Tag Archives: Voimavarakeskus Monika

Monika-Naiset liiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä turvakotilaiksi

Sosiaali- ja terveysministeriö
STM 004:00/2017
28.4.2017

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä turvakotilaiksi

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua ko. asiassa. Liitto oli edustettuna myös turvakotilain arviointiryhmässä.

Monika-Naiset liitto ry on tehnyt työtä maahanmuuttajataustaisiin naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi 19 vuotta. Liittoon on kertynyt erityisosaamista pari- ja lähisuhdeväkivallan ja väkivallan kulttuuristen erityispiirteiden kuten pakkoavioliiton, kunniaan liittyvän väkivallan ja ihmiskaupan uhrien auttamistyöstä. Liiton Turvakoti Mona on toiminut 13 vuotta tarjoten kriisipalvelua tälle erityiskohderyhmälle.[1]

Turvakoti Mona on toiminut 1.7.2015 alkaen turvakotipalvelun tuottajana THL:n kanssa tehdyllä puitesopimuksella. Kokemukset voimassa olevan lain toimivuudesta ja toimimisesta turvakotipalvelun tuottajana ovat myönteisiä. Laki on tuonut turvakotitoimintaan selkeyttä, jatkuvuutta ja vakautta. Sopimuksella varmistettu rahoitus on antanut aikaisempaa paremmat edellytykset toiminnan organisoimiselle ja kehittämiselle sekä henkilöstön että kohderyhmän näkökulmasta. Vahvemmat ja selkeämmät toimintarakenteet ja yhtenäiset toimintaohjeistukset ovat helpottaneet arkista työtä. Turvakoti Monan asiakaskunta on haastava: monietnisen ja eri kieliä puhuvan kohderyhmän auttamistyö edellyttää henkilökunnalta laaja-alaista erityisosaamista. Joukossa on mm. vasta maahan tulleita turvapaikanhakijoita, ihmiskaupan uhreja ja paperittomia. On myönteistä, että THL on järjestänyt kaikille turvakotien työntekijöille koulutuksia. Pidämme tärkeänä, että niitä järjestetään säännöllisesti ja että myös maahanmuuttajataustaisiin naisiin liittyvän väkivallan erityispiirteistä tarjotaan koulutusta koko turvakotiverkostolle. Koemme, että voimassa olevan lain puitteissa tehty yhteistyö THL:n kanssa on ollut toimintaamme tukevaa ja kehittävää. Yhteisen koordinaation myötä syntynyt verkostoyhteistyö muiden turvakotipalveluntuottajien kanssa on myös ollut hedelmällistä ja kehittänyt uusia käytäntöjä työn tueksi.

Lausunnon kohteena olevan hallituksen esitysluonnoksen tarkoituksena on ehdottaa säädettäväksi uusi turvakotilaki, jonka tavoitteena on erityisesti turvakotipalvelujen rahoitusta koskevien periaatteiden selkiyttäminen nykyisestä. Jatkossa sopimusta turvakotipalvelun tuottamisesta ei enää tehtäisi, vaan siirryttäisiin kokonaan valtionavustuslakiin perustuvaan järjestelmään. Turvakotitoimijana liitto pitää tätä selkeyttämistä positiivisena suuntana.

Monika-Naiset liiton mielestä lakiehdotukseen liittyy kuitenkin huolenaiheita, joita seuraavassa lyhyesti käsittelemme:

2 § Määritelmät

Monika-Naiset liitto ry muistuttaa, että turvakotilain taustalla oleva Istanbulin sopimus kattaa laajasti kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot – fyysisen, psyykkisen, seksuaalisen väkivallan lisäksi vainoamisen, pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silpomisen – kaikki ne teot, jotka voivat aiheuttaa tai aiheuttavat naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä.

Hallituksen esityksessä turvakotipalvelut rajattaisiin nykyistä selvemmin lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseen. Jatkossa ei enää säädettäisi voimassa olevan lain 6 § 2 momenttia siitä, että turvakotiin voidaan ottaa myös lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvien syiden vuoksi jos turvakotipalvelu vastaa henkilön avuntarvetta eikä avun antaminen aiheuta haittaa tai vaaraa muille turvakodissa oleville.

