Tag Archives: työllistyminen

Tutkimukset osoittavat, että, maahanmuuttajanaiset jäävät työelämän ulkopuolelle miehiä useammin. Miksi?

Teksti ja kuva: Bahar Mozaffari, Monika-Naiset liiton puheenjohtaja

 

Se, että maahanmuuttajanaiset jäävät työelämän ulkopuolelle miehiä useammin, johtuu osittain naisten käsityksestä itsestään, eli heidän naisidentiteetistään.

Naisten asema vaihtelee eri maissa: osa maahanmuuttajista tulee maista, joissa sukupuoli vahvasti ja vakavasti määrittää henkilön oikeudet, velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet niin työelämässä, kotona kuin muutoinkin yhteiskunnassa.

Kaiken kaikkiaan maissa, joissa naiset eivät perinteisesti ole mukana työelämässä ja joissa naisten osallistuminen talous- ja elinkeinoelämään on rajoittunutta, he elävät alistettuina ja vailla todellista valtaa. Mies asetetaan naisen yläpuolelle laissa, uskonnossa ja kulttuurissa, ja naisten ja miesten tietoja, taitoa ja työtä ei arvosteta samalla tavalla. Naisella on välinearvo, hän on yksi työkalu, joka varmistaa, että miehellä menee hyvin.

Naiset ovat ne, jotka hoitavat kotityöt ja lapset, mikä on vaativaa, mutta sitä ei arvosteta eikä siitä makseta palkkaa. Lait ja säännöt on kirjoitettu patriarkaalisten ja ikivanhojen lakien perusteella, jotka vahvistavat naisten alistetun aseman ja pitävät heitä objekteina. Naiset joutuvat tukahduttamaan omat tarpeensa ja biologian saavuttaakseen kunnioitusta ja turvaa.

Maahanmuuttajanaiset, jotka ovat kokeneet systemaattista väkivaltaa melkein joka päivä sekä kotona että yhteiskunnassa, alkavat vähitellen uskoa, että ”naiset ovat naisia ja miehet ovat miehiä”. Lopulta he uskovat, että miehet todella ovat naisia viisaampia. Kaiken lisäksi heiltä opetetaankin niin!

Tällaisen ajattelun lopputulos on syrjäytyminen yhteiskunnasta. Syrjäytyminen on elämänhallinnan vastakohta. Syrjäytymiseen liittyvät vahvasti taloudellisten ja henkisten voimavarojen puute sekä sosiaalinen osattomuus.

Maahanmuuttajanaisten lähtömaassa vallitseva sukupuolten epätasa-arvo heijastuu helposti myös heidän tulevaisuuteensa Suomessa. Naiset, jotka kasvaessaan ovat oppineet suorittamaan muiden asettamia odotuksia ja uskoneet, että naisilla ei ole mahdollisuutta saada enempää kuin mitä esimerkiksi perheissä, kulttuurissa ja yhteisöissä heille annetaan, eivät voi myöskään löytää paikkansa esteettömästi uudessa kotimaassaan. He eivät pääse nauttimaan Suomen lainsäädännön takaamista oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista.

Entisen kotimaan ongelmista seuraava syrjäytyminen, sieltä periytyvä sukupuolten välinen epätasa-arvo ja uudessa kotimaassa mahdollisesti koettu maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen eriarvoisuus ajavat maahanmuuttajanaiset ”tuttuihin ja turvallisiin” ihmissuhteisiin oman lähtömaan miesten kanssa. Nämä suhteet sementoivat saman asetelman kuin jo kotimaassakin oli, ja tämä taas vahvasti rajoittaa maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia ymmärtää itseään ja tunteitaan. Sillä maahanmuuttajanaisten on vaikeampaa tunnistaa omia tarpeitaan ja sitä, mitä he itse haluavat.

Edelleen naiset kantavat suurimman vastuun lasten- ja kodinhoidosta perheissä, koska heidän omaan kulttuuriinsa kuuluu ja heidän omaantuntoonsa on syöpynyt käsitys, joka estää heitä uhraamasta aikaa itsensä kehittämiseen ja joka estää tai rajoittaa heitä toimimasta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Nämä syyt estävät maahanmuuttajanaisia kotoutumaan ja työllistymään.

Ammatillisesta koulutuksesta puhtia maahanmuuttajanaisten työllistymiseen

Monika-Naiset liiton ehdotuksia työllisyyden parantamiseen

Helsingissä 19.2.2016

Työ- ja elinkeinoministeriö
Työllisyyskokeilujen selvityshenkilö Maria-Kaisa Aula

Asia: Kokeilulla keinoja työllisyyden parantamiseen

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa ehdotuksia kokeiluiksi työllisyyden parantamiseen. Liitto on tehnyt työtä pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajanaisten parissa jo vuodesta 2011.

Liiton ydintoimintaa on kehittää ja tarjota palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsilleen. Tätä työtä toteutetaan Voimavarakeskus Monikassa ja Turvakoti Monassa. Ydintoiminnan tukena kehitetään ja tarjotaan kotouttavaa toimintaa MoniNaisten Tilassa ja Osaavat naiset –projektissa, jossa tarjotaan ohjaus-, neuvonta- ja ryhmätoimintoja maahanmuuttajanaisten kotoutumisen, työllistymisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen tueksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Palvelut toimivat matalan kynnyksen periaatteella.

Liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä tukien jäsenjärjestöjään (11) niiden toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä ja aktivoimalla naisjärjestöjä yhteiseen toimintaan ja vaikuttamistyöhön. Liitto valvoo maahanmuuttajanaisten oikeuksia seuraamalla lainsäädäntöä ja päätöksentekoa, antamalla lausuntoja, tekemällä kannanottoja ja osallistumalla asiantuntijana työryhmiin ja neuvottelukuntiin. Liitto tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä ja toimii asiantuntijana maahanmuuttajataustaisiin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Järjestöömme on vuosien aikana kertynyt kokemuksia ja tietoa maahanmuuttajanaisten työelämätilanteesta. Moninaisena työyhteisönä kehitämme parhaita keinoja maahanmuuttajanaisten työllistymisen tukemiseksi myös osana oman organisaatiomme kehittämistä. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee nykyisin 27 henkilöä ja noin 70 % heistä on syntynyt muualla kuin Suomessa.

Lähtökohdat

Pääkaupunkiseudun suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät jatkuvasti kasvaviin työttömyyslukuihin ja pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymiseen yhdessä ennakoimattomasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän ja kotouttamisjärjestelmän kuormittumisen kanssa. Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät Suomessa kantasuomalaisia heikommin, ja hitainta työllistyminen on ulkomaalaistaustaisilla naisilla.

