Tag Archives: tukea ja apua väkivallan uhreille

Voimavarakeskus Monikan auttavan puhelimen numero vaihtuu 22. maaliskuuta

 

MAKSUTON NUMERO 0800 05058 PALVELEE 22.3.2017 LÄHTIEN  

Voimavarakeskus Monikan valtakunnallisen auttavan puhelimen numero (09 692 2304) muuttuu.
Uusi, soittajalle maksuton puhelinnumero 0800 05058 avataan keskiviikkona 22.3.2017.
Auttava puhelin palvelee ma-pe kello 9-16.

Auttava puhelin on tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille. Puhelimeen vastaavat Voimavarakeskuksen kriisityöntekijät.

Lisätietoja: voimavarakeskus(at)monikanaiset.fi

Vertaistukiryhmä arabiankielisille naisille alkaa Voimavarakeskus Monikassa maaliskuussa

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

مركز الأزمات للنساء المهاجرات يقدم : Voimavarakeskus

مجموعة الدَّعم للنساء ضحايا العنف الأسري أو التهديد به

  !بإمكانِك التسجيل الآن

مجموعة الدّعم مخصَّصة لمساعدة النساء الناطقات باللغة العربية اللوآتي يعانين من العنف الأسري أو التهديد به. تبدأ مجموعة الدَّعم نشاطها من الأول من شهر مارس 01.3.2017 الى 15.6.2017. ينتهي موعد تقبل طلبات الإشتراك في 24.2.2017

  Voimavarakeskus  تنعقد المجموعة الدّعم كل يوم أربعاء في تمام الساعة التاسعة و النصف في مكتب

Hermannin Rantatie 12 A, 4krs. Helsinki :  على العنوان التالي

 :يمكنك التسجيل في مجموعة الدّعم عبر إرسال بريد الكتروني على العنوان التالي

voimavarakeskus(at)monikanaiset.fi

.في مجموعة الدّعم تتعرف النساء على أشكال العنف الأسري وآثره على الحياة الأسرية، كما تتشارك في حوارات هادفة وبناءة تعتمد على السرية

.الهدف هو دعم النساء لتنمية قدراتهن وإمكانياتهن في المشاركة الفاعلة في الحياة الخاصة و العامة على السواء

***

Vertaistukiryhmä Voimavarakeskus Monikassa on tarkoitettu pari- ja lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille arabiankielisille naisille. Ryhmä käynnistyy 01.3.2017 ja kestää 15.6.2017 saakka. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 9.30-11.00 Voimavarakeskus Monikassa, Hermannin Rantatie 12 A, 4. kerros, Helsinki.

Ilmoittautumiset 24.2.2016 mennessä sähköpostitse: voimavarakeskus(at)monikanaiset.fi

Voimavarakeskus Monikan toimintaa tukee sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla (STEA) ja Helsingin kaupunki.

Lausunto oikeusministeriölle rikoksen uhrin tiedonsaannin edistämisen työryhmän ehdotuksesta

Monika-Naiset liitto ry

15.9.2016

Lausunto oikeusministeriölle rikoksen uhrin tiedonsaannin edistämisen työryhmän ehdotuksesta [OM 8/012/2015]

Monika-Naiset liitto kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiä em. ehdotuksesta. Liitto pitää myönteisenä uhridirektiivin mukaisen rikoksen uhrin tiedonsaantioikeuden toteutumisen edistämistä. Työryhmän ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin sitä, että toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa kiinnitetään riittävästi huomioita erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien rikosten uhrien, kuten maahanmuuttajataustaisten naisten, erityistarpeisiin. Työryhmän ehdotuksessa esitellään tärkeitä kehittämisehdotuksia, mutta avoimeksi jää kysymys, kenen vastuulla ehdotusten toimeenpano on ja mitä taloudellisia resursseja siihen on varattu.

Monika-Naiset liitto on kehittänyt ja tarjonnut palveluja väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville maahanmuuttajataustaisille naisille jo 15 vuotta. Vuositasolla palveluistamme saa apua n. 700 naista, jotka ovat pari-ja lähisuhdeväkivallan, kunniaan liittyvän väkivallan, pakkoavioliiton tai ihmiskaupan uhreja.

Liitto pitää tärkeänä, että uhrilla on mahdollisuus saada tietoa selkokielellä tai eri kieliversioilla. Tulkkauksen laatuun ja tulkkien ammattimaisuuteen erityisesti harvinaisten kielten ja pienten etnisten yhteisöjen kohdalla, on kiinnitettävä erityistä huomiota. Joissakin tapauksissa myös tulkin sukupuolella on merkitystä. On varmistettava, ettei tulkkaustilanne aseta uhria entistä haavoittuvaisempaan asemaan. Tästä syystä sekä tulkkien että esitutkintaviranomaisten koulutuksessa erityiskysymyksiin on panostettava riittävästi.