Rajausta perustellaan sillä, että valtaosa asiakkaista hakeutuu turvakoteihin nimenomaan lähisuhdeväkivallan takia, mikä onkin todellista. Lisäksi em. säännös 6 § 2 momentin todetaan aiheuttaneen epävarmuutta siitä, mitä nämä rinnastuvat syyt käytännössä ovat. Lakiehdotuksen perusteluosassa viitataan Istanbulin sopimuksen 23 artiklaan. Istanbulin sopimuksen selitysmuistiota tulkitaan siten, että turvakotipalvelut olisi tarkoitettu nimenomaan perheväkivallan uhreille, eikä turvakotipalvelua tulisi tarjota myös muunlaisen väkivallan uhreille.

Liitto on Istanbulin sopimuksen velvoitteiden tulkinnasta eri mieltä ja pitää näitä rajauksia ongelmallisina uhrin näkökulmasta. Esimerkiksi kunniaan liittyvän väkivallan tekijä ei aina kuulu uhrin lähipiiriin. Rajaus sulkisi pois esimerkiksi seksuaalisen väkivallan uhrit, jotka saattavat myös tarvita turvakodin palveluja. Pidämme tärkeänä, että turvakodilla olisi jatkossakin mahdollisuus tarjota palvelujaan, jos uhrin katsotaan näistä hyötyvän.

Liitto pitää erittäin tärkeänä ja myönteisenä sitä, että lakiesityksessä mahdollistetaan edelleenkin turvapaikanhakijoiden ja paperittomien yhtäläinen oikeus päästä turvakotiin ja että palveluun voi hakeutua myös nimettömästi. On erinomaista ja vahva viesti lainsäätäjältä: väkivaltapalvelut kuuluvat myös paperittomille.

Liitto esittää, että 2 § käytetään Istanbulin sopimuksen mukaista määritelmää Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ja korjataan termi johdonmukaisesti lakiesityksen muihinkin kohtiin.

Ihmiskaupan uhrit

Monika-Naiset liitto ry on tehnyt pitkään ihmiskaupan uhrien auttamistyötä. Kokemuksemme mukaan turvakodeilla on ollut oma tärkeä asemansa ihmiskaupan uhrien tukijoina. Kuten arviointityöryhmässäkin olemme tuoneet esille, ihmiskaupan uhrien auttamiseen turvakodissa liittyy haasteita. Tilanteeseen on haettu uudessa turvakotilakiesityksessä ratkaisua siten, että ihmiskaupan uhrit eivät enää jatkossa pääsisi turvakotiin, ellei kyseessä samalla olisi myös lähisuhdeväkivalta.

On kuitenkin tärkeä huomata, että joissakin ihmiskauppatapauksissa on erittäin vaikea määritellä, onko uhrin kokema väkivalta lähi- ja parisuhdeväkivaltaa tai ei. Esimerkiksi uhrin ”työnantaja” voi käyttää tätä mm. seksuaalisesti hyväksi – onko tapaus ainoastaan työperäistä ihmiskauppaa tai myös pari- ja lähisuhdeväkivaltaa? On mahdotonta tarjota uhrille laadukasta tukea vain pari- ja lähisuhdeväkivaltaan ja rajata muut väkivallan ja hyväksikäytön kokemukset pois. Tästä näkökulmasta lakiehdotuksen rajaus ei tuo kaivattua selkeyttä ihmiskaupan uhrien auttamiseen turvakodeissa. Esityksessä rajausta mm. perustellaan sillä, että ihmiskaupan uhrien auttamiseksi on olemassa erillinen auttamisjärjestelmä.

Liitto esittää, että tältä osin valmistelua jatketaan. Myös Yhdenvertaisuusvaltuutettu / kansallinen ihmiskaupparaportoija on vedonnut lausunnossaan siihen, että turvakotijärjestelmää kehitettäisiin siten, että se vastaisi tarvittaessa myös ihmiskaupan uhrien palvelutarpeeseen. Palvelujen kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää, että eri hallinnonalojen viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä ja esimerkiksi sisäasiainministeriön koordinoima ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ja koordinaattori sekä kansallinen ihmiskaupparaportoija ovat konkreettisesti suunnittelussa mukana. Suomen kokoisessa pienessä maassa on erittäin tarpeellista ja tärkeää, että eri hallinnonalojen viranomaiset keskustelevat ja linjaukset kansainvälisten velvoitteiden (tässä esim. Istanbulin sopimus, Uhridirektiivi, Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen yleissopimus) tulkinnoista ja toimeenpanosta tehdään yhdessä. Sopimusten velvoitteet koskevat usein samoja kohderyhmiä, jotka Suomessa saattavat olla pilkottuna eri hallinnonaloille. Yhteisvalmistelulla säästyttäisiin ristiriitaisilta ohjeistuksilta ja päällekkäiseltä työltä. Esimerkkinä tästä on esimerkiksi Valtioneuvoston Ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma vuodelta 2016. Siinä todetaan, että ihmiskaupan uhrit saattavat tarvita tuettua ja turvallista asumispalvelua eri tilanteissa ja on tärkeä tiedottaa turvakoteja ja kuntia seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneiden ihmiskaupan uhrien mahdollisuuksista saada apua turvakodeista. Tältä osin lakiesitys ja toimintaohjelma ovat ristiriidassa.