Monika-Naiset liitto ry on erityisen huolissaan niiden maahanmuuttajataustaisten naisten tilanteesta, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa huolimatta vuosien tai vuosikymmenten asumisesta Suomessa. Erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisilla naisilla on suuria vaikeuksia päästä mukaan työelämään ja löytää paikka suomalaisilla työmarkkinoilla.

Erityishaasteita kohderyhmän työelämään siirtymiselle muodostavat myös monet sosiaaliset ongelmat, esimerkiksi pari- ja lähisuhdeväkivalta tai lähtömaassa koetut traumat sekä fyysiset tai psyykkiset sairaudet. Maahanmuuttajien riski joutua pahoinpitelyrikoksen uhriksi Suomessa on kaksi ja puoli -kertainen kantaväestön riskiin nähden (Optula 2014). Myös kulttuuritaustalla on vaikutusta työllistymiseen, koska perhe perustetaan kantasuomalaisia aiemmin, lapsiluku on suurempi ja hoivavastuu kasaantuu perheissä useimmiten naisille. Hoivavastuu voi tarkoittaa vastuuta omista ja/tai sukulaisten lapsista sekä muista omaisista. Pitkään lapsia kotona hoitavien naisten suomen kielen taito ja tietoisuus yhteiskuntarakenteesta jää usein heikoksi, mikä puolestaan aiheuttaa eristäytymistä ja syrjäytymistä.

Maahanmuuttajanaisten tukeminen koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä on erityisen tärkeää yhteiskunnan peruspalvelujen siirtyessä verkkoon. Käytännön asiakastyössämme olemme huomanneet, että vuoden 2013 alusta käynnistynyt TE-palvelujen organisaatiomuutos on vaikuttanut merkittävästi erityisesti niiden työnhakijoiden tilanteeseen, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa siirtymävaiheessa kohti suomalaista työelämää.

Muutokset ovat lisänneet merkittävästi henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta juuri maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kohdalla. Järjestöt vastaavat tähän haasteeseen järjestämällä työllisyyttä tukevaa toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa todettiin jo vuonna 2014 (Eronen et. al 2014: 75), että palvelujen siirtyessä yhä enenevässä määrin verkkoon on huomioitava myös ne asiakkaat, joiden kielitaito on puutteellinen. Tämä tarkoittaa myös selkosuomen huomioimista sähköisten palvelujen suhteen. Maahanmuuttajataustaisten naisten digitaaliset taidot ovat usein puutteelliset tai olemattomat, mikä vaikeuttaa niin ikään merkittävästi työnhakua.

Kolmannella sektorilla pystytään tavoittamaan ja auttamaan kustannustehokkaasti niitä maahanmuuttajataustaisia naisia, joita yhteiskunnan peruspalvelut eivät tavoita. Järjestöt tarjoavat myös useille maahanmuuttajataustaisille naisille ensimmäisen mahdollisuuden päästä tutustumaan suomalaiseen työelämään. Monika-Naiset liitto ry tarjoaa vuosittain lukuisia työmahdollisuuksia niin maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille kuin eri alojen oppilaitosten opiskelijoille. Vain naisille tarkoitettu tavoitteellinen toimintaympäristö tarjoaa näköalapaikan kolmannen sektorin työhön, verkostoja sekä tilaisuuden kartuttaa tietoja ja taitoja monikulttuurisesta ja sukupuolisensitiivisestä ohjaus- ja neuvontatyöstä. Vuonna 2015 liitto oli mukana Työvoiman Palvelukeskus Duurin pilottiprojektissa tarjoten viidelle kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevalle naiselle työkokeilumahdollisuuden.

Työllistämisprojektin parhaat käytännöt

Uudenmaan TE-toimiston rahoittaman ja Monika-Naiset liitto ry:n koordinoiman Osaavat naiset -projektin ydintavoitteena on auttaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia maahanmuuttajanaisia työelämään. Projekti on ylittänyt sille asetetut vuositavoitteet vuosina 2012–2015. Vuonna 2015 yli 100 projektin asiakasta pääsi työpolkunsa alkuun (työkokeilu, palkkatukijakso, määräaikainen tai vakituinen työ).

Toiminnan ensisijaista kohderyhmää ovat kotoutumisen tukea tarvitsevat maahanmuuttajanaiset, esimerkiksi Somaliasta, Irakista, Afganistanista, Syyriasta sekä Afrikan ja Kaakkois-Aasian maista tulevat naiset. Toiminta tavoittaa kohderyhmään kuuluvia naisia, jotka ovat iältään 18–65-vuotiaita. Vain naisille tarkoitetussa matalan kynnyksen toimintaympäristössä käytetään sukupuolisensitiivistä ohjausmallia. Sukupuolisensitiivisyys (gender sensitivity) merkitsee herkkyyttä ja taitoa huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset. Osaavat naiset -projekti toimii Helsin-gissä, Vantaalla ja Espoossa ja tekee kiinteää yhteistyötä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla toimivien työnantajien kanssa.

Osaavat naiset -työllistämisprojekti tarjoaa henkilökohtaista ohjausta kuudella eri kielellä. Koulutus- ja työpaikkaa etsiviä maahanmuuttajanaisia autetaan yksilö-ohjauksessa, ja tapaamisissa annetaan apua ansioluettelon, työpaikkahakemuksen kirjoittamiseen ja räätälöidään asiakaskohtaisesti yksilöllisiä työllistämispolkuja kolmikantayhteistyön avulla TE-toimistojen vastuuvirkailijan ja asiakkaan kanssa. Asiakkaita ohjataan hakeutumaan suomen kielen kursseille ja ammatillisiin koulutuksiin. Erityisesti monisivuiset, suomeksi täytettävät verkkolomakkeet ovat maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille usein vaikeita täyttää. Yksilötapaamisissa tarjotaan myös psykososiaalista tukea ja kannustetaan työnhakijoita tunnistamaan omat voimavaransa ja katsomaan eteenpäin.

Voimaantumisen kokemuksia Osaavat naiset -työllistämisprojektissa kartoittaneet Sini Moilanen ja Saara Tirronen korostivat Metropolia Ammattikorkeakouluun tehdyssä lopputyössään, että

“.. voimaantumisen tukeminen näyttäytyy asiakastyössä ja sen tavoitteissa keskeisenä. Työllistymisen voidaan nähdä lisäävän muun muassa asiakkaiden hyvinvointia ja henkilökohtaista hallinnan tunnetta, jotka ovat kummatkin yhteydessä ihmisen voimaantumiseen. Lisäksi projektissa tehtävässä työssä asiakkaiden henkilökohtaista osaamista ja kompetensseja pyritään nostamaan esille asiakkaan työllistymistä tukevina tekijöinä.”

Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi projekti tarjoaa viikoittain kolme työpajaa, joissa käydään läpi suomalaisen työelämän pelisääntöjä, harjoitellaan työhaastattelutilanteita sekä hyödynnetään projektissa kehitettyä selkokielistä työelämäopasta. Työhakijoiden haasteena on usein heikko käsitys suomalaisesta yhteiskuntaraken-teesta sekä epärealistiset käsitykset työelämästä. Suomeen muuttaneelle naiselle ei ole aina helppoa omaksua Suomessa vallitsevaa elinikäisen oppimisen ideologiaa ja nähdä itseään potentiaalisena aikuisopiskelijana ja/tai ammatinvaihtajana. Korkeasti koulutetuille naisille on perustettu oma mentorointiryhmä, jossa 22 naista työsken-telee kahdeksan kuukauden jakson ajan. Mentorointitoimintaa kehitetään Väestöliitto ry:n luoman Womento-mallin perusteella yhteistyössä Womento – projektin työntekijöiden kanssa. Projektissa toimii lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä, joista osa on maahanmuuttajataustaisia.

Projektissa luotu yritysyhteistyömalli mahdollistaa kiinteän yhteistyön pääkaupunkiseudun julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työmahdollisuuksia projektin asiakkaille ovat tarjonneet niin kaupunkien vanhainkodit, leikkipuistot, asukastalot, päiväkodit kuin ala-asteen koulutkin. Yhteistyötä tehdään Tokmanni-konsernin, SOL Palvelut Oy:n, HOK-Elannon sekä Tiger-myymäläketjun kanssa.

Tehokas verkostoituminen ja vaikuttamistyö eri sektoreilla on mahdollistanut tehokkaan ja tuloksellisen toimintamallin kehittämisen. Osaavat naiset -projektissa on tehty yhteistyötä EU-rahoitteisen, kuuden EU-maan kanssa yhteistyössä toteutetun maahanmuuttajanaisten osaamisen tunnistamiseen keskittyvän Forward-projektin (2011–2013) kanssa.

Vuoden 2016 yhteistyötahoja ovat Väestöliiton Womento-mentorointihanke, Stadin ammattiopiston ja Helsingin kaupungin KYKY-hanke sekä Luksian ammattiopiston Osallisena verkossa – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -hanke. Yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisen Luetaan yhdessä -verkoston sekä useiden muiden verkostojen kanssa.

Ratkaisuehdotuksia ja huomioitavaa työllistämisen edistämiseksi:

I Työnhakijoiden auttaminen työelämään

1. Faktatiedon tarjoaminen heti maahantulon alkumetreiltä koko perheelle: Tietoa suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta, työmarkkinatilanteesta, työelämän velvollisuuksista ja oikeuksista tulee tarjota maahan muuttaneille naisille, mutta myös koko perheelle. Suomessa kaikki aikuiset käyvät työssä kodin ulkopuolella, ja myös nainen/äiti osallistuu työelämään. Miehille tulisi siirtää tietoa siitä, että opiskelemaan ja/tai työelämään siirtyvä puoliso ei näyttäytyisi uhkana, joka voi pahimmillaan rikkoa parisuhteen ja perheen.

2. Hoivavastuun kartoittaminen: Ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisilla naisilla hoivavastuu kasautuu usein suhteettoman suureksi. Hoivan kohteita voivat olla niin omat kuin sisaruksen lapset ja/tai muut sukulaiset tai lapsenlapset. Hoivavastuun seurauksena naisten voi olla vaikea irtautua kodin piiristä ja siellä vallitsevien velvollisuuksien ja odotusten paineista lisäkouluttautumaan ja työhön. Naisten voimaannuttaminen alkaakin juuri siksi ruohonjuuritason työstä eli siitä, että aletaan rakentaa hänelle tilaa nähdä itsensä yhteiskuntaan aktiivisesti osallistuvana kansalaisena ja työnhakijana.

3. Luku- ja kirjoitustaidottomien naisten eteenpäin ohjaaminen: Osalla köyhimmistä maista muuttaneista naisista ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua ollenkaan tai koulua on käyty muutaman vuoden ajan. Tällöin käsitys suomalaisesta yhteiskuntarakenteesta voi olla hyvin ohut, ja luku- ja/tai kirjoitustaito heikko tai olematon. Osa em. ryhmän työnhakijoista onkin jumiutunut vuosien tai jopa vuosikymmenten työkokeilu- ja palkkatukikierteeseen, mikä tarkoittaa jatkuvaa vuorottelua tuetun työllistämisen ja työttömyysjakson välillä työpaikkojen ja tehtävien vaihtuessa.

4. Oppimisvaikeuksien kartoittaminen: Osalla työnhakijoista on myös aikuisiän oppimisvaikeuksia ja/tai hahmotushäiriöitä, joiden tunnistamiseen tulisi löytää lisää resursseja TE-palveluissa heti alusta lähtien.

5. Traumakokemusten vaikutuksen huomiominen: Osalla parisuhde- ja perheväkivaltaa koneista tai sota-alueilta Suomeen muuttaneista naisista posttraumaattiset oireet aktivoituvat vasta uuteen kotimaahan muuton jälkeen ja vaikeuttavat sekä suomen kielen oppimista että työelämään hakeutumista. Psyykkisten oireiden lisäksi myös fyysiset oireet ja sairaudet on kartoitettava.

6. Kotiäitien tilanteen huomioiminen: Pitkään kotona lapsiaan hoitaneiden äitien mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen ja työelämävalmennuksiin on lisättävä (järjestetty lastenhoito / varhaiskasvatus).

7. Muun osaamisen tunnistamisen tehostaminen: Maahan muuttaneilla naisilla on valtavasti osaamista, esimerkiksi harvinaisten kielten taitoa ja kulttuurien tuntemusta. Omaa osaamista pitää opetella tuomaan paremmin esille ja verkostoitua niin maahan muuttaneiden kuin kantasuomalaistenkin kanssa.

8. Realistisen tiedon lisääminen koulutusjärjestelmästä: Suomessa ja muissa länsimaissa vallitseva elinikäisen oppimisen visio ja (aikuis-)koulutusjärjestelmä tuntuvat usein erityisesti köyhimmistä maista muuttaneista naisista vierailta, eikä itseä ole helppo mieltää koulun penkille lähteväksi/palaavaksi opiskelijaksi, vaikka kyseessä olisi ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus/ammatillinen koulutus. Maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on kannustettava hakeutumaan työharjoittelupaikkoihin laaja-alaisesti (ei vain sosiaaliala).

