Tag Archives: yhteistyö

Olemme mukana TASOVA -projektissa

TASOVA – tasa-arvoa aluekehitykseen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusprojekti (2016-2019) kehittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimintaedellytyksiä ja osaamista koko Suomessa. Projektin toteuttamisessa ovat mukana keskeiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijat.

Projektilla vauhditetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymistä ja huomioon ottamista aluekehityksessä ja maakuntien kehittämisessä mm. tukemalla alueellisten toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyössä järjestämällä tapahtumia, tietoiskuja ja koulutuksia sekä tavoitteellista vaikuttamistoimintaa.

Aluekehityskysymyksiin painottuvalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija –koulutuksella lisätään ammatillista osaamista, jota tarvitaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyössä. Kaksivuotinen koulutus käynnistyy maaliskuussa 2017 ja se on laajuudeltaan 40 opintopistettä. Koulutukseen valitaan 20 osallistujaa eri puolilta Suomea. Koulutus antaa valmiuksia toimia mm.

  • lainsäädännön edellyttämänä asiantuntijana
  • konsulttina organisaatioiden kehittämistyössä
  • suunnitelmien ja ohjelmien arvioijana
  • projektisuunnittelijana ja kehittäjänä
  • kouluttajana ja tapahtumajärjestäjänä
  • verkostojen toiminnan kehittäjänä
  • konsultointiyrittäjänä

Koulutukseen haku on avoinna 31.12.2016 saakkaLisätietoja koulutuksesta löydät täältä.

Projektissa tehdään aktiivisesti yhteistyötä myös viranomaisten kanssa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimiseksi maakuntahallinnon uudistuksessa sekä parantamalla ja yhdenmukaistamalla seuranta- ja arviointimenetelmiä.

Lue lisää TASOVA –projektista.

TASOVA -projektin esitteen voit ladata täältä (pdf).

Projektia ovat toteuttamassa keskeiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijat:

  • Agora – tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
  • Hilma – Sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto
  • Monika-Naiset liitto ry
  • Naisasialiitto Unioni ry
  • Naisjärjestöjen keskusliitto ry
  • Nicehearts / naisten resurssikeskus Pihlaja
  • NYTKIS – naisjärjestöt yhteistyössä ry
  • Seta ry
  • Tasa-arvotiedon keskus Minna
  • valtakunnallinen tasa-arvoverkosto

thumbnail_partnerit_2rivia2_550px

 

 

 

thumbnail_euvipu

Osaavat naiset -projektin loppuseminaari 30.11.2016

anna-osaajalle-mahdollisuus

Aika: Keskiviikko 30.11.2016 klo 9-13
Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki (Kamppi)

Kenelle: Työnantajat, työnhakijat, viranomaiset, järjestötyöntekijät

Monika-Naiset liitto ry:n koordinoima työllistämisprojekti Osaavat naiset (2011-2016) tarjoaa tehokasta ja tuloksellista toimintaa maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseksi.

Tervetuloa keskustelemaan ja verkostoitumaan!

HUOM! Seminaari on täynnä. 

 

SEMINAARIOHJELMA:

9.00 Aamukahvit

9.15 Tervetuloa:
Toiminnanjohtaja Jenni Tuominen, Monika-Naiset liitto ry

9.20 Kokemuksia kentältä: Työllistämisprojekti naisille:
Osaavat naiset -projektin tiimi, Monika-Naiset liitto ry

9.40 Maahanmuuttajien työllistyminen väestöryhmien välisten suhteiden viitekehyksen näkökulmasta:
Ylitarkastaja Peter Kariuki, ETNO neuvottelukunta, Oikeusministeriö

10.00 Viisi vinkkiä monikieliseen tiedotukseen – Finnish Courses ja Infopankki:
Tiedottaja Helena Ikäheimo, Helsingin kaupunki