Liitto ehdottaakin, että tämän erityisen haavoittuvassa asemassa olevan uhriryhmän auttamisesta sovitaan poikkihallinnollisessa yhteistyössä ja etsitään vaihtoehtoja ja korvaava järjestelmä nykykäytännölle, jotta vastaavat palvelut ihmiskaupan uhreille voidaan turvata. Liitto pitää hyvänä kansallisen ihmiskaupparaportoijan lausunnossaan esille tuomaa ratkaisuehdotusta, että osalle turvakodeista annettaisiin mahdollisuus erikoistua myös ihmiskaupan uhrien auttamiseen. Esimerkiksi Turvakoti Monassa olisi pitkän käytännön kokemuksensa kautta hyviä edellytyksiä tällaiseen erikoistumiseen.

Linjauksen tekeminen ja sen soveltaminen käytäntöön turvakotitoiminnassa edellyttäisi hyvin tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja toimijoiden kesken. Liitto toivoo, että tällaiselle yhteisponnistukselle löytyisi tahtoa ja kunnianhimoa, jotta turvakotitoiminta tosiasiallisesti saadaan selkiytettyä suhteessa ihmiskaupan uhrien auttamiseen. Tämä toisi helpotusta sekä käytännön työhön turvakodeissa että mahdollistaisi sen, että ihmiskaupan uhrien oikeus saada apua toteutuisi yhdenvertaisemmin.

Turvakotijakson jälkeiset palvelut

Lakiesityksen nykytilan arvioinnissa todetaan, että turvakotijakson jälkeisiä tukipalveluja on riittämättömästi, ne ovat järjestöjen varassa ja niiden pitkäjänteinen rahoitus on epävarmaa. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalveluja on järjestettävä lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuvan tuen tarpeeseen. Käytännössä tämä ei toteudu. Liitto esitti huolensa asiasta jo voimassa olevan turvakotilain valmistelussa. Asiaa ei ole riittävästi otettu huomioon tulevan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluissa. Liitto on huolissaan kohderyhmänsä mahdollisuudesta päästä tuen piiriin tulevassa rakenteessa, koska nykyisessäkin järjestelmässä haavoittuvat ryhmät ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle, eikä peruspalveluissa ole pitkäjänteisen koulutuksen puuttuessa riittävästi osaamista tunnistaa ja tukea väkivaltaa kokeneita maahanmuuttajataustaisia naisia. Kuten nykytilan arvioinnissa todetaan, on avopalvelujen turvaamisen kehittämistyö tehtävä laajasti yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa.

Lopuksi

On myönteistä, että lakiehdotuksessa nostetaan esille nykyisten turvakotien riittämätön paikkatilanne. Kuten luonnoksessa todetaan, Euroopan neuvoston suosituksen mukaan Suomessa tulisi olla noin 500 turvakotipaikkaa. Nykytilanne 143 perhepaikkaa ei ole riittävä. Paikkojen lisääminen edellyttää lisää rahaa turvakotitoimintaan. On toki hyvää kehitystä, että turvakotien toimintaan osoitettuja määrärahoja on viime vuosina lisätty. Rahoitustaso on kuitenkin edelleen riittämätön. Turvakotien rahoitus on turvattava vastaamaan Euroopan neuvoston suosituksia.

