Tag Archives: turvakotipalvelut

Lapsityötä Turvakoti Monassa

TK_blogi_kuva2

Tervetuloa turvakodin leikkihuoneeseen! Täällä on vuoden 2016 aikana kohdattu jo 62 lasta (tilasto 11.6.). Turvakodin asiakkaina ovat myös lapset, jotka ovat usein joko todistaneet väkivaltaa tai jopa olleet sen suoria uhreja. Turvakoti Monan lapsityön tavoitteena on tarjota toiminnallista apua perheväkivallan uhreille, olivat he sen todistajina tai kohteena.

Erityisesti lapsityöhön keskittyviä työntekijöitä Turvakoti Monassa on kaksi. Jotta lapsityötä voidaan toteuttaa rauhallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä, turvakotiin on sisustettu ja otettu käyttöön tämä leikkihuone, joka on erityisesti lapsityön käytössä.

TK_blogi_kuva3

Turvakodin lapsityössä olennaista on väkivaltatilanteen käsittely lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti sekä turvallisuuden lisääminen. Lasta kuullaan ja huomioidaan, ja lapsen voimavaroja kartoitetaan. Lapsityötä tehdään lapsilähtöisesti mm. leikin, taiteellisten menetelmien, erilaisten korttien sekä nukkekotityöskentelyn avulla. Isompien lasten kanssa edellä mainittujen lisäksi väkivaltaa voidaan käsitellä myös esim. keskustelun ja erilaisten tehtävien avulla. Lapsityötä toteutetaan yksilö- ja sisarustapaamisina, lasten kohtaamisena arjessa sekä keskusteluina vanhempien kanssa.

Lapsityön tärkeä tehtävä on myös tukea kriisissä olevaa äitiä vanhemmuudessaan ja tehdä lapsi näkyväksi vanhemmalle. Vanhemmille annetaan tietoa väkivallan vaikutuksista lapseen sekä heitä tuetaan lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten kanssa työskentelyssä painottuu juuri vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen.

TK_blogi_kuva1

Haasteitakin lapsityön toteuttamisessa Turvakoti Monassa tulee erityisesti yhteisen kielen puuttuessa. Onneksi nykyinen valtionrahoitus takaa sen, että myös lasten kanssa työskentelyyn voi käyttää tulkkia. Tulkkia pyritään käyttämään jokaisen puhetaitoisen lapsen kanssa, jonka kanssa muutoin ei yhteistä kieltä löydy.

Kaiken kaikkiaan lapsityö koetaan turvakodissa tulokselliseksi, sillä sen aikana on yleisesti mahdollista havaita, että lasten hyvinvointi ja iloisuus kasvaa. Lapset ovat kertoneet kokeneensa olonsa turvalliseksi turvakodissa.

Turvakoti Mona on maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen tarkoitettu turvakoti. Turvakoti sijaitsee salaisessa osoitteessa, ja se on tarkoitettu väliaikaiseen kriisiasumiseen. Voit hakeutua turvakotiin kaikkialta Suomesta. Turvakotiin voi soittaa, tulla yksin tai lasten kanssa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Voit soittaa Turvakoti Monan puhelimeen (24h) 045 639 6274. Puhelinnumero on tarkoitettu kriisitilanteissa oleville naisille, jotka hakeutuvat turvakotiin.

Turvakoti Monan toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö / THL.

Mitä turvakodissa tapahtuu?

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Monika-Naiset liitolla on ollut turvakoti maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen vuodesta 2004. Turvakoti Mona sijaitsee salaisessa osoitteessa, mikä on poikkeuksellista Suomen oloissa. Miksi turvakoti on salainen ja mitä turvakodissa oikein tapahtuu? Mistä naiset tulevat ja mihin he lähtevät turvakotijakson jälkeen? Lähdin selvittämään asiaa.

Monen kulttuurin naiset turvassa saman katon alla

Turvakoti Mona on hyvin kodinomainen paikka: olohuoneessa on pieni kirjasto ja piano, huoneet ovat värikkäitä ja joka huoneessa on keittokomero, jossa kokata itselle mieluista ruokaa. Naiset tulevat turvakotiin usein lastensa kanssa ja heillä on omat huoneet. Eri puolilta maailmaa kotoisin olevat naiset tulevat kriisityöntekijä Saran mukaan yleensä erittäin hyvin juttuun keskenään, samanlaisessa elämäntilanteessa kohtalontovereista saa vertaistukea.

Naisilla on taustallaan vakavaa väkivaltaa kotona, joukossa on myös kunniaväkivallan ja ihmiskaupan uhreja. Tästä syystä turvakodin osoite ei ole julkisesti ilmoitettu. Kaikki turvakodin kymmenen asiakaspaikkaa ovat täynnä. Naiset ovat olleet viime aikoina kotoisin Venäjältä, Lähi- ja Kauko-Idästä, Keski-Aasiasta ja Afrikasta.