10.20 TE-toimiston palvelut maahan muuttaneille:
Asiantuntija Saila Ahonen, Uudenmaan TE-toimisto

10.40 Womento -mentorointiohjelma työnhaun tukena:
Erityisasiantuntija Gunta Ahlfors, Väestöliitto

11.00 Muutetaan maailmaa yksi nainen kerrallaan”
Mentorointi maahanmuuttajanaisten työllistymisen edistäjänä

Postdoc-tutkija Tytti Steel, WeAll-hanke 

11.20 Tauko

11.40-12.40 Työpajat
• KYKY-hanke, Helsingin kaupunki
• Osallisena verkossa, Luksia Länsi-Uudenmaan aikuisopisto
• Luetaan yhdessä -verkosto, Suomen Akateemisten Naisten Liitto
• Osaavat naiset -projekti, Monika-Naiset liitto ry

Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa toimivaa Osaavat naiset -projektia rahoittaa Uudenmaan TE-toimisto.

Lataa seminaarikutsu täältä (pdf).

Lisätietoja:
Heidi Hirvonen, projektivastaava, Monika-Naiset liitto ry
heidi.hirvonen@monikanaiset.fi puh. 045-2375 014
Twitter: @osaavatnaiset

#RESPECT-kampanja seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan alkaa tänään

TIEDOTE 27.4.2016: Yhteistyöllä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan – vastuu on meillä jokaisella

Ilmoitukset seksuaalisesta ahdistelusta ovat poliisin tilastojen mukaan lisääntyneet tammi-maaliskuun aikana merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Koko Suomessa seksuaalisia ahdisteluja on ilmoitettu 132 kappaletta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan niitä oli 44 kappaletta. Helsingissä seksuaalisia ahdisteluja ilmoitettiin alkuvuoden aikana 41, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 5. Rikosnimikkeenä seksuaalinen ahdistelu tuli lakiin syyskuussa 2014.

– Seksuaalinen ahdistelu on ollut julkisessa keskustelussa vahvasti esillä koko alkuvuoden ajan. Asiallinen keskustelu ja oikean tiedon lisääminen on hyvä asia. Poliisi on viestinnässään painottanut, että on tärkeää, että rikoksista ilmoitetaan poliisille mahdollisimman nopeasti. Nyt rikosilmoituksia on tehty selvästi aiempaa enemmän ja seksuaalinen ahdistelu ymmärretään rikokseksi, toteaa rikosylikomisario Jonna Turunen Helsingin poliisin Vakavat henkilöön kohdistuvat rikokset -toiminnosta.

Alkuvuoden aikana käyty julkinen keskustelu toi esille sen, että asiana seksuaalinen häirintä ei ole uusi. Seksuaalista häirintää on ollut suomalaisessa arjessa läsnä aina. Sitä esiintyy työpaikoilla, ravintoloissa, harrastuksissa, kaduilla, puistoissa, netissä, julkisissa liikennevälineissä, lähestulkoon kaikkialla.

– Seksuaalinen häirintä on vakava asia. Kenenkään ei tarvitse sietää puristelua, lääppimistä, kourimista, vihjailuja tai yksityisyyteen meneviä kommentteja. Vain murto-osa seksuaalisesta häirinnästä on sellaista, että siitä tehdään ilmoitus poliisille. Kaikki häirintä ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä, mutta minkäänlaista seksuaalista kaltoinkohtelua ei tarvitse sietää, toteaa komisario Johanna Guessous Helsingin poliisilaitoksen Ennalta estävästä toiminnosta.

– Teimme yhdessä kahdenkymmenen toimijan kanssa julkilausuman seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, toisten kunnioittamisen ja yhteiskuntarauhan puolesta. Jokainen voi ottaa osaa tämän tärkeän asian puolesta laittamalla sosiaaliseen mediaan itsestään kuvan, jossa käteen on kirjoitettu #RESPECT. Haluamme herätellä ihmisiä ajattelemaan niin omaa kuin muidenkin käyttäytymistä ja sitä, että epäasialliseen käytökseen voi ja pitää puuttua, Guessous painottaa.