Kunnioittavasti Monika-Naiset liiton hallituksen puolesta,

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja, Monika-Naiset liitto ry

Asiantuntijat:
Ljudmila Kettunen, Turvakoti Monan johtaja, Monika-Naiset liitto ry
Natalie Gerbert, Voimavarakeskus Monikan johtaja, Monika-Naiset liitto ry

[1] Turvakoti Mona palvelee valtakunnallisesti, vuosittain noin 40% asiakkaista voi olla pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.  Esimerkiksi vuonna 2016 Turvakoti Monassa oli asiakkaina 290 henkilöä, joista 152 oli lapsia. Turvakodin vuosittainen täyttöaste keskimäärin 100%.

Lausunto hallituksen esityksestä turvakotilaiksi_28_4_2017 (pdf)

Voimavarakeskus Monikan auttavan puhelimen numero vaihtuu 22. maaliskuuta

 

MAKSUTON NUMERO 0800 05058 PALVELEE 22.3.2017 LÄHTIEN  

Voimavarakeskus Monikan valtakunnallisen auttavan puhelimen numero (09 692 2304) muuttuu.
Uusi, soittajalle maksuton puhelinnumero 0800 05058 avataan keskiviikkona 22.3.2017.
Auttava puhelin palvelee ma-pe kello 9-16.

Auttava puhelin on tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille. Puhelimeen vastaavat Voimavarakeskuksen kriisityöntekijät.

Lisätietoja: voimavarakeskus(at)monikanaiset.fi

Yhteisvastuu 2017 torjuu ihmiskauppaa

Yhteisvastuu 2017 torjuu ihmiskauppaa. Suomessa keräysvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja. Keräyksen kansainvälisessä esimerkkikohdemaassa Jordaniassa yhteisvastuuvaroin tuetaan Syyriasta sotaa paenneiden nuorten koulutusta ja toimeentuloa, mikä ennaltaehkäisee altistumista ihmiskaupalle ja muulle hyväksikäytölle. Keräys käynnistyi sunnuntaina 5.2.2017.

− Vuonna 1949 perustetusta Yhteisvastuukeräyksestä ei tullut ainoastaan kirkon vaan suomalaisten yhteinen hyväntekeväisyyskeräys, joka nostaa esiin hädän ääripäitä ja auttaa heitä, jotka hädästään huolimatta jäävät ilman apua. Tänä vuonna Yhteisvastuu herättelee meitä tunnistamaan ja auttamaan ihmiskaupan uhreja sekä heitä, jotka ovat esimerkiksi katastrofeja ja köyhyyttä paetessaan vaarassa joutua erilaisen hyväksikäytön kohteiksi. Nämä ihmiset tarvitsevat kipeästi tukeamme, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Ihmiskauppaa ja siihen rinnastettavaa hyväksikäyttöä pidetään yhtenä tämän hetken suurimmista ihmisoikeushaasteista. Ihmiskauppaa on vaikea havaita, mutta se on läsnä kaikkialla. Ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen myötä myös ihmiskaupan riskit ovat kasvaneet ja avuntarve suuri.

– Ihmiskauppa on toisten ihmisten ja heidän hätänsä häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Ihmisistä on tehty kauppatavaraa. Välineitä, joilla ei ole mahdollisuuksia päättää omasta elämästään. Tässä kaupassa vain toinen hyötyy. Välinpitämättömyyden ja oman edun tavoittelun sijaan meidän tulee pitää huolta toisistamme, Yhteisvastuukeräyksen 2017 esimies, Porvoon piispa Björn Vikström muistuttaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti paikalla annetun avun merkitystä Yhteisvastuukeräyksen avauspuheessaan sunnuntaina 5.2.2017.

”Maailmassa on nyt ennätysmäärä pakolaisia. Heitä on saapunut runsain mitoin Eurooppaan ja Suomeenkin, mutta suurin osa pakenee oman maansa sisällä tai naapurimaahan. Parasta apua on paikalla annettu apu. Sitä tarjoaa myös tämän vuoden Yhteisvastuukeräys”.

”Eurooppaan suuntautuvan pakolais- ja muuttoliikkeen myötä on Suomessakin yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhriksi. Tarve ihmiskaupan uhriksi joutuneiden ihmisten auttamiselle ja ennaltaehkäisevälle työlle on suuri. Ihmiskaupassa ihminen ja ihmisyys ovat pelkkää kauppatavaraa. Se on ihmisarvon syvää loukkaamista”, presidentti Niinistö muistutti.