Turvakodissa asutaan keskimäärin reilu kuukausi, yksilöllisen tarpeen mukaan. Turvallisuustilanteesta riippuen jotkut asiakkaat voivat käydä ulkona vain työntekijän seurassa, mutta moni nainen käy myös töissä, lapset koulussa ja päiväkodissa.

Maahanmuuttajanaisten laajempi turvakotipalvelu

Naiset tarvitsevat turvallisen asumisen lisäksi myös tukea itsenäisen elämän aloittamiseksi uudessa maassa: kriisityöntekijä Sara kertoo, että asiakkaat eivät ole useinkaan tottuneet käsittelemään rahaa ja suomalainen palvelujärjestelmä on vieras. Suomen kielen taito on usealla naisella heikko. ”Mies hoitaa puhumisen, nainen ei usein edes tiedä missä ollaan”, Sara kuvaa asiakkaiden tilannetta julkisissa palveluissa asioidessa. Turvakoti Monassa asumisjaksot ovatkin keskimäärin pidempiä muihin turvakoteihin verrattuna, kun väkivallasta toipumisen lisäksi opetellaan arkielämässä tarvittavia taitoja.

Turvakodin jälkeen

Turvakotijakson päätyttyä asiakkaan pitäisi kriisityöntekijä Saran mukaan pystyä seisomaan omilla jaloillaan ja olla tietoinen oikeuksistaan. Kuitenkin moni naisista palaa kotiinsa ja väkivalta jatkuu: ”Valitettavan moni sellainen joka palaa kotiin, palaa myös turvakotiin”, Sara kertoo. Joskus väkivalta on niin vakavaa, että asiakas sijoitetaan ulkomaille. Moni turvakodista apua saanut jatkaa Monika-Naiset liiton Voimavarakeskus Monikan asiakkaana. Voimavarakeskus auttaa naisia väkivallasta toipumisessa ja tukee elämänhallintaa.

Turvakotipaikat koetuksella

Turvakotipaikkoja on vähennetty viime vuosina. Turvakoti Monassakin välillä tulee sellainen tilanne, että ei voida ottaa uusia asiakkaita. ”Joskus soittaja on sosiaalityöntekijä, joka on jo soittanut kaikkialle ja kysyy, mitä hän nyt voi tehdä”, Sara kuvaa tilanteen ongelmallisuutta. Tästä syystä turvakotipaikkoja tarvitaan lisää, jokaisen pitäisi saada tukea ja turvallista asumista silloin, kun kotona ei voi olla.

teksti: Pirjo Sohlo, Tiedottaja, Monika-Naiset liitto ry

Turvakoti Monassa oli vuonna 2013 asiakkaana 82 naista ja heidän 74 lastaan. Helsinkiläisiä asiakkaita lukuun ottamatta turvakotiin pääsee kunnan myöntämällä maksusitoumuksella. Turvakoti Mona siirtyi vuoden alusta alkaen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan järjestöavustuksen piiriin. Tämä tarkoittaa, että helsinkiläiset asiakkaat voivat ohjautua turvakotiin vapaasti ilman maksusitoumusta. 

Pakkoavioliittojen torjumiseksi tarvitaan lainsäädännön muutosta ja matalan kynnyksen palveluja

Marraskuun aamu Helsingin Sörnäisissä, Monika-Naiset liitto ry:n Voimavarakeskuksessa soi puhelin. ”Saisinko tulla sinne heti, minulla on kaksi lasta mukana, tarvitsen apua”, nainen sanoo. Kriisityöntekijä neuvoo tulo-ohjeet ja pian nainen lastenvaunuineen seisoo eteisessä.

”Minä haluan eron siitä miehestä”, Amira sanoo.

21 -vuotias Amira kertoo tarinansa. Hän kävi helsinkiläistä yläastetta ja kuten muutkin luokan tytöt, pukeutui muodikkaasti ja unelmoi tulevaisuudesta. Amiran äiti oli käynyt koulua vain muutaman vuoden ja Amira näki miten äiti kärsi siitä nyt: äiti osasi lukea ja kirjoittaa vain vähän, eikä ollut saanut Suomesta työtä. Sitä elämää Amira ei halunnut itselleen. Hän halusi opiskella lääkäriksi.

Mutta perhe tahtoi muuta. Avioliitosta serkun kanssa oli sovittu jo silloin kun Amira oli syntynyt. Amira tiesi vanhempien suunnitelmasta, mutta ei ollut halunnut ajatella asiaa. Täyttäessään 16 vuotta Amira kuitenkin tiesi, että avioliitto lähestyi. Ajatus naimisiin menosta oli vastenmielinen. Amira oli tavannut serkkunsa vain kerran vuosia sitten. Sitä paitsi hän salassa seurusteli suomalaisen pojan kanssa. Sitä kukaan ei saanut tietää.