Yhteisen julkilausuman on allekirjoittanut 20 eri tahoa, jotka työskentelevät nuorten, aikuisten, naisten, lasten, miesten, poikien, tyttöjen, maahanmuuttajien ja erilaisten vähemmistöjen parissa. Näiden toimijoiden työtä halutaan tehdä näkyväksi, jotta jokainen seksuaalista kaltoinkohtelua kohdannut henkilö tietäisi, mistä voi saada apua ja tukea. Joukossa on myös toimijoita, jotka tekevät laajasti ennalta estävää työtä muun muassa valistamalla, neuvomalla ja jalkautuneena kansalaisten parissa.

Sisäministeri Petteri Orpo pitää toimijoiden välistä yhteistyötä erittäin arvokkaana ja hän tukee julkilausuman viestiä.

– On hyvä, että asiasta nyt keskustellaan aiempaa avoimemmin. Häirinnästä ei pidä vaieta, eikä sitä saa hyväksyä. Tämä julkilausuma muistuttaa, että meillä jokaisella on vastuu toistemme hyvinvoinnista, ja että jokaisella ihmisellä on oikeus määrittää itse oman koskemattomuutensa rajat, sisäministeri Orpo sanoo.

#RESPECT-kampanja julkistetaan tänään 27.4. Kampin kauppakeskuksessa klo 15-16. Tervetuloa paikan päälle tapaamaan asiantuntijoitamme ja samalla voit kuvauttaa itsesi #RESPECT-kampanjakasvoksi!

Voit osallistua kampanjaan myös näin:

Kirjoita kämmeneesi #RESPECT, ota itsestäsi selfie ja jaa kuvasi sosiaalisen median kanavissa seuraavan tekstin kera: ”Olen mukana seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, toisten kunnioittamisen ja yhteiskuntarauhan puolesta, oletko sinä? #RESPECT ”

Alla listattuna asiantuntijat, jotka ovat median käytettävissä heti keskiviikkoaamusta 27.4. alkaen:
Helsingin poliisilaitos Johanna Guessous, komisario 0295470605
Helsingin kaupunki Matti Koskinen, turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö 0931022393
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Martta October, kehittämispäällikkö 0295247710
Naisten Linja Elina Nikulainen, toiminnanjohtaja 0504131470
Monika-Naiset liitto ry Jenni Tuominen, toiminnanjohtaja 0456759276
Väestöliitto Kirsi Porras, erityisasiantuntija 0503025942
Maahanmuuttovirasto Kati Vahtera, vastaanottoyksikön ylitarkastaja 0295433080
Naisjärjestöt Yhteistyössä – NYTKIS ry Tiina Tuomela, puheenjohtaja 0505444634 ja Johanna Pakkanen, pääsihteeri 0504696242
Kirkon Ulkomaanapu Milla Perukangas, projektikoordinaattori 0406601990
Luona Oy Pekka Tuomola, lääketieteellinen johtaja 0504364082

#RESPECT juliste

تسجلي الآن في جموعة الدعم عبرالإنترنت المخصَّصة للنساء المهاجرات ضحايا العنف الأسري
Voimavarakeskuksen vertaistukiryhmä verkossa arabiankielisille naisille alkaa
1. toukokuuta

Tukea kotoutumiseen

(مركز الأزمات للنساء المهاجرات) Voimavarakeskus

 يقدم مجموعة الدَّعم عبر الإنترنت، للنساء المهاجرات ضحايا العنف الأسري أو التهديد به
1.5.2016 يبدأ نشاط مجموعة الدَّعم في
 ! بإمكانِك التسجيل الآن

مجموعة الدّعم عبرالإنترنت مخصَّصة للنساء المهاجرات الناطقات باللغة العربية اللوآتي يعانين من العنف الأسري أو التهديد به، للوآتي يواجهن صعوبة في طلب العون و للوآتي بقين خارج إطار المساعدة المتخصِّصة بالعنف الأسري

بإمكانِك التسجيل في مجموعة الدَّعم لضحايا العنف الأسري أو التهديد به، بعد ملء الإستمارة الموجودة على الموجودة على الموقع الإلكتروني الموجود أدناه

https://www.naistenlinja.fi/palvelut/ryhmatoiminta/monika-naiset-liitto-ry/
ينتهي موعد تقبل طلبات الإشتراك في 26.4.2016

***

Voimavarakeskus Monikan vertaistukiverkkoryhmä lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille arabiankielisille naisille käynnistyy 1.5.2016

Internetissä toimiva vertaistukiverkkoryhmä on suunnattu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille arabiankielisille naisille. Verkkoryhmä tarjoaa osallistumismahdollisuuden naisille, jotka ovat jääneet avun ulkopuolelle tai joille avun saaminen on vaikeaa.