9. Digiosaamisen kartoittaminen: Osalle maahanmuuttajataustaisista naisista tietokoneen käyttötaito on erittäin heikko tai olematon. Kyvyttömyys käyttää tietotekniikkaa hidastaa kotoutumista ja aiheuttaa syrjäytymistä sekä peruspalvelujen ja -tietojen ulkopuolelle jäämistä. Työnhaun näkökulmasta riittävät atk-taidot ovat välttämättömät: TE-toimiston palvelut ovat yhä enenevässä määrin verkossa.

10. Mentorointiohjelmien tehokkaampi hyödyntäminen.

II Työantajayhteistyö

1. Työantajien asenteisiin vaikutettava kampanjoinnin avulla.
2. Työnantajayhteistyötä lisättävä harjoittelupaikkojen löytämiseksi maahanmuuttajataustaisille naisille.
3. Suomen kielen taitovaatimusta alennettava joillain aloilla: Erinomainen suomen kielen taito ei ole kaikissa työtehtävissä työstä suoriutumisen edellytys.
4. Suomen kielen oppimista työn ohessa tuettava: Työpaikoilla on mahdollista tukea suomen kielen ja erityisesti ammattialaan liittyvän sanaston opiskelua
5. Työntekijäpankkeja perustettava lisää.
6. Työn vastaanottaminen tehtävä helpommaksi: Maahanmuuttajataustaisia naisia tulisi kannustaa ottamaan vastaan myös osa-aikatyötä.
7. Mikroyrittäjyyden mahdollistaminen tehtävä helpommaksi.
8. Yhteistyötä jo olemassa olevien, maahanmuuttajataustaisten naisten perustamien yritysten kanssa lisättävä.
9. Tietoa oppisopimuskoulutuksesta tulisi lisätä.
10. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen ja hyödyntäminen tehtävä helpommaksi.

Lopuksi

Osaavat naiset -projektille on ollut alusta asti erittäin suuri kysyntä. TE-palvelujen asiakasohjaus ei riitä työllistymisen tukemiseen, kun kyseessä on pitkään työttömänä ollut maahanmuuttajataustainen työnhakija. Asioiden hoitaminen puhelimitse ja/tai verkon kautta on useimmille projektin asiakkaista mahdotonta. Projektissa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta määrällisten tavoitteiden ylittyneen vuosina 2012–2015. Työnhakijan vahvuuksiin ja osaamisen kehittämiseen keskittyvä toimintamalli on vaikuttanut asiakkaiden aseman paranemiseen työmarkkinoilla. Useille maahanmuuttajataustaisille naisille jo ensimmäisen työkokeilupaikan löytäminen Suomesta on todella haastavaa.

Projektista tehdyn kahden opinnäytetyön perusteella voi todeta, että asiakkaat ovat kokeneet tilanteensa kohentuneen ja itseluottamuksensa kasvaneen projektiin osallistumisen myötä. Turvallisessa ja vain naisille tarkoitetussa toimintaympäristössä naisten on ollut mahdollista voimaantua ja löytää avaimia oman tulevaisuutensa rakentamiseen uudessa kotimaassa. Projektissa saatujen tulosten perusteella voidaan siis todeta kehitetyn ohjausmallin soveltuvan juuri sukupuolisensitiivistä työotetta vaativaan ohjaustyöhön maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden parissa.

Vaikeasti työllistyvien ja/tai osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden aut-tamiseksi työelämään on luotu runsaasti projekteja niin pääkaupunkiseudulla kuin valtakunnallisestikin. Yhteistä matalan kynnyksen toimintaympäristöissä toteutettaville projekteille on mahdollisuus tarjota henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, työelämävalmennusta sekä kontakteja työelämään. Vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden auttamiseen kehitetyt toimintamallit ovat useimmiten kontekstivapaita ja sovellettavissa eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille. Osa kohderyhmistä, kuten maahanmuuttajataustaiset naiset, hyötyy kuitenkin eniten juuri matalan kynnyksen toimintaympäristössä vain naisille suunnatusta, sukupuolisentiivisestä ohjaus- ja neuvontatyöstä.

Monika-Naiset liitto ry ehdottaa maahanmuuttajataustaisille naisille suunnatun työllistämisprojektin hyvien käytäntöjen monistamista valtakunnallisesti toteutettavan pilottihankkeen avulla. Pilotointi on mahdollista toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimintaideana on hyödyntää Monika-Naiset liitto ry:n olemassa olevia verkostoja ja osallistaa toimintaan mukaan jo Suomeen kotoutuneita ja työelämässä toimivia maahanmuuttajataustaisia naisia.

Kunnioittavasti,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja
045 6759 276
jenni.tuominen@monikanaiset.fi

Heidi Hirvonen
Osaavat naiset – projektin vastaava
045 2375 014
heidi.hirvonen@monikanaiset.fi

Kokeilulla keinoja työllisyyden parantamiseen (pdf)

 

Maahanmuuttajanaiset työelämään voimavarakeskeisen ohjausmallin avulla

TIEDOTE 15.2.2016, julkaisuvapaa

Uudenmaan TE-toimiston rahoittama, pitkäaikaistyöttömiä maahanmuuttajataustaisia naisia tukeva työllistämisprojekti Osaavat naiset ylitti sille asetetut tavoitteet yli kolminkertaisesti vuonna 2015. Projektia koordinoi sosiaalialalla toimiva Monika-Naiset liitto ry. Projektin avulla yli 100 maahanmuuttajataustaista naista pääsi työpolkunsa alkuun Suomessa (työkokeilu, palkkatukijakso, määräaikainen tai vakituinen työ). Projektissa tehdään yhteistyötä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla toimivien työnantajien kanssa. Vuoden 2016 alusta toiminta laajentuu Espooseen.
– Maahanmuuttajataustaisen naisen on ainakin kolme kertaa vaikeampaa löytää työpaikka kuin kantasuomalaisen, ja siksi henkilökohtainen neuvonta on niin tärkeää, korostaa projektivastaava Heidi Hirvonen.

Vain naisille tarkoitettuun matalan kynnyksen toimintaan on helppo tulla mukaan, ja ohjausta saa kuudella kielellä. Projektin asiakkaat ovat kotoisin mm. Afganistanista, Somaliasta, Nepalista, Venäjältä ja Virosta. Työnhakijoiden koulutustausta voi olla muutama vuosi peruskoulua tai korkeakoulututkinto.
– Työnhaku uudessa kotimaassa on aina haastavaa. Köyhimmistä maista muuttaneella naisella ei aina ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Kriisialueilta tulevalla traumakokemukset voivat vaikeuttaa kielen oppimista ja työelämään pääsyä vielä pitkään vaikeiden kokemusten jälkeen.