Uhrin oikeuden kannalta on erittäin tärkeää varmistaa, että uhri tulee ymmärretyksi. Samalla on varmistettava, että viestinnän yksinkertaistuminen ei johtaisi siihen, että uhri saa vähemmän tietoa omista oikeuksistaan. Tämä edellyttää, että kaikilla esitutkintaviranomaisilla on riittävästi tietoa esimerkiksi naisten ja lasten asemasta ja muista kulttuurisista kysymyksistä ko. yhteisössä. Kulttuuriseikat, ennakkoluulot tai epäluottamus viranomaisia kohtaan voivat aiheuttaa ymmärtämisvaikeuksia eri taustoista tulevien uhrien kohdalla ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten rikoksen uhri kykenee ottamaan esille ja sanoittamaan tapahtumia.

Monika-Naiset liiton väkivaltatyön asiantuntijat tarjoavat tukea ja tietoa sekä uhrille ja viranomaisille. Pidämme tärkeänä, että poliisin ja muiden uhreja kohtaavien viranomaisten koulutuksessa kiinnitetään erityishuomiota tukipalveluihin ohjaamiseen. Keskeiset toimijat onkin hyvin kerätty www.oikeus.fi/tukipalvelut -sivustolle ja näitä tulee ylläpitää ja päivittää. On myös tiedostettava, että monesti maahanmuuttajataustaisten rikoksen uhrien kohdalla pelkkä tiedon antaminen tai palvelusta kertominen ei ole riittävää, vaan on varmistettava, että uhri todella pääsee avun piiriin.

Liitto pitää tärkeänä, että Työryhmän kehittämisehdotusten toimeenpanoa seurataan ja niiden toteutumista arvioidaan määrä-ajoin.

Monika-Naiset liitto ry muistuttaa, että rikoksen uhrin tiedonsaannin edistäminen ja uhreille suunnattujen tukipalvelujen resursointi tulee olla tasapainossa. Tällä hetkellä monet järjestöjen ylläpitämät tukipalvelut ovat erittäin kuormittuneita eivätkä niiden resurssit riitä palvelujen laajentamiseen. Uhrien tukipalvelujen saatavuudessa on myös isot alueelliset erot. Työryhmän ehdotuksessa ei esitetä konkreettisia ratkaisuja siihen, miten uhrien tukipalveluihin ohjaaminen toteutuu alueilla, joissa palveluja (esim. turvakotia, raiskauskriisikeskuksia, matalan kynnyksen palveluita) ei ole lainkaan olemassa tai ne ovat todella riittämättömät.

Liitto pitää tärkeänä, että viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä lisätään rikoksen uhrien tiedonsaannin edistämiseksi. Tehokas tiedonvälitys ja yhteistyö tukevat kaikkia osapuolia ja sillä vaikutetaan positiivisesti myös uhrien asemaan.

Kunnioittavasti Monika-Naiset liiton hallituksen puolesta,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja
Monika-Naiset liitto ry
puhelin 045 6759 276

Tiedote: Euroopan neuvoston valtuuskunta kiirehtii pakkoavioliittojen kriminalisointia

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
17.6.2016

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta patistaa hallitusta muuttamaan lainsäädäntöä siten, että avioliittoon pakottamisesta tulisi yleisen syytteen alainen rikos. Pakolla solmittu avioliitto pitäisi myös olla mahdollista mitätöidä. Koko valtuuskunta on allekirjoittanut aihetta koskevan kirjallisen kysymyksen.

Pakkoavioliitot on kriminalisoitu muun muassa Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi laadittu Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea toimimaan samoin.

Pakkoavioliitto määritellään liitoksi, jota toinen tai molemmat osapuolet vastustavat. Euroopan neuvoston valtuuskunnan Monika-Naiset liitto ry:ltä saamien tietojen mukaan pakkoavioliittojen määrä Suomessa on kasvussa. Viime vuonna liiton tietoon tuli 25 pakkoavioliittotapausta. Vuoden 2016 ensimmäisten neljän kuukauden aikana tapauksia on ollut saman verran.

Pakkoavioliittoihin sovelletaan nykyisin ihmiskauppaa tai pakottamista koskevaa lakia, mikä ei anna viranomaisille kunnon välineitä puuttua tapauksiin. Monika-Naisten mukaan tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa ihmiskauppa- tai pakottamislakeja olisi sovellettu pakkoavioliittoihin.