Suomessa yhteisvastuuvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Monika-Naiset liitto ry:n, Pakolaisneuvonta ry:n, Pro-tukipiste ry:n ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. Keräysvaroin muun muassa kehitetään tukihenkilötoimintaa ja etsivää työtä, vahvistetaan työntekijöiden osaamista tunnistaa ja tavoittaa ihmiskaupan uhreja, tarjotaan kriisiapua majoituksen, ruoan, hygienian ja vaatetuksen järjestämiseen, mahdollisuus tulkin käyttöön sekä matalan kynnyksen oikeudellista neuvontaa.

Monika-Naiset liitto ry on tehnyt työtä ihmiskaupan uhrien parissa vuodesta 2006.  Erityisenä kohderyhmänä ovat väkivaltaa kokeneet maahanmuuttajataustaiset naiset, jotka ovat joutuneet tai joilla on riski joutua ihmiskaupan uhriksi. Vuosittain toiminnassamme tunnistetaan 10–20 tapausta, joissa on syytä epäillä ihmiskauppaa.

Lisätiedot:
Natalie Gerbert, Voimavarakeskuksen johtaja, Monika-Naiset liitto ry, puh. 045 6759 647

Lue lisää Yhteisvastuu 2017 -kampanjasta.

#yhteisvastuu

Katso Yhteisvastuu 2017 -kampanjavideo Murskattu unelma, jossa Elena kertoo koskettavan tarinansa siitä, kuinka unelma paremmasta tulevaisuudesta vaatemyyjänä murskautui Helsingin kaduille. Ihmiskaupan uhriksi joutunut nuori yksinhuoltajaäiti pakotettiin myymään seksiä päivästä ja yöstä toiseen.

 

Vertaistukiryhmä arabiankielisille naisille alkaa Voimavarakeskus Monikassa maaliskuussa

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

مركز الأزمات للنساء المهاجرات يقدم : Voimavarakeskus

مجموعة الدَّعم للنساء ضحايا العنف الأسري أو التهديد به

  !بإمكانِك التسجيل الآن

مجموعة الدّعم مخصَّصة لمساعدة النساء الناطقات باللغة العربية اللوآتي يعانين من العنف الأسري أو التهديد به. تبدأ مجموعة الدَّعم نشاطها من الأول من شهر مارس 01.3.2017 الى 15.6.2017. ينتهي موعد تقبل طلبات الإشتراك في 24.2.2017

  Voimavarakeskus  تنعقد المجموعة الدّعم كل يوم أربعاء في تمام الساعة التاسعة و النصف في مكتب

Hermannin Rantatie 12 A, 4krs. Helsinki :  على العنوان التالي

 :يمكنك التسجيل في مجموعة الدّعم عبر إرسال بريد الكتروني على العنوان التالي

voimavarakeskus(at)monikanaiset.fi

.في مجموعة الدّعم تتعرف النساء على أشكال العنف الأسري وآثره على الحياة الأسرية، كما تتشارك في حوارات هادفة وبناءة تعتمد على السرية

.الهدف هو دعم النساء لتنمية قدراتهن وإمكانياتهن في المشاركة الفاعلة في الحياة الخاصة و العامة على السواء

***

Vertaistukiryhmä Voimavarakeskus Monikassa on tarkoitettu pari- ja lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille arabiankielisille naisille. Ryhmä käynnistyy 01.3.2017 ja kestää 15.6.2017 saakka. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 9.30-11.00 Voimavarakeskus Monikassa, Hermannin Rantatie 12 A, 4. kerros, Helsinki.

Ilmoittautumiset 24.2.2016 mennessä sähköpostitse: voimavarakeskus(at)monikanaiset.fi

Voimavarakeskus Monikan toimintaa tukee sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla (STEA) ja Helsingin kaupunki.

Support group in English at Resource Center Monika
will start in February

Voimavarakeskus Monikan toimintaa tukee sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla (STEA) ja Helsingin kaupunki.

Tiedote 25.11.2016: Väkivaltaa kohdanneet naiset tarvitsevat toipumisen tukipalveluja

Lehdistötiedote ja kutsu medialle
25.11.2016
Väkivaltaobservatorio

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja: Väkivaltaa kohdanneet naiset tarvitsevat toipumisen tukipalveluja

Perjantaina 25.11. vietetään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Järjestöjen yhteinen Valoa, ei väkivaltaa -kampanja vaatii helposti saavutettavia tukipalveluja väkivaltaa kohdanneille naisille. Marraskuussa alkanut kampanja huipentuu 25.11. eri puolilla Suomea järjestettäviin tapahtumiin.  