Osaavat naiset -projektissa on opittu, että faktatietoa suomalaisesta työelämästä tarvitaan heti maahantulon alkumetreiltä, ja perustietoa velvollisuuksista ja oikeuksista on hyvä antaa koko perheelle.
– Työnhaku on aika vaikeaa, jos naiselle kasautuu hoivavastuu perheen lapsista tai muista sukulaisista, Hirvonen toteaa.

Projektin työpajoissa käydään läpi suomalaisen työelämän ja työnhaun pelisääntöjä sekä rohkaistaan käyttämään suomen kieltä. Tukea saa ansioluettelon ja työhakemuksen kirjoittamiseen sekä tietokoneen käyttöön. Korkeasti koulutetuille työnhakijoille on tarjolla oma mentorointiryhmä. Kaikessa ohjauksessa painopiste on vahvuuksien tunnistamisessa. Projektissa kehitetty voimavarakeskeinen ohjausmalli keskittyy työnhakijan osaamisen tunnistamiseen.
– Maahan muuttaneilla naisilla on valtavasti osaamista, esimerkiksi harvinaisten kielten taitoa ja kulttuurien tuntemusta. Omaa osaamista pitää opetella tuomaan paremmin esille ja verkostoitua niin maahan muuttaneiden kuin kantasuomalaistenkin kanssa.

Osaavat naiset -projekti auttaa tässä, ja viikoittain tehdään vierailukäyntejä pääkaupunkiseudun yrityksiin. Työhaastatteluja järjestetään joka viikko, ja lisäksi työnantajat saavat tietoa monimuotoisen työyhteisön sekä rekrytoinnin ja perehdyttämisen parhaista käytännöistä.

Vuosien työ on tuottanut tulosta.
-Työnantajat ottavat yhteyttä meihin, kun tarvitsevat uuden työntekijän. Meidän tehtävänämme on yhdistää työnhakija ja työantaja, antaa osaajalle mahdollisuus.

Lisätietoja: Projektivastaava Heidi Hirvonen, puh. 045-2375014, heidi.hirvonen@monikanaiset.fi, @osaavatnaiset, www.monikanaiset.fi

MO_logo_violetti_pieni te

 

Mielekäs työ lisää hyvinvointia

ON_Anna osaajalle mahdollisuus

Suoritin opintoihini liittyvän työharjoittelun Osaavat naiset -työllistämisprojektissa syksyllä 2015. Marraskuussa sain myös valmiiksi projektiin liittyvän opinnäytetyöni. Opinnäytetyön kirjoittaminen osui aikaan, jolloin eri konfliktit maailmalla ajoivat suuren joukon ihmisiä hakemaan turvaa kotimaansa ulkopuolelta. Myös Suomeen saapui ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita. Miten saada kaikki Suomeen jäävät ihmiset osaksi yhteiskuntaa?

Työtä tekemällä ihminen voi tuntea olevansa osa yhteiskuntaa. Työttömyys sen sijaan aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta. Se voi aiheuttaa turhautumista, pahoinvointia ja pahimmassa tapauksessa vihaa yhteiskuntaa kohtaan. Sen tähden on tärkeää tukea työllistymistä. Osaavat naiset -projekti on yksi taho, joka pyrkii edistämään maahan muuttaneiden hyvinvointia tukemalla heidän työllistymistään.

Opinnäytetyössäni selvitin, miten Osaavat naiset -projektin osaamislähtöinen, voimavara- ja ratkaisukeskeinen työote edistää työllistymistä. Voimavara- ja ratkaisukeskeisyydelle on tyypillistä huomion suuntaaminen asiakkaan vahvuuksiin ja osaamiseen. Asiakasta tuetaan kykyjen ja vahvuuksien hyödyntämisessä. Häntä tuetaan näkemään itsensä ja omat mahdollisuutensa myönteisemmässä valossa. Keskustelu myönteisestä tulevaisuudesta voi auttaa toimintasuunnitelman tekemisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Haastattelin viittä projektin asiakasohjaukseen osallistunutta ja sen kautta työelämään siirtynyttä naista. Keskeisenä tuloksena naisten vastauksista löytyi kokemus siitä, että heitä oli Osaavat naiset -projektissa kuultu ja arvostettu yksilöinä, omina itsenään. He kokivat, että heidän vahvuuksiaan ja osaamistaan – kotimaasta hankittua koulutusta, työkokemusta, muuta osaamista ja muita vahvuuksia – oli arvostettu. Heidän mahdollisuuksiinsa löytää työpaikka oli luotettu. Toisia jo se, että projektissa oli mahdollisuus pohtia itseään ja omaa tilannettaan, auttoi löytämään oman polkunsa työelämään. Osa tarvitsi sen jälkeen vielä konkreettista tukea työpaikan löytämiseen ja koki tärkeänä sen, että työntekijä kulki rinnalla työllistymisprosessin eri vaiheissa.

Projektista saatu tuki johti siihen, että naiset olivat työllistyneet omaa osaamistaan ja omia vahvuuksiaan vastaavaan, itseään kiinnostavaan työhön. Naiset kokivat työnsä mielekkäänä ja merkityksellisenä. He pärjäsivät työssään hyvin. He käyttivät työssään vahvuuksiaan ja olivat valmiita jakamaan osaamistaan myös muille. He pitivät työstään ja työllä oli heille suuri merkitys elämässä. Voidaan sanoa, että mielekäs työ lisäsi heidän hyvinvointiaan ja onnellisuuttaan:

Onnellinen, se on sitä tietysti kun sinulla on oma perhe. Mutta kun sinulla on työ, mihin menet ei sillä tavalla, että ”voi ei huomenna töihin”, vaan missä sinulla on mukava olla, tämä oli unelmani.

Naisten kokemusten perusteella voidaan sanoa, että päästäkseen Suomessa sisään työelämään ei tarvitse muuttua suomalaiseksi, vaan on mahdollista työllistyä omana itsenään ja käyttää omia taitojaan ja vahvuuksiaan ja siten tulla osaksi yhteiskuntaa. Projektin tukemana naiset olivat saaneet siihen mahdollisuuden. Osaavat naiset -projektista onkin hyvä ottaa esimerkkiä, kun mietitään malleja toimivaan kotouttamiseen. Kun maahan muuttaneiden osaamista ja vahvuuksia arvostetaan ja heille annetaan mahdollisuus päästä nopeasti osaamistaan vastaavaan työhön, vältetään monet osattomuudesta ja turhautumisesta aiheutuvat ongelmat.