Vertaistukiverkkoryhmään osallistuminen on luottamuksellista ja turvallista. Suljetulla keskustelupalstalla naiset voivat käsitellä väkivallan kokemuksiaan, saada ja antaa tukea sekä pohdiskella, kuinka selvitä ja toipua väkivaltaisesta suhteesta.

Verkkoryhmä antaa maahanmuuttajanaisille eväitä käyttää hyväkseen omia voimavarojaan sekä vahvoja puoliaan ja lisää uskallusta ottaa vastuuta omasta elämästään. Vertaistukeen perustuva auttaminen vahvistaa osallistujia, sillä ryhmässä kohdataan samanlaisessa tilanteessa eläviä naisia, jaetaan kokemuksia ja voimaannutaan vuorovaikutuksen kautta.

Voimavarakeskus Monika toteuttaa ryhmän yhteistyössä Naisten Linjan kanssa.

Ryhmään ilmoittautuminen 26.4.2016 mennessä tällä verkkolomakkeella

Lausunto sisäministeriölle luonnoksesta ihmiskaupan vastaiseksi toimintaohjelmaksi 2016-2017

29.2.2016

Monika-Naiset liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä em. toimintasuunnitelman luonnoksesta.

Monika-Naiset liitto ry on tehnyt ihmiskaupan vastaista työtä vuodesta 2006. Vuosien aikana liitossa on tehty kansainvälistä yhteistyötä, vaikuttamistyötä sekä ruohonjuuritason uhrien tunnistamis- ja auttamistyötä. Vuosittain toiminnassamme tunnistetaan noin 10-20 tapausta, joissa on syytä epäillä ihmiskauppaa.

Liitto toivoo, että toimintaohjelman toimenpiteitä konkretisoidaan ja siihen sisällytetään mitattavissa olevia ehdotuksia siitä, miten ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatiota ja kansallista yhteistyötä kehitetään. Käsillä oleva luonnos ei valitettavasti vielä anna vastausta tähän.

Erityisesti haluamme kiinnittää valmistelijoiden huomiota seuraaviin nykytilanteen epäkohtiin: alueelliset erot viranomaisten ja muiden toimijoiden osaamisessa tunnistaa ihmiskaupan uhreja, tukipalvelujen määrä ja laatu ja alueelliset erot näissä, ihmiskaupan vastaisen työn resursointi ja koordinointi. Myös toimenpiteet kysynnän vähentämiseksi ja kysynnän ehkäisemiseksi sekä sukupuolivaikutusten arviointi on lisättävä toimintaohjelmaan.

1. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaation ja kansallisen yhteistyön kehittäminen

Tässä kappaleessa keskitytään ihmiskauppakoordinaattorin tämänhetkiseen toimintaan ja kokemuksiin toiminnasta. Luonnoksessa olisi tärkeä tuoda selkeämmin esille, millä tavoin arviointi- ja palautetieto on kerätty, mitkä kehitysehdotukset tulivat esiin ja miten ne on otettu huomioon tulevan toiminnan suunnittelussa.

Osiossa korostetaan, että ihmiskaupan vastaisen työn rahoitus on monin tavoin vahvistunut. Kohta jää kuitenkin epäselväksi. Olisi tärkeä tuoda konkreettisesti esille, mitä lisäresursseja on otettu käyttöön ja mihin toimintaan ne on kohdistettu.