Amira kunnioitti vanhempiaan eikä tiennyt millä tavoin voisi vastustaa heidän tahtoaan. Hän tiesi, että isä suuttuisi ja löisi taas, eikä äiti tukisi häntä. Sitä paitsi hänellä ei ollut tietoa minne voisi mennä, jos perhe hylkäisi hänet.

Lopulta Amirasta tuntui, että hänellä ei ole muita vaihtoehtoja kuin totella. Serkun lupaus, että hän voisi opiskella naimisiin menon jälkeen, tuntui helpotukselta. Lupaus ei kuitenkaan pitänyt. Amira tuli nopeasti raskaaksi ja oli nyt kahden pienen lapsen äiti.

Amira rakasti lapsiaan, mutta kotielämä ei ollut helppoa. Hän ei voinut olla yhteydessä ystäviin, opiskelun jatkosta ei voitu edes keskustella. Usein mies uhkaili häntä ja lapsia. Että lyö, jos eivät tottele. Ja löikin. Silloin Amira laittoi lapset toiseen huoneeseen ja kesti yksin sen mitä piti. Joskus mies löi niin kovaa, että aamulla Amira ei tunnistanut itseään peilistä. Viimeisen pahoinpitelyn jälkeen hän päätti etsiä apua. Amira löysi Internetistä numeron Monika-Naiset liittoon.

Amira ja lapset pääsivät Monika-Naiset liiton turvakotiin. Turvakoti Monassa he olivat suojassa ja työntekijät auttoivat heitä. Edessä oli vaikeita asioita, mutta Amira uskoo, että tulevaisuus on parempi.

Kenenkään ei tarvitse suostua pakkoavioliittoon

Tässä kuvattuun Amiran tarinaan yhdistyvät monen tytön ja nuoren kokemukset. Vuosittain Voimavarakeskuksesta hakee apua 15-20 naista, jotka pyytävät apua pakkoavioliittoon liittyen. Osa pelkää oman perheen ja tulevan aviomiehen reaktioita, kun he saavat tietää, että tyttö ei ole neitsyt. Monella on kokemuksia väkivallasta, perheen painostuksesta ja jatkuvasta kontrollista. Nuorin pakkoavioliittoon joutuneista tiedossa olevista asiakkaista oli 13-vuotias.

Monelle meistä Amiran tarina kuulostaa kaukaiselta. Se on kuitenkin osa suomalaista todellisuutta.

Suomi valmistautuu Istanbulin sopimuksen ratifiointiin. Yksi sopimuksen ratifioinnin edellytyksistä on pakkoavioliittojen kriminalisointi. Monika-Naiset liitto vaatii, että pakkoavioliittojen yleisyyttä selvitetään Suomessa ja ryhdytään lainvalmisteluun niiden kriminalisoimiseksi. Se olisi vahva viesti yhteiskunnalta, että vastoin tahtoa solmittu avioliitto on ihmisoikeusrikkomus, johon kenenkään ei tarvitse suostua. Se rohkaisisi nuoria tyttöjä ja naisia hakemaan apua ja kertoisi heille, että heistä välitetään.

Vetoa väkivallan uhrien palvelujen puolesta

Monika-Naiset liitto ry on tehnyt 15 vuotta työtä tarjoten tukea ja kriisipalveluja maahanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsilleen. Viime vuonna Voimavarakeskuksesta sai apua 700 naista. Turvakoti Monassa asui viime vuonna 103 naista ja 74 lasta.

Monika-Naiset liitto ry:n, kuten muidenkin väkivallan uhreille palveluja tarjoavien järjestöjen, toimintaa vaikeuttaa kuitenkin jatkuva rahoituksen epävarmuus. Tänään, YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä, liitto vetoaakin päättäjiin ja rahoittajiin väkivallan uhrien palvelujen turvaamiseksi. Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuman vuoden 2013 teemana on lähisuhdeväkivallan uhreille suunnattujen matalan kynnyksen ja turvakotipalveluiden riittävä resursointi. Tule mukaan tapahtumaan! Olemme Narinkkatorilla tavattavissa tänään klo 15-17.

Voit myös vedota Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseniin Voimavarakeskus Monikan ja Turvakoti Monan rahoituksen puolesta. Lautakunta käsittelee järjestöavustuksia huomenna 26.11.2013.

Kiitos avustasi. Yhdessä voimme varmistaa, että Amira ja muut apua hakevat naiset ja lapset saavat turvan myös jatkossa.

Natalie Gerbert, Voimavarakeskus Monikan johtaja

Jenni Tuominen, vt. toiminnanjohtaja, Monika-Naiset liitto ry