Riikka Laitinen
Sosionomi-opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyö: ”Olla oma itse ja mennä vaan”. Työelämään Osaavat naiset -projektin kautta.

Pääset lukemaan opinnäytetyön täältä

Projektitreffeillä keskusteltiin maahanmuuttajataustaisten työelämäkokemuksista

on_29.10.

Kutsuimme median edustajia koolle torstaina 29.10. projektitreffeille Kirjasto 10 -tiloihin. Tilaisuudessa keskusteltiin maahanmuuttajataustaisten työelämäkokemuksista Suomessa.

Kokemuksistaan  kertoivat maahanmuuttajataustaiset työntekijät ja kolmannella sek­torilla työllistämiskysymysten parissa työskentelevät asiantuntijat Heidi Hirvonen Osaavat naiset -työllistämisprojektistamme ja Hunderra As­sefa Urax -työhönvalmennushankkeesta. Molemmat hankkeet tukevat työnhakijoita kohti työelämää tiiviissä yhteistyössä TE-palvelujen kanssa. Projektien rahoituksesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus.

Tilaisuudessa korostettiin verkostojen ja hyvien työelämätaitojen merkitystä työllistymisessä.

Katso Yle Fem tv-uutisointi tilaisuudesta kohdasta 16.37-25.32 (linkki)

 

 

 

Annetaan osaajalle mahdollisuus

Aloitin työn Osaavat naiset -työllistämisprojektissa heinäkuussa 2012. Olin innoissani, unelmatyö! Osa-aikatyötä tekevänä opiskelijana olin hakenut pitkään koulutustani vastaavaa kokopäivätyötä. Olin lähettänyt yli 100 hakemusta, odottanut soittoa työhaastatteluun, saanut hylkääviä sähköpostiviestejä, soitellut työantajille, istunut työhaastatteluissa kertomassa motivaatiostani ja osaamisestani. Käynyt TE-toimistossa, hionut ansioluetteloani, rakentanut LinkedIn-profiilia. Etsinyt kiinnostavia työnantajia verkon ja verkostojen avulla, kartoittanut mahdollisia piilotyöpaikkoja. Työnhaku oli stressaavaa. Pahinta oli hiljalleen kasvava epävarmuus, joka alkoi kohdistua omaan osaamiseeni, lopulta käsitykseeni itsestäni ja omasta arvostani. Kantasuomalaisena korkeasti koulutettuna viiden kielen osaajana aloin kysellä itseltäni, mikä minussa on vikana, kun en löydä työpaikkaa.

Pitkäaikaistyöttömiä maahanmuuttajataustaisia naisia auttava projekti oli käynnistynyt vuotta aiemmin Helsingissä ja Vantaalla. Koulutusta ja kokemusta vastaavan työn löytyminen oli hienoa. Osaavat naiset- projektissa sain mahdollisuuden tutustua satoihin eri puolilta maailmaa lähtöisin oleviin naisiin, joilla kaikilla oli sama toive: löytää työpaikka Suomesta. Minulta kysyttiin päivittäin sama kysymys, jonka olin esittänyt itselleni työnhakuvaiheessa:“Mikä minussa on vikana, kun en löydä työtä?”.

Oikeaa vastausta ei ole, koska kysymys on väärä. Työnhakijan vikojen ja puutteiden sijaan tulee keskittyä osaamisen tunnistamiseen ja vahvuuksien kartoittamiseen. Työnhaku on aina stressaavaa, kansalaisuudesta, koulutuksen tai työkokemuksen määrästä riippumatta. Työpaikan löytymiseksi on tehtävä paljon työtä, olipa kyseessä kantasuomalainen tai muualta maailmaa Suomeen muuttanut työnhakija. Tutkimukset todistavat, että kantasuomalaisen on kolme kertaa helpompi löytää työpaikka. Muualta muuttaneelta vaaditaan enemmän: on opiskeltava suomea ja/tai ruotsia, hankittava lisäkoulutusta, luotava verkostoja, kestettävä suomalaisten työnantajien ennakkoasenteita ja arkipäivän rasismia.

Toivotonta? Ei. Hidasta? Kyllä. Kokemukseni perusteella vakuutan, että toivottomin tilanne on silloin, kun työnhakija lakkaa itse uskomasta omiin kykyihinsä ja osaamiseensa. Jotta näin ei tapahtuisi, on hyödynnettävä niitä mahdollisuuksia, joita eri sektoreilla toteutettavat mallit jo nyt tarjoavat: henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa, mentorointia… Tämänhetkisessä työllisyys- ja taloustilanteessa moniammatillinen ja verkoistoissa toteutuva työ työllistämisen edistämiseksi on kustannustehokkain tapa edistää työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista.

Annetaan osaajalle mahdollisuus.

Heidi Hirvonen, FM, projektivastaava

Ps. Jos juuri nyt mietit, mitä voisit tehdä tämän asian eteen – tule mukaan Osaavat naiset -työllistämisprojektin toimintaan!

Työllistämisprojektin Anna osaajalle mahdollisuus -kampanja käynnistyy viikolla 10. Kampanjan tavoitteena on löytää uusia työnantajakumppaneita ja rohkaista työnantajia rekrytoimaan maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita. Järjestämme kampanjaan liittyen työnantajille ja työnhakijoille suunnattuja tilaisuuksia pitkin vuotta. Ensimmäinen mahdollisuus keskusteluun ja verkostoitumiseen on tiistaina 24.3. klo 9-12 Eurooppasalissa, voit ilmoittautua mukaan tästä. Voit seurata Anna osaajalle mahdollisuus -kampanjaa Monika-Naiset liiton Facebook-sivulta ja osallistua keskusteluun Twitter-tilin @osaavatnaiset kautta.

Voit valita juuri itsellesi sopivan tavan osallistua: toimia tukihenkilönä maahanmuuttaneelle työnhakijalle, osallistua tapahtumien järjestämiseen tai tiedotustyöhön, auttaa löytämään uusia työnantajakontakteja tai olla muulla tavoin mukana toiminnassa vuoden 2015 aikana.

Yhteystiedot: Projektivastaava Heidi Hirvonen, heidi.hirvonen(at)monikanaiset.fi / 045 2375 014.

Osaavat naiset -projektia (2011-2016) koordinoi Monika-Naiset liitto ry ja rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Osaavat naiset -projekti toteutetaan yhteistyössä TE-palvelujen kanssa.