Pakkoavioliittoja ei voi myöskään nykylakien mukaan mitätöidä. Pakkoavioliiton purkaminen edellyttää Suomessa avioeron hakemista. Traumatisoituneelle ja seksuaalista väkivaltaa kokeneelle nuorelle naiselle on nöyryyttävää hakea avioeroa ja odottaa lopullista päätöstä kuuden kuukauden harkinta-ajan yli. Lisäksi nainen on loppuikänsä rekisterien mukaan ”eronnut” vaikka avioliitto on solmittu pakolla. Avioliiton mitätöintioikeus vastaisi paremmin Istanbulin sopimuksen henkeä.

Kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet kansanedustajat Maria Guzenina (valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Sirkka-Liisa Anttila (varapuheenjohtaja, kesk.), Anne Kalmari (kesk.), Tom Packalén (ps.), Jaana Pelkonen (kok.), Petri Honkonen (kesk.), Susanna Huovinen (sd.), Anne Louhelainen (ps.), Olli-Poika Parviainen (vihr.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).

Lisätiedot:
Maria Guzenina 050 512 2282

Lapsityötä Turvakoti Monassa

TK_blogi_kuva2

Tervetuloa turvakodin leikkihuoneeseen! Täällä on vuoden 2016 aikana kohdattu jo 62 lasta (tilasto 11.6.). Turvakodin asiakkaina ovat myös lapset, jotka ovat usein joko todistaneet väkivaltaa tai jopa olleet sen suoria uhreja. Turvakoti Monan lapsityön tavoitteena on tarjota toiminnallista apua perheväkivallan uhreille, olivat he sen todistajina tai kohteena.

Erityisesti lapsityöhön keskittyviä työntekijöitä Turvakoti Monassa on kaksi. Jotta lapsityötä voidaan toteuttaa rauhallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä, turvakotiin on sisustettu ja otettu käyttöön tämä leikkihuone, joka on erityisesti lapsityön käytössä.

TK_blogi_kuva3

Turvakodin lapsityössä olennaista on väkivaltatilanteen käsittely lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti sekä turvallisuuden lisääminen. Lasta kuullaan ja huomioidaan, ja lapsen voimavaroja kartoitetaan. Lapsityötä tehdään lapsilähtöisesti mm. leikin, taiteellisten menetelmien, erilaisten korttien sekä nukkekotityöskentelyn avulla. Isompien lasten kanssa edellä mainittujen lisäksi väkivaltaa voidaan käsitellä myös esim. keskustelun ja erilaisten tehtävien avulla. Lapsityötä toteutetaan yksilö- ja sisarustapaamisina, lasten kohtaamisena arjessa sekä keskusteluina vanhempien kanssa.

Lapsityön tärkeä tehtävä on myös tukea kriisissä olevaa äitiä vanhemmuudessaan ja tehdä lapsi näkyväksi vanhemmalle. Vanhemmille annetaan tietoa väkivallan vaikutuksista lapseen sekä heitä tuetaan lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten kanssa työskentelyssä painottuu juuri vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen.

TK_blogi_kuva1

Haasteitakin lapsityön toteuttamisessa Turvakoti Monassa tulee erityisesti yhteisen kielen puuttuessa. Onneksi nykyinen valtionrahoitus takaa sen, että myös lasten kanssa työskentelyyn voi käyttää tulkkia. Tulkkia pyritään käyttämään jokaisen puhetaitoisen lapsen kanssa, jonka kanssa muutoin ei yhteistä kieltä löydy.

Kaiken kaikkiaan lapsityö koetaan turvakodissa tulokselliseksi, sillä sen aikana on yleisesti mahdollista havaita, että lasten hyvinvointi ja iloisuus kasvaa. Lapset ovat kertoneet kokeneensa olonsa turvalliseksi turvakodissa.

Turvakoti Mona on maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen tarkoitettu turvakoti. Turvakoti sijaitsee salaisessa osoitteessa, ja se on tarkoitettu väliaikaiseen kriisiasumiseen. Voit hakeutua turvakotiin kaikkialta Suomesta. Turvakotiin voi soittaa, tulla yksin tai lasten kanssa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Voit soittaa Turvakoti Monan puhelimeen (24h) 045 639 6274. Puhelinnumero on tarkoitettu kriisitilanteissa oleville naisille, jotka hakeutuvat turvakotiin.

Turvakoti Monan toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö / THL.