Liitto näkee koordinaattorin yhtenä tärkeänä tehtävänä kerätä ajantasaista tietoa ihmiskaupan vastaisen työn tilanteesta Suomessa. On tärkeää, että koordinaattori kerää eri toimijoiden tilastoja ja havaittuja ongelmia ja etsii näihin tehokkaasti ratkaisuja ja välittää tarvittavaa tietoa eri hallinnonalojen päätöksenteon tueksi. Kokemuksemme mukaan tähän työhön ei ole riittävästi vielä ehditty paneutua.

2. Ihmiskaupan uhrien etsiminen, tunnistamisen ja auttamisen tehostaminen

Kansallisen uhrien tunnistamista ja ohjaamista koskeva mekanismin kirjaaminen

Liitto pitää tärkeänä, että Suomessa kehitetään ja kirjataan uhrien tunnistamista ja ohjaamista koskeva mekanismi (NRF). Uskomme, että NRF ja kaikkien käytössä olevat yhteiset indikaattorit voivat edistää tehokkaampaa uhrien tunnistamista. Kirjaamis- ja kehittämistyössä on tärkeää ottaa huomioon sekä kansainväliset kokemukset että Suomessa toimivien tahojen kokemukset ja alueelliset erityispiirteet. NRF:n valmistumisen jälkeen on tärkeää, että sen olemassaolosta tiedotetaan laajasti ja toimijat koulutetaan käyttämään sitä. Tässä työssä koordinaattori on avainroolissa.

Uhreja etsivän työn, uhrien tunnistamisen ja auttamisen kehittäminen 

Etsivä työ on yksi keskeisemmistä menetelmistä ihmiskaupan uhrien tavoittamisessa ja tunnistamisessa. Viime vuosina ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on keskimäärin otettu noin 50 henkilöä vuodessa. Moni uhri jää edelleen tunnistamatta, myös toimijoiden osaamisessa on eroja. Esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa uhreja tunnistetaan heikosti.

Etsivän työn roolia on vahvistettava ja varmistettava eri ammattilaisten toimintavalmiudet ammatillisen ja muun koulutuksen avulla. Toimintaohjelman luonnoksessa mainitaan järjestöissä tehtävä etsivät työ. On hyvä muistaa, että etsivä työ ei ole ainoastaan järjestöjen vastuulla. Järjestöissä ei myöskään ole välttämättä erillisiä resursseja tähän. Etsivän työn osaamista on saatava kaikkien ns. asiakaspinnalla työskentelevien tahojen käyttöön.

Nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä asettaa uusia haasteita ja ihmiskaupan uhrien tunnistamiselle turvapaikanhakuprosessissa. Samalla mahdollisesti ns. läpikulkutapauksien määrä voi kasvaa ja niiden tunnistaminen lisää haasteita rajavartijaviranomaisille. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan ole huomioitu toimintaohjelmassa ja se olisi ehdottomasti lisättävä siihen.

Liitto kiittää, että kolmannen sektorin toimijoiden tekemä työ nähdään ohjelmassa merkittävänä. Liitto kuitenkin muistuttaa, että järjestöjen resurssit ihmiskaupan vastaiseen työhön eivät ole riittävät; rahoitus on epävarma ja toiminta projektiluonteista. Järjestöihin on vuosien aikana kertynyt merkittävä määrä asiantuntijaosaamista, mutta sitä ei päästä pitkäjänteisesti kehittämään ilman vakaampaa rahoituspohjaa.  Toimintaohjelmassa mainitaan, että järjestöjä tuetaan osallistumaan kansainvälisesti rahoitettuihin hankkeisiin. On muistettava, että kansainväliset hankkeet ovat usein erittäin raskaasti hallinnoitavia, määräaikaisia ja edellyttävät omarahoitusta. Näillä projekteilla ei voida ratkaista järjestöjen rahoitusongelmaa. Liitto pitää erittäin tärkeänä, että koordinaattori toimii ponnekkaasti järjestöjen ihmiskaupan vastaisen työn kansallisen perusrahoituksen turvaamiseksi.

3. Ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön seuranta

Liitto näkee ehdottoman tärkeänä lainsäädännön toimivuuden seurantaa. Toimintaohjelman luonnoksessa mainitaan, että seurannassa ja arvioinnissa voidaan hyödyntää vireillä olevista uhrien tunnistamista ja auttamista koskevista hankkeista saatuja kokemuksia. Koska toiminnanohjelman voimassaoloaika on lyhyt, toimintaohjelmassa olisi tärkeä konkreettisesti mainita, mitkä vireillä olevat hankkeet ovat avainroolissa seurannan ja arvioinnin toteuttamisessa.

Lisäksi lain toimivuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että edelleenkään kaikki uhrit eivät päädy ihmiskaupanuhrien auttamisjärjestelmään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heillä ei ole tarvetta tai oikeutta avun ja tuen saamiseen. Miten voimassa oleva laki on vaikuttanut näiden uhrien tilanteeseen? Miten toipumis- ja harkinta-ajan laajempi myöntämismahdollisuus on vaikuttanut uhrien valmiuksiin tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa? Tämä kohderyhmä tulisi konkreettisemmin huomioida toimintasuunnitelmassa.

4. Ihmiskaupan vastaisen koulutuksen tehostaminen ja tietoisuuden lisääminen

Koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen merkitys on nostettu esiin kaikissa toimintaohjelman osissa. Ajantasaisen osaamisen merkitystä on vaikea yliarvioida ihmiskaupan vastaisessa työssä.

Liitto näkee tärkeänä, että toimintaohjelmassa korostetaan sitä, että koulutus pohjautuu läpileikkaavasti ihmisoikeus- ja uhrilähtöiseen näkökulmaan. Koulutusta on sisällytettävä mm. sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen perus- ja jatkokoulutukseen. Myös syyttäjät, tuomarit, poliisit ja rajavartijaviranomaiset tarvitsevat säännöllistä ja syventävää koulutusta. Erityisesti ns. asiakaspinnassa työskentelevien osaamisen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Toimintaohjelman luonnoksessa ei kerrota, miten konkreettisesti koulutuksia toteutetaan ja tietoisuutta lisätään. Millä tavoin koulutuksen koordinointia, laatua ja kohdistamista parannetaan? Miten koulutuksen tarvetta alueellisesti ja alakohtaisesti selvitetään? Näihin kysymyksiin on syytä paneutua toimintaohjelmassa tarkemmin.

Monika-Naiset liitto näkee erittäin tärkeänä konkreettisen ja pitkäjänteisen koulutussuunnitelman laatimista ja sen toteuttamiseen tarvittavien resurssien varmistamista. Myös koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseen, hyvään koordinaatioon ja koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin on panostettava.

Lisäksi Monika-Naiset liitto muistuttaa, että sukupuolinäkökulma on ehdottomasti otettava huomioon toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja niiden arvioinnissa. Tässä vaiheessa ohjelman luonnoksesta sukupuolinäkökulma puuttuu kokonaan.

Liitto pitää ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa erittäin tärkeänä asiakirjana. Toimintaohjelman sisältöä on vielä konkretisoitava ja selkeytettävä, jotta tavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen olisi realistista näin lyhyessä aikataulussa.

Jenni Tuominen
Toiminnanjohtaja
Monika-Naiset liitto ry
p. 045 6759 276

Lausunto (pdf)

Kannanotto: Naisjärjestöjen toiminnan jatkuminen on turvattava

Naisjärjestöt yhteistyössä  – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS  ry 
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry  
Monika-Naiset liitto ry 

KANNANOTTO   30.11.2015 

Valtioneuvoston talousarvioesitys vuodelle 2016 esittää nais- ja neuvontajärjestöjen valtionapuun 14 prosentin leikkausta. Lisäksi eduskunnalta vuosittain saatu lisärahoitus on aiemmin leikattu pois valtiovarainministeriön budjettiesityksestä.  Taloudellisesti poikkeuksellisena aikana naisjärjestöjen osaamista ja ääntä tarvitaan yhteiskunnassa, sillä vaarana on, että leikkaukset johtavat tasa-arvotilanteen taantumiseen.