Jäsenjärjestö esittäytyy: Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry

Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry edistää kiinalaisten maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen, työllistymistä ja arkielämän ongelmista selviytymistä. Toivotamme kuitenkin tervetulleeksi osallistumaan tapahtumiimme etnisestä taustasta riippumatta kaikki, jotka ovat kiinnostuneita vain vaikkapa kiinalaisesta ruuanlaitosta, kiinan kielestä tai kiinalaisesta kulttuurista. Alle 18-vuotiaat voivat osallistua tapahtumiimme maksutta.

2014_Keskisyksyn_juhla

Keskisyksyn juhla 2014

Käytännössä toteutamme yhdistyksen päämäärää järjestämällä mm. suomen kielen kursseja opetuskielenä kiina, säännöllisiä perjantaitapaamisia toistaiseksi kerran kuussa, englannin kielen keskustelukerhoja, kesällä grillaus- ja veneretkiä, syksyllä sienestysretkiä sekä erilaisia liikuntatapahtumia. Näiden tapaamisten tarkoituksena on keskustella arkielämän ongelmista, saada ja antaa apua jäsenten ja muidenkin kesken.

Yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa olemme myös käynnistämässä yli 50-vuotialle maahanmuuttajien omaa vertaistukiryhmää. Tarjoamme myös neuvontapalvelua kielitaidottomille kiinalaisille siitä kenen viranomaiseen puoleen heidän tulisi kääntyä hätä- ja muissa ongelmatilanteissa. Osana tätä suosittelemme jäsenillemme myös Monika-Naiset liiton tarjoamia palveluja.

Kerromme mielellämme lisää toiminnastamme sekä otamme vastaan kehittämisideoita:
Mikko Törnqvist

mikko.tornqvist(at)iki.fi

Tarinoita kotoutumisesta: Sada

Sada* on nyt 36-vuotias. Koulunkäynti ei lapsena ja nuorena onnistunut, koska kotimaassa oli liian levotonta ja turvatonta antaa nuoren tytön käydä yksinään koulua. Sada ei oppinut lukemaan eikä kirjoittamaan, mutta ei ollut siitä kovin huolissaan, koska tulevaisuuden suunnitelmissa painoivat unelmat omasta perheestä ja lapsista huolehtimisesta.

Kymmenen vuotta sitten Sada meni naimisiin. Sada unelmoi kauniista, avarasta asunnosta Turkissa, mutta miehellä oli menestyvä pizzeria Suomessa ja hän taivutteli Sadan muuttoon. Mies palasi siis Suomeen ja Sada jäi odottamaan oleskelulupapäätöstä, jonka ansiosta hänen perhe-elämänsä pääsisi alkamaan. Oleskelulupaa avioliiton perusteella odotettiin kaksi vuotta.

Suomeen päästyään Sada odotti pääsyä maahanmuuttajien kielikouluun. Vauva kuitenkin jo ilmoitteli pian tulostaan. Kouluun päästyään Sada oli pitkällä raskaana ja hänellä oli valtavat kivut, kahdesti paikalle piti jopa kutsua ambulanssi. Lopulta opettaja sanoi Sadalle, että tämä on fyysisesti liian huonossa kunnossa käymään koulua. Lapsen synnyttyä Sada pyrki jatkamaan koulunkäyntiä ja otti lapsen välillä mukaan kouluun, mies puolestaan töihin.

Aviomies oli Sadan paras ystävä ja tukija uudessa maassa. Ilman suomen kielen ja luku- ja kirjoitustaitoa Sada tarvitsi mieheltään paljon tukea ja neuvoja ymmärtääkseen miten asiat toimivat. Aina tilanteet eivät neuvonnallakaan sujuneet aivan nappiin. Sada kertoo tilanteesta, jossa mies oli huolellisesti selittänyt hänelle, kuinka appelsiineja ostetaan: otat hedelmät pussiin, katsot laarin kulmasta numeron, viet pussin vaa’alle ja painat numeroa ja niin edelleen. Sada noudatti ohjeita niin tarkasti kuin kykeni, mutta palasi kotiin mukanaan kilon appelsiinipussi, josta oli maksanut 10 euroa. Tapahtuneen jälkeen Sada pyysi jonkin aikaa aina myyjää punnitsemaan hedelmät. Nyt hän löytää jo vaakapaikan itsekin. Myös kotoutumiskoulutuksesta on ollut apua arjen pienissä tilanteissa kuten kaupassakäynnissä.

Alussa Sada myös pelkäsi kulkea ulkona, koska ei ollut varma oliko se turvallista. Mies selitti että vaaraa ei ollut, mutta Sadaa pelottivat väkivalta ja tilanteet, joita hän ei kielitaidottomana voisi ratkaista puhumalla. Illalla miehen palattua kotiin pariskunta ulkoili yhdessä. Mies saattoi Sadan neuvolaan, lääkäriin ja viranomaisten luo. Vähitellen lähikulmat kuitenkin kävivät tutuiksi, ja alkoivat samalla tuntua turvallisemmilta. Sada oppi kulkemaan leikkipuistoon lapsen kanssa ja kehittyi hyväksi elekielen puhujaksi voidakseen kommunikoida leikkipuistotädin kanssa. Jos eleillä ei saanut kaikkea selvitettyä, Sada ja puistotäti soittivat yhdessä Sadan miehelle, joka sai selvittää asian.

Muutama vuosi sitten Sadan mies yllättäen kuoli jättäen Sadan yksin pienen lapsen kanssa. Isku oli valtava. Vaikka Sada oli oppinut nopeasti uudessa maassa elämisen edellytyksiä, hän oli edelleen hyvin riippuvainen miehestään viranomaisten luona asioidessaan ja arjen pienemmistäkin tilanteista selviytyäkseen. Nyt kaikki siirtyi Sadan vastuulle kerralla. Sada oppi pyytämään apua. Onneksi naapurissa asui perhe, joka auttoi paperiasioissa ja käymällä Sadan puolesta kaupassa.

Luku- ja kirjoitustaidottoman arki on jatkuvaa kyselemistä. Välillä se on väsyttävää. Kantaväestö ei myöskään aina ymmärrä kyselijän tilannetta. Sada kertoo tilanteesta, jossa oli unohtanut avaimet kotiin ja pyytänyt ohikulkenutta naapuria auttamaan. Mies oli sanonut, että ei nyt ehdi auttaa ja että Sadan pitää vain katsoa taulusta talonmiehen numero ja soittaa itse. Aivan sopiva neuvo – sellaiselle joka kykenee lukemaan taulun tekstin.