Naisten ihmisoikeuksia ja oikeutta väkivallattomaan elämään puolustavan Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan tämän vuoden teemana on matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kohdanneille naisille. Näillä tarkoitetaan palveluita, joihin on mahdollisimman helppo hakeutua, riippumatta asuinpaikasta tai taustasta, taloudellisesta tilanteesta tai siitä, minkälaista väkivaltaa on kokenut.

Tällä hetkellä näitä palveluja ei ole lähimainkaan riittävästi, eikä niitä ole tarjolla valtakunnallisesti. Niiden järjestämiseen on osoitettava riittävästi resursseja. Tällaisia palveluita tarjoavat muun muassa Naisten Linja Suomessa ry, Monika-Naiset liitto ry ja Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ympäri Suomea. Väkivallan tekijöille tukea tarjoaa esimerkiksi Lyömätön Linja Espoossa ry ja Ensi- ja turvakotien liiton Jussi -työ.

Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä, mutta se jää usein piiloon. Siitä ei puhuta, se hävettää ja kynnys avun hakemiseen on korkea. Vaikka se ensimmäinen ja tärkein askel väkivallasta selviytymisessä on juuri puhuminen, väkivallasta kertominen.

– Kaikki eivät halua kertoa väkivaltakokemuksestaan omalle lähipiirilleen, eikä luotettavan henkilön löytäminen ole aina helppoa.  Turvakodit pelastavat henkiä, mutta monelle ne ovat kuitenkin se viimeinen, se äärimmäinen keino. Niiden lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän palveluita, joista väkivaltaa kohdannut saa apua jo varhaisessa vaiheessa, kuten kannustusta, keskustelua ja neuvontaa puhelimitse, verkossa tai kasvotusten, sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.

Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan taustalla on naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen verkosto Väkivaltaobservatorio, jota koordinoi NYTKIS ry Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete.  Kampanjassa on mukana noin 20 järjestöä, muun muassa Amnesty International Suomen osasto ry.

KUTSU MEDIAN EDUSTAJILLE

Olette lämpimästi tervetulleita Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan tapahtumiin eri puolille Suomea perjantaina 25.11. Kaikki tapahtumapaikkakunnat ja tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät täältä http://vakivaltaobservatorio.fi/paikkakunn.

Helsingissä Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuma järjestetään Kampin Narinkkatorilla klo 15-17. Paikalla on kampanjan taustajärjestöjen edustajia ja he ovat median käytettävissä haastatteluja varten. Tilaisuudessa voi myös tutustua Silent Witness -näyttelyyn, jonka naishahmot esittävät vertauskuvallisesti viime vuonna kumppaninsa tai ex-kumppaninsa surmaamia naisia.

Kampanjan verkkosivut: http://vakivaltaobservatorio.fi/
Kampanja Facebookissa: https://www.facebook.com/Vakivaltaobservatorio/?fref=ts

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Alli Asikainen Lindeman
Naisten Linja, viestinnän suunnittelija
050 3081909  alli.asikainen@naistenlinja.fi

 

Valoa, ei väkivaltaa -kampanjassa mukana olevat järjestöt:

African Care ry
Amnesty International Suomen osasto ry
Ensi- ja turvakotien liitto
Ihmisoikeusliitto
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Kristillisdemokraattiset Naiset ry
Lyömätön Linja Espoossa
Monika-Naiset liitto ry
Naisasialiitto Unioni ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Naisten Linja Suomessa ry
Nuorten Exit
Profeministimiehet
Sosialidemokraattiset Naiset
Suomen Keskustanaiset ry
Suomen Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys
Svenska Kvinnoförbundet r.f.
Suomen UN Women ry
Vasemmistonaiset
Vihreät Naiset ry

Tiedote: Euroopan neuvoston valtuuskunta kiirehtii pakkoavioliittojen kriminalisointia

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
17.6.2016

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta patistaa hallitusta muuttamaan lainsäädäntöä siten, että avioliittoon pakottamisesta tulisi yleisen syytteen alainen rikos. Pakolla solmittu avioliitto pitäisi myös olla mahdollista mitätöidä. Koko valtuuskunta on allekirjoittanut aihetta koskevan kirjallisen kysymyksen.

