä luku- ja kirjoitustaitoa äidinkielellään. Kotoutumistoimenpiteissä tulisi räätälöidä ratkaisuja myös tämän ryhmän saamiseksi mukaan yhteiskuntaan.

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi isoimmista kotoutumisen esteistä. Liiton tilastojen mukaan maahanmuuttajanaiset kokevat väkivaltaa sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajataustaisten miesten ja yhteisöjen taholta. Vuosittain liitto tarjoaa apua noin 700 väkivaltaa kokeneelle maahanmuuttajanaiselle. Suurin osa väkivallan kokemuksista ei kuitenkaan tule näkyviin. Viranomaisilla ja muilla auttavilla tahoilla ei vielä ole riittävästi osaamista tunnistaa esimerkiksi pakkoavioliittoon, kunniaan liittyvään väkivaltaan tai ihmiskauppaan liittyviä tapauksia. Myös tavallinen perheessä tapahtuva väkivalta jää piiloon.

On hyvä, että ohjelmaluonnoksessa tavoitellaan nyt nopeampaa ja tehokkaampaa kotoutumistoimenpiteisiin pääsemistä ja korostetaan osaamisen tunnistamista jo vastaanottokeskuksessa. Isona riskinä on kuitenkin, että juuri haavoittavassa asemassa olevat, esimerkiksi väkivallan uhrit, jäävät nopeatahtisessa prosessissa tunnistamatta, eikä henkilöiden oikeus saada apua toteudu. Traumaattiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi kognitiivisiin taitoihin ja sen kautta kykyihin sopeutua uuteen ympäristöön.

Ohjelmaluonnoksessa tulisikin kiinnittää huomiota esimerkiksi vastaanottokeskusten työntekijöiden ja kaikkien kotoutumistoimenpiteissä mukana olevien viranomaisten ja toimijoiden koulutukseen väkivallan tunnistamiseksi. Sijoittaminen laadukkaaseen alkuvaiheen tunnistamiseen ja ohjaukseen säästää resursseja jatkossa.

Lisäksi liitto on huolissaan yksin maahantulleista alaikäisistä. He ovat erittäin haavoittuva ryhmä, jotka ovat vaarassa joutua monenlaisen hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi. Näiden lasten ja nuorten tukemiseksi ja kotoutumiseksi tulisi kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota.

Liitto pitää tärkeänä, että kotoutumisohjelmaa arvioitaessa laaditaan erillinen sukupuolivaikutusten arviointi ja sen tulokset huomioidaan toiminnan suuntaamisessa.

Järjestöjen rooli kotoutumisessa

Järjestöillä on Suomessa kasvava rooli täydentävien kotoutumisen tukitoimintojen ylläpitämisessä viranomaisten kumppanina. Aiheesta on koostettu tietoa ja hyviä käytäntöjä (mm. Kumppanuutta kotoutumisen kentillä. Esimerkkejä järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöstä kotoutumisessa. Hannele Lautiola 2013.) Lisäksi Osallisena Suomessa – hankkeesta saatiin hyviä kokemuksia. Mm. nämä hyvät tulokset ja käytännöt tulisi ottaa huomioon valtion kotouttamisohjelmassa.

Järjestöt kuitenkin toimivat pienillä ja määräaikaisilla resursseilla. Osin vielä käyttämätön voimavara piilee monissa maahanmuuttajajärjestöissä, joilla ei ole lainkaan taloudellisia resursseja osallistua kotouttamistyöhön. Näiden järjestöjen voimavaraistamiseen olisi nyt toden teolla panostettava, jotta niiden asiantuntemus ja osaaminen pääsisivät hyötykäyttöön.

Kotouttamisohjelmaluonnoksessa korostetaan järjestöjen roolia myös mm. asenneilmapiiriin vaikuttamisessa ja maahanmuuttajien asiakkuusnäkökulman välittämisessä. Toimenpiteissä mainittava TEM:n laatima järjestöstrategia on erittäin tarpeellinen, jotta järjestöjen roolia kotouttamisohjelman toteuttamisessa voidaan konkretisoida ja määrittää siihen tarvittavat resurssit. Olemme mielellämme mukana tässä prosessissa.

Lopuksi

Kotouttamisohjelmassa painottuvat uudet turvapaikanhakijat ja heidän mukanaan tuomat uudet haasteet. Liitto on huolissaan jo maassa olevien ja muiden ryhmien kuin turvapaikanhakijoiden kotoutumisesta huomion kiinnittyessä uusiin tulijoihin.

Liitto kantaa tällä hetkellä suurta huolta yleisen asenneilmapiirin kiristymisestä ja rasismista. Ihmisarvoa kunnioittavan keskustelukulttuurin edistäminen olisi nostettava erityiseksi painopistealueeksi ohjelmassa. Tarvitaan pitkäjänteistä ihmisoikeuskasvatusta ja laajamittaista asennetyötä kaikkialla Suomessa. Nykyiset työlle varatut resurssit ovat riittämättömät. Esimerkiksi Etnisten Suhteiden neuvottelukunnan tekemä arvokas työ tulisi turvata ja resursoida paljon aikaisempaa paremmin. Nykytilanteessa se on ensiarvoisen tärkeää.

Kunnioittavasti,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja
Monika-Naiset liitto ry