Jos ei osaa lukea ja kirjoittaa, saadut ohjeet pitää muistaa. On hämmästyttävää ajatella miten paljon opettelua ja mielessä pitämistä tämä voi pitää sisällään. Lisäksi aina on mahdollisuus että jokin menee eri lailla kuin etukäteen odotettiin, tai neuvoja on unohtanut tai ymmärtänyt väärin jonkin seikan. Ajatusharjoituksena itse kukin voi miettiä, miten neuvoisi lukutaidottoman ummikon (johonkin).

Sada sanoo olevansa ”uudestisyntynyt” ja kuin lapsi uudessa tilanteessaan: jokainen arkipäivä tuo eteen jotakin uutta, mitä pitää opetella. Eniten hän kokee oppineensa kotoutumiskoulutuksessa, mieheltään ja taannoisessa työharjoittelussa. Seuraavaksi hän haluaisi päästä ammattikouluun ja opiskella leikkipuisto- tai tarhatädiksi.

Sada haluaisi ehdottomasti myös töihin. Sadalle on itsestään selvää, että ihmisen pitää itse ansaita rahat elämiseensä, ei ole hyvä elää muiden tuella ja aina soitella viranomaisten perään. ”Silloin koen itseni huonoksi ihmiseksi.” Työssä käymisellä on muitakin merkityksiä kuin itsenäisyys: työ toisi mielekkyyttä ja sisältöä elämään ja kontakteja muihin. Sada haluaisi myös pystyä nykyistä paremmin varmistamaan poikansa toimeentulon.

Sadaa* (nimi muutettu) haastatteli Osaavat naiset –projektin harjoittelija Vilja Junka. Sada osallistuu Monika-Naiset liitto ry:n kotouttavaan toimintaan ja Osaavat naiset –projektin työllistymisen työpajatoimintaan.

teksti: Vilja Junka, harjoittelija, Osaavat naiset -projekti

Osaavat naiset -hankkeen työpajasta eväitä työelämään

Olimme työharjoittelussa Monika-Naiset liiton Osaavat naiset -hankkeessa syksyllä 2013. Sini opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja Viktoria on koulutukseltaan psykologian maisteri, itsekin maahanmuuttaja. Tärkeä tehtävämme työharjoittelun aikana on ollut suunnitella ja toteuttaa työttömille somalitaustaisille naisille tarkoitettua työpajaa.

Työpaja järjestettiin marras-joulukuussa ja se kokoontui viisi kertaa. Työpajatoiminnan tavoitteena oli asiakasryhmän työllistymisen edistäminen, sekä asiakkaiden yhteiskunnallisen osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. Työpaja järjestettiin suomen kielellä, mutta mukana oli äidinkieleltään somalinkielinen työharjoittelija avustamassa tulkkina.

Arkiosaaminen avuksi työnhakuun

Asiakkailla, jotka ovat olleet pitkään työttöminä ja kotona esimerkiksi hoitamassa lapsia, ei usein ole koulutus- tai opintotodistuksia, joilla osoittaa osaamistaan työnantajalle. Heillä on kuitenkin monenlaisia taitoja ja osaamista, joita he ovat kerryttäneet elämänsä varrella. Työpajassa pyrimmekin harjoitusten avulla nostamaan esille ja nimeämään niitä taitoja, joita asiakkaat voivat hyödyntää työnhaussa ja joiden kautta he voivat nähdä itsensä osaavina työnhakijoina.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla tutustuimme ryhmässä asiakkaiden senhetkisiin elämäntilanteisiin. Kävimme läpi työpajan tavoitteita ja suunniteltuja sisältöjä. Teimme myös harjoituksen, jossa naisia kannustettiin pohtimaan ja kuvaamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan.

Toisella tapaamiskerralla asiakkaille annettiin tietoa työpaikan hakemisesta ja työhaastatteluista Suomen kontekstissa. Harjoittelimme myös työhaastattelutilannetta. Lopuissa tapaamisissamme keskityimme hyvän ansioluettelon viilaamiseen ja tietokoneen peruskäytön opetteluun.

Asiakkaiden toiveet: tietokone ja suomen kieli haltuun

Asiakkaat osallistuivat aktiivisesti työpajatoimintaan ja löysivät itsestään kehittämistarpeita erityisesti suomen kielessä ja tietokonetaidoissa. Ryhmäläiset kertoivat osallistuneensa työpajaan, koska he halusivat saada lisää tietoa työharjoittelupaikan hakemisesta ja apua ansioluettelon kirjoittamiseen.

Viimeisellä tapaamiskerralla keskustelimme työpajaryhmän kanssa työpajan merkityksestä. ”Yksi tärkeä asia on ollut apu työkokeilupaikan etsimisen ja atk-taitojen harjoittelun kanssa” kertoo yksi ryhmäläisistä. Vertaistuellinen ryhmätyöskentelymuoto koettiin mukavaksi ja kannustavaksi. Ryhmäläiset innostuivat erityisesti vierailusta Kampin palvelukeskukseen, jossa he voivat jatkaa atk-taitojensa kehittämistä työpajajakson jälkeen.

Työpajatoimintaa on kokemuksemme perusteella hyvä suunnitella jokaisen asiakasryhmän kanssa erikseen niin, että voidaan auttaa juuri heitä koskettavissa työnhaun haasteissa. Toisen ryhmän kohdalla voi olla kyse esimerkiksi oikeiden työnhaun kanavien tai työvoimapalveluiden kartoittamisesta, joskus taas puutteelliset atk-taidot voivat olla esteenä työn etsimiselle. Tulkin apu työpajatoiminnassa osoittautui erityisen tärkeäksi, koska rajatun ajan sisällä toimiessa tuntui tärkeämmältä, että asiakkaan kysymys tai ohjeistus harjoituksen tekemiseen tulee ymmärretyksi kuin se, että puhutaan vain suomea.

Lisätietoa työpajassa käytetystä Forward-menetelmästä

Työpajan harjoituksissa käytettiin vastikään loppuneen EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman Grundtvig-rahaston tukeman Forward-projektin metodologiaa. Monika-Naiset liitto ry oli mukana hankkeessa suomalaisena järjestönä.

Forward-menetelmän tarkoitus on harjoitusten kautta tunnistaa ja kehittää maahanmuuttajanaisten erilaisissa oppimisympäristöissä hankkimaa osaamista. Ryhmä- ja yksilöohjaukseen soveltuvat Forward työkalut ja käsikirja ovat saatavilla myös suomeksi osoitteessa http://forwardproject.eu/products/

Osaavat naiset -hankkeen työharjoittelijat
Viktoria Mate ja Sini Moilanen