Pakkoavioliitot on kriminalisoitu muun muassa Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi laadittu Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea toimimaan samoin.

Pakkoavioliitto määritellään liitoksi, jota toinen tai molemmat osapuolet vastustavat. Euroopan neuvoston valtuuskunnan Monika-Naiset liitto ry:ltä saamien tietojen mukaan pakkoavioliittojen määrä Suomessa on kasvussa. Viime vuonna liiton tietoon tuli 25 pakkoavioliittotapausta. Vuoden 2016 ensimmäisten neljän kuukauden aikana tapauksia on ollut saman verran.

Pakkoavioliittoihin sovelletaan nykyisin ihmiskauppaa tai pakottamista koskevaa lakia, mikä ei anna viranomaisille kunnon välineitä puuttua tapauksiin. Monika-Naisten mukaan tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa ihmiskauppa- tai pakottamislakeja olisi sovellettu pakkoavioliittoihin.

Pakkoavioliittoja ei voi myöskään nykylakien mukaan mitätöidä. Pakkoavioliiton purkaminen edellyttää Suomessa avioeron hakemista. Traumatisoituneelle ja seksuaalista väkivaltaa kokeneelle nuorelle naiselle on nöyryyttävää hakea avioeroa ja odottaa lopullista päätöstä kuuden kuukauden harkinta-ajan yli. Lisäksi nainen on loppuikänsä rekisterien mukaan ”eronnut” vaikka avioliitto on solmittu pakolla. Avioliiton mitätöintioikeus vastaisi paremmin Istanbulin sopimuksen henkeä.

Kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet kansanedustajat Maria Guzenina (valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Sirkka-Liisa Anttila (varapuheenjohtaja, kesk.), Anne Kalmari (kesk.), Tom Packalén (ps.), Jaana Pelkonen (kok.), Petri Honkonen (kesk.), Susanna Huovinen (sd.), Anne Louhelainen (ps.), Olli-Poika Parviainen (vihr.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).

Lisätiedot:
Maria Guzenina 050 512 2282

تسجلي الآن في جموعة الدعم عبرالإنترنت المخصَّصة للنساء المهاجرات ضحايا العنف الأسري
Voimavarakeskuksen vertaistukiryhmä verkossa arabiankielisille naisille alkaa
1. toukokuuta

Tukea kotoutumiseen

(مركز الأزمات للنساء المهاجرات) Voimavarakeskus

 يقدم مجموعة الدَّعم عبر الإنترنت، للنساء المهاجرات ضحايا العنف الأسري أو التهديد به
1.5.2016 يبدأ نشاط مجموعة الدَّعم في
 ! بإمكانِك التسجيل الآن

مجموعة الدّعم عبرالإنترنت مخصَّصة للنساء المهاجرات الناطقات باللغة العربية اللوآتي يعانين من العنف الأسري أو التهديد به، للوآتي يواجهن صعوبة في طلب العون و للوآتي بقين خارج إطار المساعدة المتخصِّصة بالعنف الأسري

بإمكانِك التسجيل في مجموعة الدَّعم لضحايا العنف الأسري أو التهديد به، بعد ملء الإستمارة الموجودة على الموجودة على الموقع الإلكتروني الموجود أدناه

https://www.naistenlinja.fi/palvelut/ryhmatoiminta/monika-naiset-liitto-ry/
ينتهي موعد تقبل طلبات الإشتراك في 26.4.2016

***

Voimavarakeskus Monikan vertaistukiverkkoryhmä lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille arabiankielisille naisille käynnistyy 1.5.2016

Internetissä toimiva vertaistukiverkkoryhmä on suunnattu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille arabiankielisille naisille. Verkkoryhmä tarjoaa osallistumismahdollisuuden naisille, jotka ovat jääneet avun ulkopuolelle tai joille avun saaminen on vaikeaa.

Vertaistukiverkkoryhmään osallistuminen on luottamuksellista ja turvallista. Suljetulla keskustelupalstalla naiset voivat käsitellä väkivallan kokemuksiaan, saada ja antaa tukea sekä pohdiskella, kuinka selvitä ja toipua väkivaltaisesta suhteesta.

Verkkoryhmä antaa maahanmuuttajanaisille eväitä käyttää hyväkseen omia voimavarojaan sekä vahvoja puoliaan ja lisää uskallusta ottaa vastuuta omasta elämästään. Vertaistukeen perustuva auttaminen vahvistaa osallistujia, sillä ryhmässä kohdataan samanlaisessa tilanteessa eläviä naisia, jaetaan kokemuksia ja voimaannutaan vuorovaikutuksen kautta.