Koska valtionapua on leikattu myös useina aiempina vuosina ja ulkopuolinen rahoitus on tiukassa, ovat järjestöt huolissaan naisten oikeuksien edistämisestä ja tasa-arvotyön jatkumisesta. Järjestöjen taloustilanne on jo nykyisellään hyvin niukka, kiinteät kulut on minimoitu ja valtaosa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Pienillä resursseilla tehdään tuloksekasta toimintaa Suomessa. Naisjärjestöillä on asiantuntemusta mm. työn ja perheen yhteensovittamisessa, palkkapolitiikassa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan erityiskysymyksissä. Lisäksi naisjärjestöillä on tärkeä rooli kansainvälisten tasa-arvoa koskevien sopimusten valvonnassa. Näköpiirissä oleva leikkaus on kriittinen, se osuu perustoimintaan ja tarkoittaa käytännössä toiminta- ja henkilöstösupistuksia.

Naisjärjestöt yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS  ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja Monika-Naiset liitto ry vaativat, että työ naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta voi jatkua. Näiden järjestöjen piirissä toimii yhteensä lähes puoli miljoonaa naista.

Naisjärjestöt yhteistyössä –  Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry

Outi Alanko-Kahiluoto, puheenjohtaja        Johanna Pakkanen, pääsihteeri
www.nytkis.org                                                johanna.pakkanen@nytkis.org

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry  

Sirkka-Liisa Anttila, puheenjohtaja              Terhi Heinilä, pääsihteeri
www.naisjarjestot.fi                                         terhi.heinila@naisjarjestot.fi

Monika-Naiset liitto ry 

Nasima Razmyar, puheenjohtaja                  Jenni Tuominen, toiminnanjohtaja
nasima.razmyar@eduskunta.fi                       jenni.tuominen@monikanaiset.fi

Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja Sukupuolentutkimuksen seura ry. 

Facebook: www.facebook.com/Nytkis, Twitter: @NytkisRy

Naisjärjestöjen Keskusliitto on vuonna 1911 perustettu tasa-arvotyötä tekevien naisjärjestöjen yhteistyöfoorumi, johon kuuluu 57 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskeisiä tavoitteita ovat tasa-arvoinen työ- ja perhe-elämä, tasa-arvoinen kasvatus ja koulutus, tyttöjen ja naisten hyvinvointi ja terveys, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja tasa-arvoinen päätöksenteko ja julkinen hallinto.  

Monika-Naiset liitto ry on v. 1998 perustettu sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, joka kehittää ja tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja -lapsille, toimii asiantuntijana ja vaikuttajana etniseen yhdenvertaisuuteen ja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä sekä edistää kotoutumista tukemalla maahanmuuttajien kansalaistoimintaa. Liitto toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä, johon kuuluu tällä hetkellä 11 eri etnisiä ryhmiä edustavaa jäsenjärjestöä.

Mikään ihonväri ei kestä väkivaltaa -kampanja lähisuhdeväkivaltaa vastaan on alkanut

kampanja 22.10

Olemme mukana Helsingin kaupungin Mikään ihonväri ei kestä väkivaltaa -kampanjassa lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Kampanjan avasi kaupungintalolla tänään 22. lokakuuta ylipormestari Jussi Pajunen. Kampanjointia käydään syksyn 2015 ajan. Helsingin kaupunki toteuttaa kampanjan yhteistyössä poliisien ja järjestöjen kanssa.

Yhteistyökampanjalla haluamme kiinnittää erityistä huomiota kansainvälistyvän Helsingin monikulttuuristen perheiden kokemaan, erityisesti naisiin kohdistuvaan, lähisuhdeväkivaltaan.

Kampanjanavaustilaisuudessa puheenvuoron piti Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert. Hän korosti, että väkivalta ei tunne kulttuurirajoja. Lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja kolmannen sektorin kesken. On tärkeätä tunnistaa, ottaa puheeksi ja puuttua väkivaltaan.

Lue kampanjan tiedote täältä