Voimavarakeskus Monika toteuttaa ryhmän yhteistyössä Naisten Linjan kanssa.

Ryhmään ilmoittautuminen 26.4.2016 mennessä tällä verkkolomakkeella

Voimavarakeskuksesta vertaistukea venäjänkielisille naisille

landscape-nature-sunset-trees-large

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Группа взаимной помощи для русскоговорящих женщин

Возможно недавно или какое-то время назад Вы пережили физическое, психологическое или другие формы насилия в близких отношениях и теперь боретесь с его последствиями. Последствиями насилия могут быть разочарование, стыд, бессилие, неверие в себя… Кроме психологических последствий насилие может вызвать физические нарушения: бессонница, психосоматические расстройства, нарушение аппетита и т.д.

Мы приглашаем русскоговорящих женщин, пострадавших от насилия в близких отношениях, принять участие в работе группы взаимной помощи. Участниками группы могут быть женщины разного возраста, у каждой из которых за спиной свой опыт отношений, разные условия жизни, разные навыки справляться с трудностями. Делясь своим опытом и выслушивая других, вы не только будете оказывать поддержку другим членам группы, но и сами получите поддержку от других участников. С помощью группы вы сможете стать сильнее, начать самостоятельно управлять своей жизнью, научиться находить свои внутренние резервы. Участие в группе может стать одним из жизненно важных для вас этапов!

Записаться в группу можно с 21.3 по 11.4.2016, позвонив по телефону 0452635732. Время работы группы: с 13.04 по 15.06.2016, по средам с 16.00 до 18.00 (10 встреч).
Группа работает по принципу «закрытой» и участие может быть анонимным.

****

Vertaistukiryhmä venäjänkielisille alkaa Voimavarakeskus Monikassa huhtikuussa

Vertaistukiryhmä on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille venäjänkielisille naisille.

Ryhmä käynnistyy 13.4.2016 ja kestää 15.6.2016 saakka. Ilmoittautumiset 11.4.2016 mennessä puhelimitse 045 2635 732.

Vertaistukiryhmään osallistuminen on luottamuksellista ja turvallista. Ryhmässä naiset voivat käsitellä väkivallan kokemuksiaan, saada ja antaa tukea sekä pohdiskella, kuinka selvitä ja toipua väkivaltaisesta suhteesta. Ryhmä antaa maahanmuuttajanaisille eväitä käyttää hyväkseen omia voimavarojaan sekä vahvoja puoliaan ja lisää uskallusta ottaa vastuuta omasta elämästään. Vertaistukeen perustuva auttaminen vahvistaa osallistujia, sillä ryhmässä kohdataan samanlaisessa tilanteessa eläviä naisia, jaetaan kokemuksia ja voimaannutaan vuorovaikutuksen kautta.

Lisätiedot: voimavarakeskus(at)monikanaiset.fi

Osallistuitko syksyllä venäjänkieliseen vertaistukiverkkoryhmään? Vastaa kyselyyn.

Voimavarakeskus Monika toteutti pilottihankkeena vertaistukiverkkoryhmätoimintaa syyskaudella 2015 yhteistyössä Naisten Linjan kanssa.

Vertaistukiverkkoryhmä lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille venäjänkielisille naisille järjestettiin 16.11.-18.12.2015. Verkkoryhmä tarjosi osallistumismahdollisuuden naisille, jotka ovat jääneet avun ulkopuolelle tai joille avun saaminen on ollut vaikeaa.

Itä-Suomen yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto tutkivat yhdessä keväällä 2016 Internet-välitteisen tuen toimivuutta. Tutkimus toteutetaan sähköisenä kyselynä helmi-maaliskuussa. Raha-automaattiyhdistys (RAY) toimii tutkimuksessa yhteistyötahona. Tutkimuksesta vastaavat professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja dosentti Niina Junttila Turun yliopistosta.

Lisätietoja tutkimuksesta saat lähettämällä sähköpostia osoitteella juho.saari@uef.fi

Voit osallistua kyselyyn täältä.

Vastaukset analysoidaan tilastollisten menetelmien avulla ja yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa.

Lämmin kiitos kaikille vastaajille!